Oli juuri silloin jumissa tämä palsta, kun yritän tänne tulla sunnuntaiyönä kertomaan, että taidamme lähteä sairaalaan.
Sunnuntai-iltana olimme pyörälenkillä. Tai siis lapset pyöräili ja me käveltiin miehen kanssa, minä työnsin apukahvasta tuota alle 3v tyttöä. Ihan tarkoituksella otin hiukan lisärasitetta.
Lenkin lopulla alkoi supistella ja koko illan tuli satunnaisesti supistuksia, välillä oli hetken pois ja alkoi taas.
23:30 alko sit säännöllisesti supistella 5-10min välein. Yhdeltä soitin sairaalaan ja matkan takia käskivät tulla (52km) ja kun edellinen tuli 3,5 tunnissa niin mieluummin kuulemma vaikka turhaan.
Sairaalassa oltiin 2:20 ja 3cm auki. Avautumisvaihe meni suht leppoisasti. Suihkussa olin, kaurapussia, ilokaasua ja lopuksi sain epiduraalin.
Ponnistamisen tarve tuli taas kovana epiduraalista huolimatta, kuten kahdessa ekassakin synnytyksessä. Esikoista ponnistin 13min ja seuraavaa 9min. Nyt valmistauduin siinä kätilön kiskoessa käsineitä käteensä niin johonkin 5min ponnistusvaiheeseen ja odotin vain, että saisin jo luvan ponnistaa.
Ja kun sain niin minähän ponnistin. Ja samantien oli vauva maailmassa! Maailman ihanin ja täydellisin pieni tyttö solahti saippuapalana maailmaan ennenkuin edes tajusin. Mieheltä kysyin, että tajusitko, että se synty jo niin mies sanoi, että kyllä hän näki kun se lensi sieltä.
Eli helpolla päästiin tälläkin kertaa, vaikka ensin oli ihan pölähtänyt olo itsellä kun homma menikin niin nopeesti.
Tyttö painoi 3490g ja pituutta 52cm. Vajaan puolisen kiloa pienempi kuin kaksi edellistä ja tuntuu nyt kovin rääpäleeltä niihin verrattuna.
Sairaalassa oltiin vuorokausi, kun ei siellä saa nukuttua. Kotona on mennyt hienosti. Maitoa tulee ja vauva syö, nukkuu ja kakkantaa.
Sunnuntai-iltana olimme pyörälenkillä. Tai siis lapset pyöräili ja me käveltiin miehen kanssa, minä työnsin apukahvasta tuota alle 3v tyttöä. Ihan tarkoituksella otin hiukan lisärasitetta.
Lenkin lopulla alkoi supistella ja koko illan tuli satunnaisesti supistuksia, välillä oli hetken pois ja alkoi taas.23:30 alko sit säännöllisesti supistella 5-10min välein. Yhdeltä soitin sairaalaan ja matkan takia käskivät tulla (52km) ja kun edellinen tuli 3,5 tunnissa niin mieluummin kuulemma vaikka turhaan.
Sairaalassa oltiin 2:20 ja 3cm auki. Avautumisvaihe meni suht leppoisasti. Suihkussa olin, kaurapussia, ilokaasua ja lopuksi sain epiduraalin.
Ponnistamisen tarve tuli taas kovana epiduraalista huolimatta, kuten kahdessa ekassakin synnytyksessä. Esikoista ponnistin 13min ja seuraavaa 9min. Nyt valmistauduin siinä kätilön kiskoessa käsineitä käteensä niin johonkin 5min ponnistusvaiheeseen ja odotin vain, että saisin jo luvan ponnistaa.
Ja kun sain niin minähän ponnistin. Ja samantien oli vauva maailmassa! Maailman ihanin ja täydellisin pieni tyttö solahti saippuapalana maailmaan ennenkuin edes tajusin. Mieheltä kysyin, että tajusitko, että se synty jo niin mies sanoi, että kyllä hän näki kun se lensi sieltä.
Eli helpolla päästiin tälläkin kertaa, vaikka ensin oli ihan pölähtänyt olo itsellä kun homma menikin niin nopeesti.
Tyttö painoi 3490g ja pituutta 52cm. Vajaan puolisen kiloa pienempi kuin kaksi edellistä ja tuntuu nyt kovin rääpäleeltä niihin verrattuna.
Sairaalassa oltiin vuorokausi, kun ei siellä saa nukuttua. Kotona on mennyt hienosti. Maitoa tulee ja vauva syö, nukkuu ja kakkantaa.
