todella ärsyttävä tilanne. Ja harmittava.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmistunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmistunut

Vieras
kummilapsemme on aivan ihana tyttö ja häntä näkisimme mielellämme useammin.


Mutta en sitten tiedä mikä hänen äitiinsä iskenyt. Ikinä eivät käy meillä kylässä, vaikka kutsuttu kyllä on. Mutta aina löytyy tekosyitä.
Ei laita tytön kuulumisia, ja jos kysyy vastaus on vain että hyvää kuuluu.

Meitä harvemmin sinne kutsutaan. Silloin kun käydään tulee niin epätoivottu olo. Mitään ei tarjota. Asutaan siis n. sadan kilsan päässä toisistamme. Omille lapsille pakko melkein olla eväät mukana tai vähänäänin häipyä muualle syömään.

Alkaa tämä äiti aika pian puhua kuinka olisi vielä sinäpäivänä menoa sinne ja tänne. Ja jälkikäteen kirjottaa naamakirjassa kuinka kestinnyt vieraita kokopäin. Ai, ei meitä ainakaan.


kaikenlisäksi hän on poikamme kummi. Hyvä jos onnittelutekstarin muistaa synttäreillä laittaa.... yleensä ei sitäkään.

Mie en ymmärrä mistä kiikastaa. Mielestäni ei olla riidoissa, ainakaan miun puolelta, jos hän on, niin on unahtanut kertoa minulle.

oikeasti, ärsyttää tämä tilanne. Olisi niin ihana jos serkut saisivat viettää aikaa keskenään, ja selkeästi pitävät toisistaan.

Mutta tämä äiti tuntuu tekevän tästä niin himskatin hankalaa.

kiitos, kunhan purkauduin. Vaikka eipä tästä mitään hyötyä ollut.
 
sovitaan sitten vaikka että kummius ei liity tähän asiaan mitenkään.

lapset kuitenkin ovat serkuksia keskenään. Ja tämän tilanteen takia eivät saa olla niin paljon tekemisissä kuin muuten voisi.
 
Uskaltaisitko ottaa asian puheeksi ihan suoraan? Tai kun olette sukulaisia, osaisiko joku muu sukulainen kertoa mikä voisi olla vialla? Siis hienovaraisesti asiaa tiedustellen.

Taustalla voi olla ihan mitä vaan. Kateutta, väsymystä... Olettehan muuten aina etukäteen sopineet vierailustanne, koska jotkut inhoavat yllätysvieraita?
 
ollaan sovittu aina etukäteen vierailuista.

Ja olen yrittänyt jutella asiasta mutta ei kuulema ole mitään vialla, ja epämääräistä muminaa.

Tämä äiti ei siis ole meille sukua. Lapsen isä on (syitä en ala tänne laittamaan mutta isä ei näe lastaan kovinkaan usein) Ja vaikea uskoa että tämäkän olisi syynä. Sillä pitkään eron jälkeen oltiin hyvissä väleissä ja nähtii. Yht äkkiä hän vain muuttui.

välillä miettii että voisiko se olla kateutta. Sillä silloin kun tämä äiti oli lapsen isän kanssa yhdessä ja rakensivat talon. Kehui tämä äiti kokoajan ostoksillaan ja yhteisillä puuhillaan.

Nyt hän on se vuokralla asuva yh. Ja me miehen kanssa pitkässä parisuhteessa omakotitalossa ( tai siis tätä oltu kyllä kokoajan )

Mutta toisaalta, en mie itsestäni liikoja kuvittele. Että vaikea uskoa tätäkään.
 

Yhteistyössä