Tein ADD -testin..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja jadal:
te joilla on todettu adhd!
Mihin pitää aluksi ottaa yhteyttä jos sitä epäilee itsellään? KÄbin lukemassa tuota adhd aikuisten sivuja, ja kun luin kuvausta adhd aikuisesta pahimmillaan, tunnistin siitä itseni, samoin mies sanoi, että ihan kuin minä. Lisäksi noissa testeissä olisin voinut vastata kyllä suurimpaan osaan kysymyksissä.

Omalääkäri on hyvä alku. Fiksu sellainen passittaa lähimpään neuropsykologisia testejä tekevään sairaalaan. Tietenkin voi suoraan varata ajan yksityiseltä neurologilta, jos ei ole pakko ajatella kustannuksia.
 
Höhä... 96 pojo joinks.. ;D

ADD on jo todettu ja lääkityskin, mut varsin tein testin...

Tosin eipä oo oikeen ollu pitkään aikaan kiinnostusta ottaa "todellisuus pilleriä".. :/
Mukavempi vaan venkuloija, vetkutella ja räkättää kainalopieruille..:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaa:
Tulos 86 pistettä ja yli 70 pistettä saaneilla on 95% varmuudella ADD, pitäiskö mun nyt tehdä tälle asialle jotakin? Lääkäriin? Ja mitä siellä mahdollisesti tapahtuisi, mikä mun elämässä voisi muuttua?

 
106 pistettä :/
Diagnoosi ois kiva saada, mut tiedän että pistävät mun masennuksen piikkiin ja kun mun elämä ei ole rempallaan/en ole juoppo tms.. Johtuu ainoastaan mun miehestä! Mulla on lukihäiriö, jonka olen kuvitellut selittävän nämä oireet edes jotenkin..Nyt tuntuu hyvälle, kun tietää itse, mikä mua vaivaa..Olisi kiva saada ne lääkäritkin uskomaan sen :/
 
Toi testi ei välttämättä anna täysin objektiivista tulosta kaikille add:n omaaville. Itselläni on tutkittu olevan myös add. Olen puolestani luonteeltani hyvin pohtiva persoona, tällainen filosofisti. Sen avulla kykenen hallitsemaan omaa ulkoista käyttäytymistäni, jolloin tiettyihin tutkimyskysymyksiin tulee arvoltaan pieniä tuloksia, kun taas aivot ovat muutoin aivan sekaisin!
Pohtivien add yksilöiden kannattaa huomioida tämä seikka tällaisiin kyselyihin vastatessa...
 
Hei nainen20wee!
Itse masennuin reilu vuosi sitten ja suurimpana syynä oli juuri tarkkaavaisuushäiriö ja kykenettömyys oppimaan mitään, tai päästä sille tasolle, jolle oli aikaisemmin oli uskonut realistisesti yltävän. Olin itsemurhan partaalla vaikka olin juuri löytänyt oman rakkaan akan!Oli masennuksen syy sitten mikä tahansa, omalla kohdallani kihlattuni pasitti mut terveyskeskukseen näiden hullujen ajatusteni kanssa. Siellä selitin mistä kaikki omasta mielestäni johtuu. Pienten kommellusten jälkeen sain vastaanottoajan psykologille, joka teki testejä ja tämän jälkeen neuropsykologille, joka vankisti asian että olin ollut oikeassa ongelmani suhteen... Diagnosoinnin jälkeen meni vajaa puol vuotta ennen kuin masennus hävisi, sain lääkkeitä (conserta), jotka eivät vielä ainakaan tehoa itse tarkkaavaisuuteen, mutta kumma kyllä asenteeseen ja motivaatioon... uskon heidän tekevän joitain omaa tutkimuskartoitusta samalla, mut se ei haittaa... olo on parempi... Eniten saattoi vaikuttaa et olin epätietoinen omasta tilastani.
Älä siis luovuta lääkäreiden suhteen...
 
en jaksa laskea pisteitä. valtaosa oli 4 tai 5.
eläminen on todella vaikeaa. en pärjää tässä yhteiskunnassa. paljon ahdistusta, surua ja masentuneisuutta. olen epäsosiaalinen, outo, absolutisti, liian herkkä, perfektionisti ja pakko-oireinen.

pojallani on viivästynyt puheen kehitys ja nyt olemme menossa neurologille. olen hienovaraisesti vihjannut omasta tarpeestani poikani hoitajille, mutta kukaan ei ole reagoinut. itse asiassa, ei kukaan. miksi "ongelmallisten" lasten vanhempia ei tutkita automaattisesti? tai ainakin tarjota mahdollisuutta.

linkit toivat sanoin kuvailematonta helpotusta.

aijon huomenna pyytää ja Saada apua tähän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tämmönen :
Töihin vaan kylä se diaknoosi unohtuu kun Vähän lappaa Sontaa kotinurkilla

Ei se muutenkaan ole mielessä koko ajan. Mutta töikseen jos lappaa sontaa niin teho jää vajaaksi ilman lääkitystä.
 
http://adhd-aikuiset.org/

Lueskele tuolta. =) Jos elämäsi on sujunut suht ok, et välttämättä tarvitse mitään apuja. Mutta jos koet, että parantamisen varaa juuri add:n johdosta on, kannattaa selvittää. Lääkehoito ei tehoa add-ihmisiin yhtä hyvin, kuin hypereihin. Mutta coachilla voi olla suuri merkitys arjenhallinnan tehostamisessa. Oiretiedostus auttaa, se, että tietää miksi joku asia on, kuten on, antaa mahdollisuuden puuttua sen syyhynkin.

Kiitos tuhannesti tästä linkistä. Viimeistään oirekuvauksiin päästessä aloin itkeä, olen kaivannut apua vaikeaan ja ahdistavaan elämään vuosia ja aktiivisesti hakenut sitä puolisen vuotta, elänyt koko elämäni tuntien olevani jotenkin vääränlainen, ja nyt kaikki mitä luen kuvaa minua täydellisesti. Aloin kuukausi sitten syödä masennuslääkkeitä, viimeisenä keinona jos elämä jotenkin helpottuisi, vaikken edes varsinaisesti tuntenut olevani masentunut, ja tiettyjä asioita ne ovat vain pahentaneet (vaikkakin kai se alkuun kuuluu asiaan). Elämä on ollut aika rankkaa.

Ja nyt joku kertoo minulle etten olekaan viallinen. :)


Kiitos <3
 
Tällä kyseisellä testillä testataan ADHD:ta (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) jossa yhdistyy sekä tarkkaavaisuusärö, että ylivilkkaus. ADD:tä käytetään virheellisesti ADHD:n synonyyminä, ja on luonteeltaan hyvin erlainen. Tämä testi ei siis testaa ADD:tä. Tai periaatteessa, jos jättää kaikki yliaktiivisuutta tarkentavat kysymykset pois, mutta kysymysten kohdalla, jossa ei käsitellä liikkuvuutta, määrittely ja rajaus on aika vaikeaa. ADDtä on tutkittu pidempään, mutta koska nämä lapset ei aiheuta suoranaista haittaa muulle luokalle, heidät huomioidaan heikommin. (ADD on siis tarkkaavaisuuden ja havainnoinnin häiriö.) Mikä on valitettavaa, koska ongelmia on yhtälailla kuin ADHD:ssä, mutta ne on erluontoisia. T.ADD
 
77 pistettä. Mutta voiko oireet havaita vasta aikuisena? Onko "lievää" AD(H)D:ta olemassa? Äiti tuumasi, etten minä lapsena tällainen ollut kuin nyt, että oman toiminnan ohjaus on näin hukassa. Mitä nyt lähtemiset oli aina hankalia kun kaikki oli kesken ja hukassa, uppouduin toisinaan omaan maailmaani pitkäksi aikaa, en kuunnellut muita, tepastelin ventovieraiden luo juttelemaan, innostuin joka asiasta... Koulu kuitenkin sujui hyvin niin kauan, kun puitteet oli hyvin strukturoidut. Yliopiston vapaudessa ongelmat vasta alkoivat. Vaikea saada mistään valmista, joka paikassa mukana (yhtä aikaa), jaksamisen hahmottaminen hämärää, ideoita pursuilee yli äyräiden, ihastunut moneen mieheen yhtä aikaa, myöhässä useimmiten, ajantaju ihan hukassa, pienetkin häiriöt herättää unesta ja kirjan äärestä, ajatus harhailee lukiessa ja sama pitää lukea monta kertaa...
 

Yhteistyössä