Tm - vauvahaaveet katosivat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Hei,

Onko muita joilla vauvahaaveet ovat keskenmenon myötä kadonneet tai pikemminkin siirtyneet hamaan tulevaisuuteen. Itselläni toivottu raskaus olikin tm, alkoi tulla itsestään pois ja lopuksi käytettiin lääkkeelllistä tyhjennystä. Selvisin kaikesta mielestäni hyvin, mutta ajatukset uudesta raskaudesta ja haaveet vauvasta katosivat - en epäile etteivätkö ne taas joskus myöhemmin pulpahda pintaan, mutta nyt eivät ole ajankohtaisia. Tuntuu vain siltä, etten yksinkertaisesti ole valmis vaikka ennen tätä raskautta koin olevani valmis tähän kaikkeen. Olikohan tuo tm sittenkin liian raskas kokemus vai enkö vain ole valmis äidiksi?

 
Heippa vaan!

Olen kahden lapsen onnellinen äiti. Sain viime marraskuussa alkuraskauden keskenmenon (la olisi ollut heinäkuussa). Heti kun olin fyysisesti toipinut keskenmenosta ja menkat olivat alkaneet, aloimme yrittää uutta vauvaa. Mitään ei kuitenkaan kuulunut, ainoastaan mun "mielenterveys" alkoi mennä, kun kokoajan ajattelin uutta raskautta ja sen alkamista ja kuuntelin kokoajan kehoani ja mietin mitä mikin olo saattoi merkitä.

Muutaman kuukauden jaksoin toivoa ja sitten alkoi tuntua silta, etten nyt haluakaan vauvaa, koska touhussa oli jo "ns. tekemisen meininki".

Oloni helpottui huomattavasti, kun päätimme olla yrittämättä ja ottaa jälleen ehkäisyn käyttöön. Tosin lähimmille piti tehdä selväksi, ettei me juuri nyt olla vauvapuuhissa, koska uteluja tuli usein...

Nyt tällä hetkellä mulla ei ole minkäänlaista vauvakuumetta. Ei uskoisi, että naisen mieli voi muuttua näinkin paljon muutamassa kuukaudessa, mutta niin se vaan on... Hyväksy siis omat tunteesi. Kyllä ne vauvahaaveet vielä joskus palaavat...

Meilllä 5-v esikoinen painostaa meitä kovasti vauvapuuhiin, mutta vielä ei ole meidän aika edes yrittää... Ehkä joskus tulevaisuudessa!!!

Tsemppiä sulle!!!
 
Minä synnytin pojan Tiistaina viikolla 15, ja minun vauva haaveet on kyllä mennyt,rakastan vauvoja mutta en uskalla,koska pelko menettämisestä on suuri ja ressi kamala.
Olaan lähössä viemään kynttilä pikku tytön haudalle joka kuoli n.vuosi sitte vko.lla 17+1 ja sitä ennen poika vko.lla n.15 ja välissä vko.lla 6.Eli ei varmaan uskalleta ennää yrittää,minun kohdussa on kait jotain vikaa,tutkaavat se joskus.....saa nähä....
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.04.2006 klo 17:10 Heini kirjoitti:
Minä synnytin pojan Tiistaina viikolla 15, ja minun vauva haaveet on kyllä mennyt,rakastan vauvoja mutta en uskalla,koska pelko menettämisestä on suuri ja ressi kamala.
Olaan lähössä viemään kynttilä pikku tytön haudalle joka kuoli n.vuosi sitte vko.lla 17+1 ja sitä ennen poika vko.lla n.15 ja välissä vko.lla 6.Eli ei varmaan uskalleta ennää yrittää,minun kohdussa on kait jotain vikaa,tutkaavat se joskus.....saa nähä....


:'( :hug: :flower:
 
Miten selvinny? On kuule hyvä kysymys... jotenkin on pakko.on hyviä ja huonoja päiviä,ei oikein tiedä mitä aattelee,uskaltaako vielä haaveilla vauvasta,oisko niin hyvä tuuri,onni että saatas vauva,paljo riippuu mitä lääkäri sanoo sitte joskus kun tähystää kohdun.jutellahan pitäs paljon,nyt alkaa kohtaamaan kaverit jotka odotaa,rukoilla,hyvää kait sitä rukoilla kun eihän tuo kuullut kun pyysin että saisin pitää tämän vauvan,niin saada voimia heidän tapaamiseen,pakkohan heidät on tavata...siis odottavat kaverit ja heitä on muutama .....
 

Yhteistyössä