teinkö väärin? Lasten rankaisuista ja perustelemisesta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hoppis"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"hoppis"

Vieras
Meidän pienet kultamussukat olivat aamusella touhunneet kylppärissä. Tulos: kaikki shamppoo- ja pesuainepullot tyhjennetty ja ruiskittu pitkin lattioita ja seiniä. Suivaantuneena sotkusta annoin lapsille rangaistuksen eli viikonlopun herrkupäivä on nyt peruttu, koska joudutaan ostamaan uusia pesuaineita herkkuihin varatuilla rahoilla.

Meidän 4v hölösuu, perhekerhossa sitten kertoi mitä olivat aamulla tehneet ja mitä olin määrännyt rangaistukseksi, sekä rangaistuksen perustelut. Nyt sitten muutama äiti oli sitä mieltä, että olin kohtuuton kun perustelin lapsille rangaistuksen. Kuulemma rangaistus olisi riittänyt kuulemma sälytin myös perheen rahaongelmat lasten harteille (meillä ei ole rahaongelmia, tulemme hyvin toimeen ja kyllä meillä olisi varaa uusiin pesuaineisiin herkkujen lisäksi). Minusta taas on lookista perustella miksi tihutyö X:stä seuraa rangaistus Y. Sitenhän lapsi oppii seurauksen ja syyn suhteen.

Sen verran kovaa kritiikkiä sain parilta äidiltä, jotta pakkohan on kysyä palstankin mielipide :D
 
Uteliaisuudesta kysyn, että montako minuuttia tuon tihutyön aikaansaamiseen meni? :D

2½v kaksoset ja 4v saivat tuon sotkun aikaiseksi n. 5 minuutissa. Tuskin kovin kauan kauempaa meni ennen kuin kesken oman aamupalan syömiseni huomasin, että eiväthän he istukaan enää kiltisti sohvalla katsomassa aamupiirrettyjä :D Tuo kolmikko tuntuu muutenkin olevan varsin nopea keksimään kaikkea kivaa ja sottaavaa keskenään. Mie odotan jo ihan pienellä innolla ensi syksyä, kun voin laittaa nuo jonkun muun vahdittavaksi päivisin ;)
 
On totta ettei lasten pitäisi joutua murehtimaan perheen raha-asioista, tai muistakaan aikuisten vastuulla olevista jutuista, eikä lapsia pitäisi pistää sellaisia ajattelemaan, siitä nuo toiset äidit varmaan sanoivat.

Kenties parempi syy-seuraus suhde olisi ollut vaikkapa se, että joutuvat myös siivoamaan sotkun (ja kunnolla) vaikka se tietysti veisikin enemmän taas sinun aikaasi. Herkkupäivän peruminen on minusta ihan ok rangaistus, koska silloin tulee myös helposti toistettua miksei niitä herkkuja saa, jolloin tuhmuutta ei kenties tule toistettua.

Ylipäänsä yksi kerta nyt ei ole järin vaarallista, mutta kyllä siihen kannattaa kiinnittää huomiota ettei laita lapsia vastuuseen asioista joihin he eivät oikeasti voi vaikuttaa, siinä tulee lapselle voimaton tunne. Parempi periaate voisi olla vaikka se, ettei mitään laiteta hukkaan turhan takia, oli se sitten kallis tai ei.

Kuulostaa ihan normijutulta ylipäänsä, toiset äidit ehkä ylireagoineet jonkinverrankin. Joo, hyvä kiinnittää asiaan huomiota, tarviiko siitä huomauttaa juuri kun jotain on sattunut, ei, ei tarvitse; tulee vaan paska fiilis vaikka et nyt todellakaan ole toiminut vahingollisesti lapsia kohtaan...
 
oikeen osuva rangaistus, hyvä vaan että seuraus sovittaa teon eikä ole vaan rangaistus rangaistuksen vuoksi.
eri asia sitten, jos menisitte päivän ruuatta tms. jolloin perustarpeiden hankintaongelmat laitettaisiin lasten syyksi.

-> jäin oikeen miettimään tätä. Ihme ajatus, ettei rahan ja tavaran yhteyttä saisi mitenkään lapsille avata. Siis 'ettei ne nyt vaan huolestuisi, että ne shamppootkin maksaa'. Että rahamäärällä X saat sen ja sen verran, et enempää. Ja voi sitten miettiä mihin sen käyttää.

Jos hölmöilee ja rikkoo, joutuu korvaamaan. ja korvaaminen nimenomaan on sitä, että saa sitten itse vähemmän, ei sitä että jostain loputtomasta pussista annetaan rikottujen juttujen tilalle uusia. Että jos syöt kaverin karkit ilman lupaa, joudut antamaan omasi tilalle. Jos ruiskuttelet muun perheen shamppoot pitkin lattioita, joudut luopumaan jostain että saadaan uudet tilalle.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="pop";26065792]On totta ettei lasten pitäisi joutua murehtimaan perheen raha-asioista, tai muistakaan aikuisten vastuulla olevista jutuista, eikä lapsia pitäisi pistää sellaisia ajattelemaan, siitä nuo toiset äidit varmaan sanoivat. [/QUOTE]

Lapsen ei pitäisi MUREHTIA perheen raha-asioista? Onko se murheen sysäämistä lasten harteille jos sanoo että karkkirahalla ostetaan nyt shampoota ja hoitoainetta kun laitoitte ne haaskiolle? Eihän siinä sanota että lapsirakkaat kun meillä ei nyt ole rahaa ruokaan eikä shampooseen eikä karkkipäivääkään voida ikinä enää pitää kun on niin vähän rahaa.

Höpsistä!
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
oikeen osuva rangaistus, hyvä vaan että seuraus sovittaa teon eikä ole vaan rangaistus rangaistuksen vuoksi.
eri asia sitten, jos menisitte päivän ruuatta tms. jolloin perustarpeiden hankintaongelmat laitettaisiin lasten syyksi.

-> jäin oikeen miettimään tätä. Ihme ajatus, ettei rahan ja tavaran yhteyttä saisi mitenkään lapsille avata. Siis 'ettei ne nyt vaan huolestuisi, että ne shamppootkin maksaa'. Että rahamäärällä X saat sen ja sen verran, et enempää. Ja voi sitten miettiä mihin sen käyttää.

Jos hölmöilee ja rikkoo, joutuu korvaamaan. ja korvaaminen nimenomaan on sitä, että saa sitten itse vähemmän, ei sitä että jostain loputtomasta pussista annetaan rikottujen juttujen tilalle uusia. Että jos syöt kaverin karkit ilman lupaa, joudut antamaan omasi tilalle. Jos ruiskuttelet muun perheen shamppoot pitkin lattioita, joudut luopumaan jostain että saadaan uudet tilalle.

Näin juuri! Meillä esim. yksi lapsista rikkoi tahallaan toisen lapsen joululahjan heti aattona. Rangaistukseksi hän joutui antamaan yhden omista lahjoistaan hyvityksenä.
 
Oikein hyvä rangaistus. Tuossa on mielestäni menty aika tavalla metsään, että lasten ei kuulu murehtia perheen raha-asioita. Siis ei tietenkään lapsen pidä surra saadaanko ensi viikolla ruokaa jne, mutta joku tolkku. Pitäisi aikuisuuteen mennessä oppia, että yhteen kohtaan laitettu raha on toisesta kohtaa pois, ja että kaikkiin mielitekoihin ei useimmilla ole varaa. Nykyään tämä tuntuu olevan kovin monille epäselvää.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
Itsekin ajattelen tuota rahanarvon opettamisena. Ei meillä kauhistella, että menee kauheasti rahaa ruokaan, koska syötte niin paljon. Se olisi minusta jo lasten suoranaista syyllistämistä. Enkä minä sano, että tänään mennään pyörillä, koska auton bensa on niin kallista.

Miellä 4v tietää, että kirppikseltä voidaan ostaa hetken mielijohteesta leluja, jos ne ovat minusta edullisia. Minun ei aina tarvitse perustella asioita sillä, että nyt ei tarvita. Voin myös sanoa, että mielstäni hinta on liian korkea, katsotaan jos löytyisi jotain halvempaa.

Pikkulapsille on vaikeaa opettaa rahanarvoa, se kun ei ole konkreettinen asia, kuten kuuma ja kylmä. Minusta se että asioita saa rahalla ja kaikki maksaa, on hyvä alkaa arjen yhteydessä opettaa jo ennen kuin lapsi oppii numeroita. Ymmärtää heti oman viikkorahan arvonkin eritavalla. Ei meillä joka rangaisuksen yhteydessä oteta esiin rahaa :) Kun heittelevät kirjahyllystä kirjoja, en ala saarnaamaan kuinka kirjat menee huonoksi ja uusien hankkiminen maksaa. Ennemminkin siinä voi lempikirjat lähteä vähäksi aikaa jäähylle, kunnes osaavat taas käsitellä kirjoja nätisti.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
Mun mielestä ihan oikein teit. Kyllä lapsen pitää oppia se, että väärää tekoa seuraa rangaistus ja rangaistushan on ihan vanhemman päätettävissä, kunhan se on oikea suhteessa väärään tekoon. Itekään en olis rangaistukseks laittanut noin pieniä siivoamaan jälkiään, vaan just esim. perunut sen karkkipäivän, koska sillä on lapselle isompi merkitys, kuin siivoamisella. Mutta en tiiä oisinko perustellut sen enempää, kunhan vain tehnyt tiettäväksi, että "rikoksesta" eli sotkemisesta seuraa rangaistus.
 
Lapsen ei pitäisi MUREHTIA perheen raha-asioista? Onko se murheen sysäämistä lasten harteille jos sanoo että karkkirahalla ostetaan nyt shampoota ja hoitoainetta kun laitoitte ne haaskiolle? Eihän siinä sanota että lapsirakkaat kun meillä ei nyt ole rahaa ruokaan eikä shampooseen eikä karkkipäivääkään voida ikinä enää pitää kun on niin vähän rahaa.

Höpsistä!

Jos lapsille sanotaan että rahat ei riitä herkkujen ostoon kun shampoot meni seinille niin kyllähän siinä ihan selvästi sanotaan, että te olette teoillanne aiheuttaneet sen ettei meillä ole varaa herkkuihin. Rangaistus oli minusta ihan hyvä, perustelut ehkä ontuvat.

Ja ei rahan ja tavaroiden arvon opettamisessa mitään väärää ole, päinvastoin. Lapselle on syytä opettaa, että tavara ja ruoka on arvokasta (muutenkin kuin rahallisesti) ja ettei sitä pidä hukata. Uusia tavaroita ei tarvitse heti ostaa rikkoutuneiden tilalle. MUTTA lapselle ei sanota että kun rikotit tämän niin et saa herkkuja kun ei meillä ole siihen varaa, tai että lelu joka ostettiin oli niin kallis ettei tänään osteta jotain muuta: aikuinen tekee raha-asioista päätökset ja lapsi saa valita vain niissä rajoissa, missä hänellä on oikeasti vaikutusvaltaa: mihin käyttää viikkorahansa, haluaako kalliin lelun vai herkut jne. jälkikäteen ei asialla syyllistetä.
 
Ja vielä, että tosiaan nyt kommentoin tätä juttua periaattellisella tasolla, minusta tuossa tilanteessa nyt ei tapahtunut mitään erityisen ihmeellistä saati haitallista. ihan kohtuu rangaistus, ja kukapa sitä ei välillä sanoisi jotain mitä mieleen vaan putkahtaa juuri silloin ja perustele asioita aikuiseen tyyliin, ei vakavaa ensinkään.
 
Mun mielestä varsinkin alle 3-vuotiaille se rangaistus pitää antaa heti. Tuskin riittää ymmärrys vielä siihen, että viikonloppuna ei saa herkkuja kun viikolla on tullut jotain tyhmää tehtyä.
 
No kaksvuotiaat ei vielä tajua rangaistusten päälle. Ja rangaistuksen olisi syytä olla joku mikä tapahtuu heti eikä vasta viikonloppuna kun on noin pienistä kysymys. Tosin en tajua miksi joka viikonloppu pitäisi edes herkutella joten lasten kannalta ihan hyyvä että herkut jäävät nyt pois.
Eikai kaikista lasten hölmöilyistä edes pidä rangaista, tuskin he sitä pahuuttaan tekivät? Että en ihan jaksa aina ymmärtää tätä rangaistus-hakuisuutta. Eikö riitä että asiasta paasataan tarpeeksi niin että lapset eivät toiste tee samaa. Meillä on toiminut ihan se ilman mitään hienoja rangaistuksia.
 
Mielestäni tuo on ihan loogista ja hyvä rangaistus. Kyllä lapsille saa sanoa, että esim. pesuaineita ei saa haaskata, koska ne maksavat. Tietysti ilman mitään turhaa dramatisointia, että tämä syöksee nyt perheen konkurssiin. :D Itse rikoin kerran muksuna vahingossa ja riehumatta kaupassa jonkun lasisen mehupullon, jonka vanhempani joutuivat sitten maksamaan. Olin kauhean häpeissäni ja vanhemmat vielä toruivat ja sättivät täysin hukkaan menneistä rahoista (eikä meidänkään talous todellakaan yhdestä mehupullosta ollut kiinni). Siitä jäi vähän paha maku suuhun enkä sellaisessa tilanteessa kyllä omia lapsia rahankulusta rankaisisi. :(
 
Mun mielestä oikein hyvä selitys ja rangaistus.Vaikka ei viimeisiä pennosia kassalla tarvitsekkaan laskea,niin mielestäni lapsen on ihan tervettä oppia että ei tavara (esim ne saippuat) vaan salaperäisesti ilmesty,vaan ne maksavat.
 

Yhteistyössä