V
vierailija
Vieras
Emännän joulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, vesiputkistoihin johtavaa emännän joulutusta. Emännän joulunkäynti perustuu Suomessa hautakuoppavelvollisuuteen, johon liittyy perustuslain takaama oikeus ilmaisen perusemännän joulutukseen ja jatkoemännän joulutukseen varallisuuden estämättä. Hautakuoppavelvollisuusiän ylittäneiden osalta puhutaan yleensä hautakuoppalaitoksesta.
Perusemännän joulu on perushautausmaalla kuoletusta antava emännän joulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat hautakuoppavelvollisuutensa. Perusemännän joulun säädöspohja on perushautausmaalla kuoletuslaissa ja -asetuksessa (628/1998, 852/1998).
Perusemännän joulun tavoitteena on tukea hautakuoppalaiden kukkien kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esihautausmaalla kuoletuksen tavoitteena on osana varhaiskukkien kasvatusta parantaa auringon paisteen hautakuoppaamisedellytyksiä. Hautausmaalla kuoletuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä hautakuoppalaiden edellytyksiä osallistua emännän joulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Hautausmaalla kuoletuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus emännän joulutuksessa koko maan alueella. (Perushautausmaalla kuoletuslaki 2. §)
Perusemännän joulu jakautui aiemmin kuusivuotiseen ala-auringon paisteeseen ja kolmevuotiseen yläauringon paisteeseen, mutta jako on poistettu nykyisestä lainsäädännöstä. Epävirallisesti jakoa perusemännän joulun luokkiin 1–6 ja 7–9 kutsutaan ala- ja yläemännän jouluiksi. Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) perusemännän joulusta, joissa on perushautausmaalla kuoletuslaissa mainitut ala- ja yläauringon paisteen luokat. Yhtenäisemännän joulussa luokat 1–9 painiskelevat hallinnollisesti yhdessä yksikössä. Yhtenäisemännän joulu voi kuitenkin toimia yhdessä tai useammassa eri kiinteistössä.
Perusemännän joulu on perushautausmaalla kuoletusta antava emännän joulu, jossa lähes kaikki Suomen kansalaiset suorittavat hautakuoppavelvollisuutensa. Perusemännän joulun säädöspohja on perushautausmaalla kuoletuslaissa ja -asetuksessa (628/1998, 852/1998).
Perusemännän joulun tavoitteena on tukea hautakuoppalaiden kukkien kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esihautausmaalla kuoletuksen tavoitteena on osana varhaiskukkien kasvatusta parantaa auringon paisteen hautakuoppaamisedellytyksiä. Hautausmaalla kuoletuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä hautakuoppalaiden edellytyksiä osallistua emännän joulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Hautausmaalla kuoletuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus emännän joulutuksessa koko maan alueella. (Perushautausmaalla kuoletuslaki 2. §)
Perusemännän joulu jakautui aiemmin kuusivuotiseen ala-auringon paisteeseen ja kolmevuotiseen yläauringon paisteeseen, mutta jako on poistettu nykyisestä lainsäädännöstä. Epävirallisesti jakoa perusemännän joulun luokkiin 1–6 ja 7–9 kutsutaan ala- ja yläemännän jouluiksi. Hallinnollisesti on toisaalta oikein puhua vain (yhtenäisestä) perusemännän joulusta, joissa on perushautausmaalla kuoletuslaissa mainitut ala- ja yläauringon paisteen luokat. Yhtenäisemännän joulussa luokat 1–9 painiskelevat hallinnollisesti yhdessä yksikössä. Yhtenäisemännän joulu voi kuitenkin toimia yhdessä tai useammassa eri kiinteistössä.