Alkuperäinen kirjoittaja joku:
Voih, kun tuo onnistuisikin!! Ja kunpa saisi jonkun "viisaan" kaveriksi, ihan konkreettisesti!! Siis kädestä pitäen ohjaisi väljemmille vesille, se kun on meille niin vaikeaa...*nolona*
Olemme mieheni kanssa molemmat herkkiä tuhlaamaan, siksi kai tässä ollaankin, mutta minä ehkä vielä herkempi meistä kahdesta...jos saisin päänuppini "kuntoon" siltä osin ja hyvän/viisaan kaverin näitä asioita selvittelemään ja kannustamaan tarkkuuteen, voi kun saisinkin!! Toki mies on kaverina, mut olemme kuitenkin aika heikko kaksikko näissä hommissa...
No ihan ensimmäiseksi mars mars pankkiin selvittämään tuota lainoihin liittyvää asiaa.
Mä tein aikoinaan budjetin sinikantiseen ruutuvihkoon, kun jäin yllättäen minimiäitiyspäivärahalla lapseni kanssa kaksin. Se oli 21 vuotta sitten, joten silloin vielä pyöriteltiin selkeitä seteleitä eikä maksettu korteilla. Monista säännöllisesti toistuvista menoista kuten sähkölasku, vakuutukset, tv-lupa jne yleensä tietää, missä kuussa ne tulee. Jos ei muista, voi soittaa ao paikkaan ja tarkistaa. Alleviivasin aina punaisella ne kuukaudet, jotka näyttivät tulevan olemaan kaikista tiukimmat ja sitten muutin muiden kuukausien arvioituja menoeriä siten, että lisäsin tietyn summan menoerälle "paha kuukausi" . Merkkasin menoiksi myös sellaiset "pakolliset" menot kuten likan synttärit ja niihin sitten arvioin, paljonko menee lahjaan ja kutsujen järjestämiseen. Jos tilanne näytti jonkun kuun osalta pahasti miinusta, niin sitten juuri näistä synttärilahjoihin yms varatuista rahoista pienensin summaa. Kun tuloista oli vähennetty menot, jäi se summa, jolla piti elää. Jaoin sen summan kuukaudessa olevilla päivillä ja sain sen summan, mitä kunakin päivänä voin käyttää elämiseen.
Maanantaiaamuisin kävin pankissa, nostin viikon elämisrahat sopivan kokoisina rahoina ja laitoin kotona kuuteen kirjekuoreen kunkin päivän rahasumman. Yhteen kuoreen tuli kahden päivän summa, koska silloin ei kaupat olleet koskaan sunnuntaisin auki. Kun sitten lähdin kauppaan, otin yhden tai kahden kuoren rahat mukaani riippuen siitä, aionko tehdä yhden vai kahden päivän ostokset. Ja niillä rahoilla piti kaupassa sapuskat yms saada, enempää kun ei ollut mukanakaan. Jos niistä rahoista jotakin jäi, laitoin keittiön kaapissa olevaan lasipurkkiin. "Purkkirahaani" sain käyttää sen kuukauden aikana tarpeen mukaan, mutta jos rahaa kertyi enemmän, nostinkin pankista vähemmän ja käytin purkkirahoja taas budjetoituun elämiseen. Käteinen on kelpo kaveri silloin, jos on tiukilla. Jos sulla on vain se 10 euron seteli mukana kaupassa ja kortit kotona, niin heräteostoksiin sulla ei ole edes mahdollisuutta.