Töihin kun lapsi 3-6 kk?

["ope"]

Olen pohtinut tällaista: Olen 32-vuotias ja uranvaihdon ja pätevöitymiskoulutuksen jälkeen juuri aloittanut työn opettajana. Olen päätoimisena tuntiopettajana lukiossa, työsopimukseni on määräaikainen mutta rehtori lupaili sopimukselle jatkoa. Aiempi opettaja jäi vastaavalta sopimukselta äitiyslomalle eikä hänen sopimustaan jatkettu.

Nyt olen raskaana (odotan toista lasta, esikoinen on 3) ja laskettu aika on kesäkuussa. Työpaikalla ei raskaudesta vielä tiedetä. Tiedän että jäädessäni ensi lukuvuodeksi äitiyslomalle tilalleni otetaan joku muu, todennäköisesti tuo aiemmin äitiyslomalle jäänyt, eikä sen jälkeen ole toiveita samaan kouluun paluusta. Minun aineeni opettajia on kaupungissa paljon, joten työpaikan saaminen tulee jatkossa olemaan kiven alla.

Olen kovin onnellinen raskaudesta, mutta kiukuttaa, että naisena työurani kärsii lapsen saamisesta. Juuri kun olen saanut pätevöitymisopinnot valmiiksi ja päässyt unelmieni työhön. Opettajan työ on minulle rakas ja pidän nykyisestä koulustani kuin hullu puurosta.

Mieheni ehdotti että hän jäisi vanhempainvapaalle kun lapsi on muutaman kuukauden ikäinen ja minä palaisin töihin. Todennäköisesti minulla olisi jatkossakin aika vähän tunteja, eli työpäivät eivät olisi pitkiä. Tyrmäsin idean ensin ihan hulluna, mutta ajatus jäi kuitenkin kytemään mieleen.

Mitähän tällaisessa ratkaisussa tulisi käytännössä ottaa huomioon? Ainakin imetys mietityttää, vaikka voisinkin pumpata vauvalle maitoa jääkaappiin. Onko kenelläkään kokemusta miehen jäämisestä vanhempainvapaalle?

 

["Lex"]

Määräaikaisuutesi olisi siis päättymässä mahdollisen vanhempainvapaan aikana? Siinä tilanteessa kannattaisi tietenkin ajoittaa töihinpaluu työsopimuksen päättymisen ja mahdollisen jatkamisen ajankohtaan, jonka jälkeen sinulla on kuitenkin liki 3 vuotta aikaa viettää halutessasi perhevapaita. Enkä tarkoita sitä, että saat duunin ja jäät heti 3:ksi vuodeksi pois, vaan että voitte jakaa kotonaoloa miehesi kanssa haluamallanne tavalla ilman että työsuhde siitä katkeaa.

Go girl, kyllä se jotenkin järjestyy! =)

Työpaikkojakin tulee kyllä...

 

["..."]

Koita ihmeessä töihin paluuta jos miehesi on siihen valmis ja saat töitä. Imetys on tietysti hankalaa, mutta jos työpäiväsi eivät ole kahdeksan tuntisia niin eiköhän sekin asia järjesty. Voithan imettää lasta vaikka ruokatunnilla jos miehesi tuo lapsen luoksesi. Tai hyppytunneilla?

 

["ope"]

Äitiysloma alkaa toukokuun lopulla ja työsuhde päättyy heinäkuun loppuun, eli töihinpaluu ei kyllä ihan vielä elokuun alusta onnistu. Sitä juuri mietin, että saisinko ruinattua jatkosopparin itselleni sillä että palaisin töihin kuitenkin mahdollisimman pian.

Ja juu, kyllähän niitä työpaikkoja varmaan vielä muitakin tulee, mutta tässä on niin unelmapaikka nenän edessä.

 

[mondiale]

Avaa katsantokantaasi vähän - muualla maailmassa on ihan normia palata työelämään parin kuukauden äitiysloman jälkeen. Älä anna Suomen normaalikäytäntöjen olla tielläsi, jos haluat töihin palata. Vähäiset työtunnit kuulostaa tilanteessasi oikein hyvältä, pääset viettämään aikaa myös vauvan kanssa. Vauva voi aivan hyvin olla osittaisimetyksellä. Älä ollenkaan ajattele imetystä, voihan olla ettet jostain syystä voi imettää ollenkaan ja tällöin surkuttelisit kotiin jäämistäsi sen vuoksi.
Mutta en ymmärtänyt miten käytännössä menettelisit - siis sanoisit töihin ettei sijaista tarvitse palkata elokuussa alkavaa lukuvuotta varten koska palaisit itse tuolloin töihin?

 

[yökyöpeli]

Meillä on mies pitänyt suurimman osan vanhempainvapaista. Se äippälomahan ei ole kuin 105pv ja ne vanhempainvapaat voi pitää kumpi vaan. Kolmas lapsi oli paria päivää vaille 3kk, kun palasin töihin. Viikkoa ennen töihinlähtöä rupesin totuttamaan tuttipulloon ja maissisosetta myös opetteli syömään. Eli ei siinä syöttämisessä ja vaipanvaihdossa aina äitiä tarvita, isä kelpaa puuhiin yhtä hyvin.

 

["ope"]

mondiale, ajattelin esimerkiksi ehdottaa että palkattaisi sijainen ensimmäiseksi jaksoksi (elokuuksi-syyskuuksi) ja palaisin töihin syyskuun loppupuolella, kun lukiossa alkaa uusi jakso. Meillä on pieni koulu, jossa voisi jopa olla mahdollista järjestää oman aineeni kurssit niin ettei niitä olisi ensimäisessä jaksossa, ja osaan aineista (minulla 3 opetettavaaa ainetta) meillä on useampi pätevä opettaja. Mutta kaikki tämä siis olettaen että rehtori todella haluaisi minun jatkavan hommassa...

 

["jep"]

Serkkutyttö meni leipätyöhönsä fysioterapeutiksi ,kun hänen kuopus oli 5kk:tta.Miehensä jäi kotiin hoitamaan tuota 5kuista ja puoltoistavuotiasta.Ja edelleen imettää,kun kuopus on nyt 8kuinen.Eli kyllä siekin varmasti pärjäät!

Ite en läksis töihin(miulla muksut 5kk sekä 3v ja tietysti 13v jossa ei nyt silleen hoijettavaa enää ookkaan),koska miun miehestä ei olisi jäämään kotiin enkä haluaisikaan,kun lapset on näin pieniä vielä.
Mie kerkeän töitä tehä myöhemmin,perhe on tärkein tällä hetkellä.

 

[mondiale]

[QUOTE="ope";25048823]mondiale, ajattelin esimerkiksi ehdottaa että palkattaisi sijainen ensimmäiseksi jaksoksi (elokuuksi-syyskuuksi) ja palaisin töihin syyskuun loppupuolella, kun lukiossa alkaa uusi jakso. Meillä on pieni koulu, jossa voisi jopa olla mahdollista järjestää oman aineeni kurssit niin ettei niitä olisi ensimäisessä jaksossa, ja osaan aineista (minulla 3 opetettavaaa ainetta) meillä on useampi pätevä opettaja. Mutta kaikki tämä siis olettaen että rehtori todella haluaisi minun jatkavan hommassa...[/QUOTE]

No ei kai tuossa ole mitään hävittävää, ainahan voit ehdottaa tuota, ja jos rehtori ei ole suotuisa, niin sitten ei kai voi mitään. Aika kapeakatseista kyllä rehtorilta, jos noin motivoituneesta työntekijästä päästää irti muutaman kuukauden takia. Itse kyllä varmastikin pyrkisin saamaan muunkin kuin vain suullisen sopimuksen tapauksesta. Tosin onhan siinä rehtorillakin pieni riski sinuun luottaessaan - ainahan raskaudessa voi mennä joku pieleen, vauva voi syntyä keskosena tai vaatia jotain erityishuomiota ensikuukausinaan/vuosinaan, jolloin et varmaankaan pystyisi toteuttamaan työhönpaluuta suunnitellusti, voiko rehtori ottaa tämän riskin, joka selviää ehkä vasta kesäkuussa?

Ja onnea tulokkaasta, itsellänikin LA kesäkuussa

 

["ope"]

Kiitos asiallisista kommenteista!

Nimimerkki jep, minäkin mietin tuota että kumpi tässä arvojen vaakakupissa painaa enemmän, työ vai aika vauvan kanssa. Pelkään ehkä myös ympäristön reaktiota, kun nykyään puhutaan niin paljon että pitäisi olla lapsen kanssa pitkään kotona. Mies kyllä on paljon ollut esikoisenkin kanssa kaksin vauvasta saakka (kun tein opintoja äitiyslomalla, välillä toisella paikkakunnalla), enkä epäile hetkeäkään etteivätkö pärjäisi.

Minulla on tällä hetkellä noin 16 viikkotuntia, eli nykyisellä päivärytmillä imetyskertoja ei kovin montaa jäisi päivässä väliin.

 

["Heips"]

Tunnen opettajan joka teki juuri samlla tavoin. Mies jäi vanhempainvapaalle ja äiti töihin. Imetys jäi, mutta niin oli tarkoituskin. Hyvin isä pärjäsi vauvan kanssa.

 

["Yks"]

Itse palasin töihin, kun kuopus oli 4kk ja isi jäi kotiin hoitamaan lapsia. Kaikki meni oikein hienosti ja lapsilla mahtava suhde myös isäänsä. Myöhemmin oltiin hetki miehen kanssa yhdessä kotona ja mies sitten meni uuteen työhön ja minä jäin yksin kotiin. Mun edellisessä työpaikassa vanhemmat miespuoliset työkaverit hieman ihmettelivät että niin pian tulin töihin, mutta muuten en mitenkään paheksuntaa asiassa kohdannut!

Tsemppiä ja varmasti käytännössä onnistuu jos vain rehtori suostuu järjestelyyn! Etenkin noin vähillä tunneilla niin miks ei...

 

[ope myöskin]

Kyllä minäkin yrittäisin töihin paluuta, kun sulla on noin hyvä tilaisuus jatkaa unelmiesi työssä. Mies voi ihan hyvin olla vauvan kanssa, eikä siitä varmasti ole haittaa lapselle. On tosiaan hyvä muistaa, että suurimmassa osassa maailmaa äidit palaavat töihin huomattavasti aikaisemmin kuin Suomessa. Itsekin asun nykyään ulkomailla ja täällä töihin palataan juuri kun vauva täyttää 3kk.

 

[pa]

Menin töihin kun vauva oli 4kk. Meillä toimi tosi hyvin. Tein lyhyttä päivää ja imetys jatkui: imetin lähtiessä ja tullessa. Miestä vähän jännitti ensin, mutta hyvin meni.

 

["vieras"]

Mieti toki myös omaa jaksamistasi. Ihannetilanteessa toki olet synnytyksen jälkeen elämäsi kunnossa, vauvasi nukkuu täydet yöt jo siinä vaiheessa kun menet töihin, esikoinen ei oireile jne jne mutta elämä harvoin menee niin. Vaikka sinulla olisikin vain 16 tuntia viikossa, töitä kuitenkin riiittää kotiinkin asti (riippuen toki opetettavasta aineesta, mutta esim. itselläni on aina jotain korjattavaa kotona). Itse menin töihin vanhempainvapaan jälkeen ja mies jäi hoitovapaalle kahden alle 3-vuotiaan kanssa. Turha kuvitellakaan tekevänsä mitään työjuttuja kotona ennen kuin lapset on saatu nukkumaan. Usein teen töitä vielä puoliltaöin.

Tsemppiä! Harmittavaa, että näitä joutuu niin paljon miettimään. Lukiosta open paikan saaminen on kiven alla eli sinänsä ymmärrän kyllä, että haluat paikasta pitää kiinni.

 

["vieras"]

Meillä tuttavapiirissä on kahdessa perheessä jäänyt mies vanhempainvapalle, toisessa kaksi kertaa. Toisessa perheessa jatkui imetys, toisessa ei. Mahtava isäsuhde kummassakin perheessä!

 

["Minttu"]

Meillä vastaavassa tilanteessa äippälomalle jäänyt opettaja riitautti asiansa ja voitti - aivan kuten pitikin. Ei määräaikaisuuden peruste ole raskaus.

 

[Reesu<3]

Palasin töihin pojan ollessa 4kk eli tein 3 päivää viikossa ja
isä hoiti lapsen noina päivinä. Pullolle olimme jo siirtyneet, alkuun
pumppailin kunnes tissittely jäi pois kokonaan.
Ja tämä oli hyvä ratkaisu meillä ainakin

 

["ope"]

Kiitos edelleen vastauksista ja näkökulmista. Oma jaksaminen kyllä myös mietityttää. Ainakin nyt ensimmäisenä vuotena tuntien valmistelua on aivan älyttömästi ja myös kokeiden ym. korjaamista. Teen aina hommia illalla klo 20-23 kun poika on nukahtanut. En tiedä miten tätä jaksaa vauvan kanssa... Tosin silloinhan mies olisi "vapaalla"

 

["ope"]

Mietin myös tuota riitauttamista, jos niikseen tulee. Määräaikaisuuden peruste minulla on tuntien vähyys. Mutta jotenkin tuntuis "väärältä" alkaa vaatia että mulle pitäis tehdä uusi määräaikainen sopimus, jos sitten olisin koko lukuvuoden pois. Täytynee olla keväämmällä yhteyksissä OAJ:hin asian tiimoilta.