Toinen tulossa

[velluri]

Sain juuri tietää olevani raskaana ja esikoinen on kohta vuoden. Miten olette pärjänneet 2 vesselin kanssa? Nukkumisjärjestelyt,ulkoilut, syömiset yms..Milloin olette siirtäneet esikoisen omaan huoneeseen ja milloin voi laittaa oikeeseen sänkyyn??Mietin vaan et missä sitä esikoinen nukkuu sitten, kun toinen syntyy?Kaikkee sitä päähän pyörähtää...Miten olette saaneet yön nukuttua? Herääkö omassa huoneessaan kun toinen itkee??

 

[x?]

Meille ei vielä ole toista tulossa, mutta yritetään kovasti. Minua kiinnostaa myös nuo samat asiat. Me asumme kaksiossa, joten esikoiselle ei omaa huonetta ole. Varmasti pitäisi isompi asunto hankkia, mikäli toinen ilmoittelisi tulosta. Onhan se varmasti hankalampaa kun on kaksi, mutta siitä huolimatta haluaisin lapset melko pienellä ikäerolla. Nyt voi vielä huilahtaa lapsen nukkuesa päiväunia,mutta jääkö kahden kanssa yhtään omaa aikaa, jos eivät nuku yhtäaikaa...?

 

[eikö kellään??]

Käytännön juttuja olisi kiva kuulla miten olette pärjänneet??

 

[Kolmen Äippä]

No meille kun tuli tuplat ensimmäisinä, niin kyllä niiden kanssa hyvin pärjäsi.
Mutta toi on hieman eri aisa kun tulee pienellä ikäerolla toinen.
Kyllä isomman voi jo siirtää omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn, kun pienempi tulee.
Tuleehan teillä ikäeroa kummiskin suht reilusti.

Meillä omaan huoneeseen on laitettu viimesitään 2 kk ikäisenä kaikki lapset.
Kyllä äiti aina kuulee oman lapsensa itkun, vaikka ois kauempanakin.
Tossa aiempana oli ketju sisarusrattaista ja niiden hankinnasta, vilaseppa sieltä vinkkejä myös.

 

[mirmi]

meillä ei ole kakkonen vielä syntynyt mutta laskettuaika on parin viikon päästä esikoinen nukkunut vuoden ikäisestä asti omassa huoneessaan.(paitsi kun ollut kipeänä tai hampaita tullut silloin otettu hänen sänky tänne meidä huoneeseen). tämä ollut hyvä ratkaisu koska saan itse nukuttua puolituntia kauemmin kun poika leikkii sängyssään hetken omassa huoneessaan.
vauvalle olen laittanut sängyn meidän huoneeseen.lapsille tulee ikäeroa 1v 7kk.ostin uudelle vauvalle käytetyn pinniksen koska poika ei pysyisi oikeassa sängyssä.joten hänkin pinniksessä vielä nukkuu.
muita järjestelyjä on ainoastaan ollut ne tuplien osto.vielä ei olla niitä hommattu mutta meille ne varmasti ovat ihan pakko hommata.pääsee niillä sitten kaupungille,neuvolaan,kylään ja äiti pääsee lenkille
seisomalauta ei edes harkittu.poika on vielä niin pieni että ei tulis mitään että jaksaisi siinä seistä.ehkä syksyllä mutta ei vielä.muutenkin poika on vielä tosi pieni kun sitten taas ystävälle syntyi samalla ikäerolla lapset kuin meillekkin ja heillä taas tuntuu että esikoinen olisi jo huomattavasti vanhempi ja reippaampi.
eipä musta tainnut juurikaan apua olla.mäkin mielelläni lukisin miten ovat muut pärjänneet.

 

[kaksi lasta]

Meillä esikoinen on 2v4kk ja vauva 4kk. Syntyi tosiaan marraskuussa ja esikoinen siirrettiin jo syyskuussa omaan huoneeseen ja sänkyyn. Menihän siinä vähän aikaa ennenkuin hän sinne jäi, mutta aika helposti kuitenkin. On hyvä aloittaa opettelu ennen vauvaa, koska sillon meillä oli kausi, että esikoinen piti nukuttaa omaan sänkyyn ja muutenkin oli sekaisin rytmit yms. Mutta ehkä noin kuukauden päästä oltiin taas vanhoissa kuvioissa. Meillä esikoinen ei herää vauvan itkuun, vauva on yöllä vain itkenyt nälkää ja yritän mahd nopeesti laittaa tissin suuhun... Yöllä on esikoisen ja meidän makkarin ovet auki,niin hän tulee aamulla sitten meidän väliin.
Me ostettiin vanhana kaksostenrattaat, talvella vedin pulkassa isompaa ja vauva oli vaunuissa. Nyt on sellanen seisomislauta vaunuissa, esikoinen viihtyy siinä. Välillä kaksostenrattaat käytössä. Meillä ei nimittäin aina suostu kävelemään ja on helppo sitten kun on joku kyyditys.

Eihän sitä paljon omaa aikaa jää, mutta nyt alkaa vähän rytmit muodostua, niin edes vähän nukkuvat yhtä aikaa.

 

[kolme lasta]

Meillä on kolme lasta lyhyillä ikäeroilla.
Nukkumisesta.Meillä nukku esikoinen ja keskimmäinen molemmat äidin ja isän makuuhuoneessa ennen nuorimmaisen syntymää,sitten heidät siirrettiin toiseen huoneeseen.
Vauva nukku vanhempien sängyssä ja esikoinen pinnasängyssä sillon alkuun,ku meillä oli kaks lasta.
2.5v.iäs esikoinen siirty lastensänkyyn nukkumaan.

Mä muistan sen,et olin yllättyny,ettei se elämä kahen pienen kans ollu niin vaikeaa,ku olin etukäteen kuvitellu.Vauvahan nukkuu alkuun aika paljo yleensä.Esikoisen ulkoillessa aamupäivällä,vauva nukku ekat päikkärit siellä ulkona.
Nyt kolmen kans on sama homma,että kaks vanhempaa ulkoilee ja nuorin nukkuu päikkäreitä sillon.

Vauvahan on aluksi joko rinta tai pulloruokinnalla ja silleen ruokailut on helppoja,ku ei kahelle tarvi syöttää ruokaa.tai esikoinenhan syö jo varmasti ite.ja vauvaa voi imettää vaikka ruokapöydässä toisen ruokailua vahties,jos sattuu ruoka-aika samaan aikaan.
Jotenki en enää muista millasta elämä oli kahen pienen kans(vaikkei siitä kauaa aikaa oo),kyllä se siinä suju ihan kivasti.Meillä noi kaks ekaa heräs öisin kumpiki ekat 7kk eli kahen itkuihin joutu öisin herätä.Mut niin vain siitäki selvis.
Mut nyt kolmen kaa on ollu tietyllä lailla helpompaa,ku vanhemmat lapset leikkii paljo keskenään ja saa rauhassa hoitaa vauvaa.Kahen kans toinen saatto itkee aluks jaloissa,ku imetti vauvaa.

 

[kolme lasta]

Vähän sekavasti tuli kirjotettua.
Mut jotenki haluan sanoa,ettei tota tilannetta ja pärjäämistä voi etukäteen kauheesti suunnitella.Se menee sit omalla painollaan.
Kuitenki voi varautua siihen,että aluksi elämä saattaa tuntua kaaokselta,et miten sitä pärjää.Mut sillon kannattaa keskittyä elämään vain hetki kerrallaan,eikä stressata yhtään kodin siisteydestä tms.Pääasia,että saa lapset hoidettua ja yhden tilanteen kerrallaan.Kyllä se sit pikkuhiljaa alkaa sujumaan ja rutiinit löytyy.

 

[velluri]

Vähän sekavasti tuli kirjotettua.
Mut jotenki haluan sanoa,ettei tota tilannetta ja pärjäämistä voi etukäteen kauheesti suunnitella.Se menee sit omalla painollaan.
Kuitenki voi varautua siihen,että aluksi elämä saattaa tuntua kaaokselta,et miten sitä pärjää.Mut sillon kannattaa keskittyä elämään vain hetki kerrallaan,eikä stressata yhtään kodin siisteydestä tms.Pääasia,että saa lapset hoidettua ja yhden tilanteen kerrallaan.Kyllä se sit pikkuhiljaa alkaa sujumaan ja rutiinit löytyy.

Kiitos teille vastanneille ja toi olikin hyvin sanottu et menee sit omalla painollaan, eikä kannata etukäteen liikaa miettiä..Tässä vaan kaikkee pyörii päässä et apua miten jaksan ja pärjään..mut kyl se siitä sit askel kerrallaan ja ainakin tää esikoinen on aivan ihanan kiltti poika ja kaikki on sujunut tosi helposti