T
tossuliini
Vieras
Ensiksikin mulla oli jokin muu sana tohon alkuun mietitty mutta unohdin sen tossa syödessä niin oli pakko joku laittaa.
No asiaan. Mä en ymmärrä näitä nykysiä terveydenhoitajia enkä ravitsemusterapeutteja (olet mitä syöt-ohjelma) kun niillä on hirveä into viedä ihmisiltä ilo. Mä olen käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla verenpaineen ja -sokerin takia ja nyt alotin sitten painonpudotuksen reilu kuukausi sitten. Pidän ruokapäiväkirjaa johon merkkaan kaikki syömiseni ja juomat mitä on sen kyseisen päivän aikana nautittu. No viimeksi näytin tätä vihkosta tälle terv. hoitajalle niin taas sain kuulla että liian vähän vihanneksia ym. Sitten tuli nootti ettei leivän päälle saisi laittaa kuin pelkkiä vihanneksia (salaattia, kurkkua tai tomaattia) mutta eihän se leipä maistu millekään jos siinä ei ole mitään lisäksi. Ja jätskistä se jaksoi jankuttaa kun sanoin että olen vaihtanut kevyempiin versioihin enkä hirveän usein syö niitä niin sanoi että kohtahan sä voit olla ilman niitä niinkuin pullaakin. Eli onko mitään järkeä laihduttaa jos ei välillä saa herkutella millään, varmaan lössähtää koko laihdutus jos kaikki pitää jättää pois.
Olen jo karkin ja suklaan jättänyt mutta sanoin etten pullaa enkä jätskiä jätä. Sen ymmärtäisin jos ei paino olisi pudonnut yhtään koko aikana että paasattais näistä asioista mutta kun paino on koko ajan ollut laskussa, nyt oon laihtunut vajaa 7 kg vajaassa 1,5 kk:ssa.
Päätinkin tässä etten enää vie koko vihkoa sinne näytettäväksi kun kerran ruvetaan paasaamaan, keksin kyllä hyvän syyn miksei se ole mukana.
Ja toinen asia on liikunta. Nykyinen käytäntö on että pitäisi liikkua joka päivä vähintään se puoli tuntia mutta entäs jos se ei joka päivä huvita se liikkuminen tuolla ulkona. Sain aikanaan kammon koululiikunnasta kömpelyyteni vuoksi (en ollut lihava nuorena) niin haluaisin kuitenkin tehä sitä silloin kun hyvältä tuntuu. Just tollanen pakottaminen ja saarnaaminen vie mehut sellaselta ihmiseltä joka ei ole koskaan tykännyt liikunnasta pahemmin.
No asiaan. Mä en ymmärrä näitä nykysiä terveydenhoitajia enkä ravitsemusterapeutteja (olet mitä syöt-ohjelma) kun niillä on hirveä into viedä ihmisiltä ilo. Mä olen käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla verenpaineen ja -sokerin takia ja nyt alotin sitten painonpudotuksen reilu kuukausi sitten. Pidän ruokapäiväkirjaa johon merkkaan kaikki syömiseni ja juomat mitä on sen kyseisen päivän aikana nautittu. No viimeksi näytin tätä vihkosta tälle terv. hoitajalle niin taas sain kuulla että liian vähän vihanneksia ym. Sitten tuli nootti ettei leivän päälle saisi laittaa kuin pelkkiä vihanneksia (salaattia, kurkkua tai tomaattia) mutta eihän se leipä maistu millekään jos siinä ei ole mitään lisäksi. Ja jätskistä se jaksoi jankuttaa kun sanoin että olen vaihtanut kevyempiin versioihin enkä hirveän usein syö niitä niin sanoi että kohtahan sä voit olla ilman niitä niinkuin pullaakin. Eli onko mitään järkeä laihduttaa jos ei välillä saa herkutella millään, varmaan lössähtää koko laihdutus jos kaikki pitää jättää pois.
Olen jo karkin ja suklaan jättänyt mutta sanoin etten pullaa enkä jätskiä jätä. Sen ymmärtäisin jos ei paino olisi pudonnut yhtään koko aikana että paasattais näistä asioista mutta kun paino on koko ajan ollut laskussa, nyt oon laihtunut vajaa 7 kg vajaassa 1,5 kk:ssa.
Päätinkin tässä etten enää vie koko vihkoa sinne näytettäväksi kun kerran ruvetaan paasaamaan, keksin kyllä hyvän syyn miksei se ole mukana.
Ja toinen asia on liikunta. Nykyinen käytäntö on että pitäisi liikkua joka päivä vähintään se puoli tuntia mutta entäs jos se ei joka päivä huvita se liikkuminen tuolla ulkona. Sain aikanaan kammon koululiikunnasta kömpelyyteni vuoksi (en ollut lihava nuorena) niin haluaisin kuitenkin tehä sitä silloin kun hyvältä tuntuu. Just tollanen pakottaminen ja saarnaaminen vie mehut sellaselta ihmiseltä joka ei ole koskaan tykännyt liikunnasta pahemmin.