Tikahtumiskohtaus... Kertokaa!

[jeepulis]

Miten se tulee!? Millanen se on? Tuleeko se kelle tahansa, jos itkee paljon?

Meillä siis tuo reilu 1-vuotias alko ensin ihan normaalisti itkemään tossa äskettäin. Kohta itku koveni, mutta ei vielä hälyyttävästi. Mies meni kuitenki ottamaan tytön syliin ja lohduttamaan. No, sehän alkoki yhtäkkiä itkemään ihan kummallisen kuulosesti, niinkö ei ois saanu happia ollenkaan. Ja oli kuulemma koko ajan ollu ihan jäykkänä kippuralla. Minäki sitte kauhuissani riensin paikalle ja nappasin tytön syliini, niin se itki edelleen epäilyttävän pelottavan kuulosesti, välillä meinas nuukahtaa ja taas jatko itkua. Ja oliki yhtäkkiä ihan lötkö. Itku alko olemaan väsähtänyttä, mutta edelleen "hapetonta". Tytöllä silmäluomet lurpsahteli ja se ihan lötkönä vaan yritti jatkaa itkua aina välistä ja välistä meinas tuupertua. Ravistelin sitä hellästi, ettei se vaan mee tajuttomaksi, vaan pysyy hereillä. Lopulta se paino päänsä mun olkaa vasten ja rauhottu siihen. Oli kuitenki piiiiiiitkään ihan velttona ja voipuneena, vaikka silmät oli auki....

Koskaan aiemmin ei tytölle oo tullu tommosta, eikä se yleensä ees itke paljo ikinä. Kitisee korkeintaan, mut kunnon itkuja ei tuu paljo koskaan... Mitähän tuo oikeen merkkas!? Ja oliko tyttö lähellä tikahtua tms? Pystyykö tikahtumista mitenkään estämään? Jos lapsi tikahtuu tai jos tuo tyttö ois tosta menny tajuttomaksi, niin oisko mun pitäny soittaa hätänumerooon!?

Vähän tulevaisuuden varalle kyselen... Jos noita vielä ilmaantuu...

 

[ap]

..

 

[sara]

Mul on 4 kk vauva joka saa välillä sellasii raivareita, että itkee niin kovaa ettei happi kulje eli on ikäänkuin hetken hengittämättä- mä oon sitten puhaltanut kasvoille varovasti niin jatkaa hengittämistä. Pelottavaa tollanen. Ja saattaa raivota puolikin tuntia kun oikeen menee tiukalle ja mihinkään ei koske (kait) ei oo nälkä yms. Menee vaan hermo. Onkohat tää ihan normaalia ja mitä tosiaan pitäs tehdä?

 

[Motha]

Mun pikkusiskolla oli noita kohtauksia mutta ne näyttää vaarallisimmilta kuin ovat, ei siis pitäisi olla hengellle vaarallisia.

 

[Valaja]

Affektikramppi nimeltään. Meillä on tuo ominaisuus ollut kaikilla. Puhun aina ominaisuudesta, koska se ei oo mikään sairaus, eikä ongelma. Eikä se liity vaikkapa epilepsiaan millään lailla.

Se merkkasi sitä, että kun aivot ei saa happea, niin elimistö pistää tajunnan pois, eli aivot alkaa saamaan taas happea. Se on siis hyvä asia siis se tajuttomuus tavallaan.

Tyttö ei ollut lähellä tikahtua, mitä se sitte lieneekään. Affektikramppiin ei kuole, vaikka se voi hädän hetkellä siltä näyttääkin.

Tikahtumista ei voi estää, eikä niitä tilanteita, että lapsi alkaa itkemään, voi estää. Eikä kannata estää. Lapsi oppii äkkiä vaistoamaan, että äitihän pelkää ja varoo itkua, joten minä haluan karkkia nyt tms....

Ei oo tarvetta soittaa hätänumeroon. Neuvolassa voit mainita asiasta, mutta noita affektiasioita ei tutkita, koska ne on vaarattomia ja ohimeneviä. Meillä ne on loppunu noin neljään vuoteen mennessä.

Kysy lisää. Kirjoittelen vielä, jos mieleen tulee jotain.

 

[sara]

Siis tuleeko toi kohtaus raivoisan itkun jälkeen? Kun meidän vauvalla on mennyt hermot kunolla niin kesken sen huudon saattaa hetkellisesti olla hengittämättä ja sen jälkeen joko rauhoittuu tai jatkaa itkua. Joten onko noi niitä affektikramppeja? Hän ei kyllä mene tajuttomaksi tai sellasta vaan on vain hetken hengittämättä.

 

[sini]

Mä en tiedä puhutaanko nyt samanlaisista kohtauksista,mutta meidän esikoinen sai n.2-vuotiaana sellasia itkukohtauksia,joita lääkäri sitten selostukseni kuultuaan sanoi affektikrampeiksi.Ensimmäinen tuli kun kaatui rappusissa,satutti päänsä ,nousi ylös,juoksi luokseni hillittömästi itkien ja sitten ei yhtäkkiä saanut enää ääntä ollenkaan,kaatui lattialle ja kouristi muutaman sekunnin.Nappasin jo syliini ja lähdin juoksemaan autolle,mutta tyttö virkosi samantien.Käytii kyllä lääkärissä,mutta hätää ei ollu.Jatkossa tämä sama lapsi sai itkukohtauksia kun ei esim.saanut tahtoaan läpi - itki ensin hillittömästi,lakkasi sitten hengittämästä hetkeksi,mutta kohtaukset meni nopeasti ohi.Lääkäri sanoi,että joillakin uhmaikäisillä on niihin taipumusta ja lapsi voi oppia saamaan ne itsekin aikaan jotta saisi haluamansa.Teillä tuskin tällaisesta kyse kun lapsi vielä niin pieni.Kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin kuitenkin jos sama toistuu. Meille vaan sanottiin että aikuisen pitää olla rauhallinen,lapsen voi ottaa syliin rauhoittumaan ja kohtaus ei ole vaarallinen.Toi eka kerta oli vähän eri kun siihen liittyi kaatuminen ja kipu ja pelästyttiin ettei käynyt pahemmin.

 

[Valaja]

Kramppeihin voi liittyä kouristeluakin, kasvot sinertää ja lapsi käy tajuttomana. Sitten virkustuu vähitellen ja on oma itsensä. Ottakaa syliin, silitelkää, puhelkaa rauhallisesti, älkää hätääntykö (ei kovin helppoa...) ja joku sanoi joskus, että puhallus kasvoihin tai kylmä vesi auttaa. Meillä nuo keinot ei tepsineet ollenkaan.

Kaatuessaan lapsi voi loukata itsensä tai pudota. Olin leikki-ikäisten ja taaperoiden kans valppaana aina. Itkuahan ei aina "kuule", kun lapsi itkee äänettömänä.

 

[taikatalvi-03]

Mul on 4 kk vauva joka saa välillä sellasii raivareita, että itkee niin kovaa ettei happi kulje eli on ikäänkuin hetken hengittämättä- mä oon sitten puhaltanut kasvoille varovasti niin jatkaa hengittämistä. Pelottavaa tollanen. Ja saattaa raivota puolikin tuntia kun oikeen menee tiukalle ja mihinkään ei koske (kait) ei oo nälkä yms. Menee vaan hermo. Onkohat tää ihan normaalia ja mitä tosiaan pitäs tehdä?

4kk ei mee hermo. Normaalista en osaa sanoa, mutta kyllähän vauvat joskus huutaa vaikkei syytä näytä löytyvän. Minun tyttö huusi tollain ennen ku nukahti, oli siis yliväsynyt.

 

[sara]

Siis meidän muksu on tooosi tempperamenttinen ja saa noin kerran viikossa sellasen itkuraivarin (esim. väsyneenä) ja oli synnyttyään teholla ja siellä jo sanoivat, että on termpperamenttinen vauva. Oon vaan aatellut, että itkee niin kovaa ettei muista hengittää (aikuisillekihan voi käydä niin kun oikeen parkuu) ja tosiaan ei valahda veltoksi vaan hetken tuijottaa ja on hengittämättä ja sitten jatkuu parkuminen...kai sit normaalia?

Ap! anteeksi sotkeuduin ketjuusi asioineni

 

[Valaja]

Siis tuleeko toi kohtaus raivoisan itkun jälkeen? Kun meidän vauvalla on mennyt hermot kunolla niin kesken sen huudon saattaa hetkellisesti olla hengittämättä ja sen jälkeen joko rauhoittuu tai jatkaa itkua. Joten onko noi niitä affektikramppeja? Hän ei kyllä mene tajuttomaksi tai sellasta vaan on vain hetken hengittämättä.

Tuo voi kuulostaa siltä tosi lievänä, mutta enemmän mun mielestä kuulostaa normiraivolta. Kaikki lapset hengittää katkonaisesti, kun itkevät. Affektilapsi itkee suu auki, ääneti, kunnes tajunta sammuu. Se on rajun näköistä. :/

 

[joo]

Lääkärissä voi käyttää että voidaan varmistua ettei ole oire jostain muusta. Mutta tosiaan näin netin välityksellä kuulostaa affektilta. Ja ne itsestään eivät ole vaarallisia, kuten jo kerrottiin, ja tosiaan joo tulevaisuudessa lapsi voi oppia manipuloimaan niiden avulla. Eli älä noteeraa kohtauksia sen kummemmin. Hyssyttelet toki kun sattuu tai harmittaa.

 

[Sara]

Niin siis hermon menemisellä tarkoitin, että on herkkä reagoimaan erilaisiin tilanteisiin esim. vierastaa tosi helposti ja saattaa "suuttua" jos on vieraassa sylissä tai vieras ihminen syöttää yms. vaikka ei mitenkään koeteta häntä pitää vaan vanhempien kanssa.

 

[Juh]

Mäkin oon sitä mieltä, että 4kk ikäisellä vauvalla ei vielä pitäs mennä hermo vaikka oiskin temperamenttinen, vaan itkun syy piäti ehdottomasti selvittää!

 

[sara]

Voi olla tosiaan, että lievänä. Hän kyllä itkee niin, että ääni kuuluu ja kauas. Mä oon vaan joskus säikähtänyt kun ei hengitä hetkeen. Kai ne vauvat sitten vaan saattaa itkee niin ettei ne tajua vaikka kuinka rauhottelis? Kun noin pienen vauvan huomiota on vaikea kääntää muualle, kun oikeen raivoaa. Mää oon sit vaan ottanut tosi lähelle ja laulanut tai jutellut tosi rauhallisesti ja niin hän sit rauhottuu. Näitä tulee esim. joskus kun laitetaan turvaistuimeen hänet.

 

[muistelisin]

Kramppeihin voi liittyä kouristeluakin, kasvot sinertää ja lapsi käy tajuttomana. Sitten virkustuu vähitellen ja on oma itsensä. Ottakaa syliin, silitelkää, puhelkaa rauhallisesti, älkää hätääntykö (ei kovin helppoa...) ja joku sanoi joskus, että puhallus kasvoihin tai kylmä vesi auttaa. Meillä nuo keinot ei tepsineet ollenkaan.

Kaatuessaan lapsi voi loukata itsensä tai pudota. Olin leikki-ikäisten ja taaperoiden kans valppaana aina. Itkuahan ei aina "kuule", kun lapsi itkee äänettömänä.

Mun mielestä meijän naapurintytölle annettiin ohjeeksi keikauttaa lapsi kerran ylöalasin että menis nopeemmin kohtaus ohi =)

 

[Valaja]

Siis meidän muksu on tooosi tempperamenttinen ja saa noin kerran viikossa sellasen itkuraivarin (esim. väsyneenä) ja oli synnyttyään teholla ja siellä jo sanoivat, että on termpperamenttinen vauva. Oon vaan aatellut, että itkee niin kovaa ettei muista hengittää (aikuisillekihan voi käydä niin kun oikeen parkuu) ja tosiaan ei valahda veltoksi vaan hetken tuijottaa ja on hengittämättä ja sitten jatkuu parkuminen...kai sit normaalia?

Ap! anteeksi sotkeuduin ketjuusi asioineni

Kuulostaa ihan normaalilta minun mielestä.

 

[Sara]

Lasten teholla ainakin puhuivat tempperamentista, kun kyselin, että miksi joskus raivoaa. Kun ei häntä satu eikä oo nälkä eikä mitään muutakaan sellasta. Joskus vaan saa raivarit.

Ja kun se menee kuitenkin nopeesti ohi...ja muista syistä lasta tutkineet ja lastenlääkäri vaan totesi, että "puntatukkaset on tempperamenttisia".

Pitääkö mun tuosta sit huolestua?

Eikös ne sano, että normi vauva voi itkee 2 h päivässä ilman syytä ja meillä toi ei ees muuten itke vaan noin kerran viikossa "raivarit"

 

[Valaja]

Kramppeihin voi liittyä kouristeluakin, kasvot sinertää ja lapsi käy tajuttomana. Sitten virkustuu vähitellen ja on oma itsensä. Ottakaa syliin, silitelkää, puhelkaa rauhallisesti, älkää hätääntykö (ei kovin helppoa...) ja joku sanoi joskus, että puhallus kasvoihin tai kylmä vesi auttaa. Meillä nuo keinot ei tepsineet ollenkaan.

Kaatuessaan lapsi voi loukata itsensä tai pudota. Olin leikki-ikäisten ja taaperoiden kans valppaana aina. Itkuahan ei aina "kuule", kun lapsi itkee äänettömänä.

Mun mielestä meijän naapurintytölle annettiin ohjeeksi keikauttaa lapsi kerran ylöalasin että menis nopeemmin kohtaus ohi =)

Omien kans olen huomannut, ettö kaikki ylimääräinen höösäys, juokseminen ja kääntely vain lisää lapsen paniikkia. Olen vain puhellut, että äiti on tässä, ollaan tässä hetki, kohta helpottaa ja silitellyt. Se on meidän lasten kohalla auttanut enemmän, ku kääntäminen, vesi, puhaltelu tai muu "toiminta". Mutta kannattaa kokeilla se oma juttu tähän.

Mutta ei aina kovin helppoa seisoskella vaikkapa Prisman leipäosastolla sinertävä ja kouristeleva lapsi sylissä ja vakuutella yleisölle hymyillen, että tilanne hallinnassa. :|

 

[Valaja]

Lasten teholla ainakin puhuivat tempperamentista, kun kyselin, että miksi joskus raivoaa. Kun ei häntä satu eikä oo nälkä eikä mitään muutakaan sellasta. Joskus vaan saa raivarit.

Ja kun se menee kuitenkin nopeesti ohi...ja muista syistä lasta tutkineet ja lastenlääkäri vaan totesi, että "puntatukkaset on tempperamenttisia".

Pitääkö mun tuosta sit huolestua?

Eikös ne sano, että normi vauva voi itkee 2 h päivässä ilman syytä ja meillä toi ei ees muuten itke vaan noin kerran viikossa "raivarit"

Hirveän hankala vastata tähän, ku ei oikeen tiiä. Ite en olis huolissani. Meillä on voimakastahtoiset lapset ja itkuakin on piisannut vauvasta asti.

 

[ap]

Nyt vihdoin pääsin taas tänne...

Tuota alotusta kirjottaessa olin vielä sen verran sokissa, ku just hetki sitte oli tuo kohtaus tytölle tullu.

Niin tilanne meni siis tarkemmin sanottuna niin, että lapsi oli miehen sylissä siis ollu jäykkänä kippuralla ja kouristellu. Ja se "oudon kuulonen" itku oli siis sellasta lähes äänetöntä.. öö.. "vinkumista". Siis sellasta vikinää, mutta silti lapsesta näki, että se itki ihan täysillä. Ja kun mä otin ton lapsen syliin, se oli siis ihan lötkönä, silmät seiso päässä eikä siihen saanu mitään kontaktia. Välillä silmät lurpsahteli ja lapsi "lysähti" kokoon silmät kii. Mut aina siinä hetkessä ravistelin hellästi, jollon se vähän "tokeni", mutta oli edelleen ns. eloton. Vasta pitkän ajan kuluttua huomasin, että nyt se tosissaan hengittää ja jalkakin liikahti, joten kai se on nyt palautunu normaaliksi...

Uskon että tää oli sellanen kohtaus tai ainaki melkeen... Tyttö on äärimmäisen temperamenttinen, mutta vasta tuon tilanteen jälkeen se on alkanu itkemään tavallista enemmän ja voimakkaammin ja kiukuttelemaan muutenki enemmän. Eli kai sille on jonkusortin uhmaikä puhkeamassa ja heti ku eka itkut sen takia pääsi, niin tuli sitte tollanen "kohtaus" tai mikälie.

Jeps. Kiitoksia kaikille vastanneille ja omia kokemuksia kertoneille! Ehkä ens kerralla, jos tollanen tulee vielä, osaa olla vähän rauhallisempi ja tietää paremmin mistä se johtuu jne.