Toisen lapsen odotus - parisuhde muuttunut

[Jedi Master 73]

Hei,olen täällä kotona hieman hämilläni ja surullinen kun huomaan miehessäni piirteitä jotka tuntuvat hyvinkin itsekkäiltä. Meillä on reilun vuoden ikäinen tyttö. Yhdessä päätimme, että toinen lapsi saisi tulla koska vaan. Ilokseni huomasin, että olen raskaana ja saamme vauvan toukokuussa. Mieheni reaktio uutiseen oli yllättävä, ei sanonut mitään eikä ole ollut innoissaan asiasta. Liekö väsymys töistä ja esikoisestamme saanut aikaiseksi reaktion? Mutta sen jälkeen kaikki muukin on muuttunut. Olen toisenkin raskauden aikana voinut pahoin ja ollut väsynyt. Eikä siihen auta vilkas tyttömme joka on kotona kanssani. Hän ei nuku kunnolla päiväunia joten en saa kunnolla päivällä levättyä. Kun mieheni tulee töistä kotiin, on hän huonotuulinen. Olen pyrkinyt käymään jumpalla kerran viikossa jotta kuntoni pysyisi edes jollain tasolla ja saada omaa aikaa. Mieheni käy myös 1-2krt vkossa urheilemassa.Nyt pyysin väsymykseni takia, että mieheni jättää väliin tällä vkolla urheilut. Hän sanoi että tarvitsee omaa aikaa niinkuin minäkin. Tietenkin, mutta pyysin että hän ymmärtää etten jaksa olla päivät ja illat yksin jos käy vielä urheilemassa sekä hänen työmatkansa ja sukulaisten muuttorumbat vielä päälle. Hänellä on taas työmatka jolloin saa olla pois kotoa ja levätä hotellissa. Minä käyn vielä sukulaisten luona ympäri Suomea ainakin kerran kuukaudessa pari päivää jolla olen halunnut antaa miehelleni hengähdystaukoa. Mielestäni vaatimukseni ei ole liian suuri ja toivoisin ymmärtämystä ja huolenpitoa näin raskauden alussa ja miksi ei koko raskauden aikana. Mitä teen ja olenko ylireagoiva?

 

[Tuittupää]

Väsymys varmaan saa nuo reaktiot aikaan ja onhan se ymmärrettävää.. mutta myös itsekästä.
Muuta ei tule mieleen kuin että korosta että väsymys kuuluu alkuraskauteen eikä kestä koko raskautta ja että voisi huomioida asian. Kohtahan sinulla taitaa tuo keskiraskauden energinen vaihe alkaakin.. jos jo ovella, tarkastuta hemoglobiini jollet ole jo muistanut.
Voimia!

 

[Mame]

Niin ihanat isät ja aviomiehemme kuin ovatkaan, olen laajassa ystäväpiirissäni kuullut tuon valehtelematta 80% :sesti. Ensimmäisen raskauden aikana he ovat ihania yli-huolehtivaisia, kun taas toinen kierros alkaa niin he ovat täysin ensimmäisestä lapsesta ja työstään väsyneitä. Uutuuden hohtokin on tietysti kadonnut, joten siitä ei saa ammennettua voimaa.

Onhan meille naisille suotu enemmän fyysistä ja psyykkistä voimaa sekä ymmärrystä näihin biologisiin asioihin. Koitetaan antaa miehillemme sitä "omaa aikaa" ja tukea me naiset toisiamme . Omaa aikaa meillä äideillä ihan varmasti on vähemmän kuin työssäkäyvillä miehillämme...mutta minkäs teet, riita ei siihen auta. Sitäpaitsi aikansa kutakin, lapset kasvaa.

Minä odotan kolmatta ja mies sai juuri loistavan ura-nousu mahdollisuuden, joten en odota siltä suunnalta liikoja. Rakkaus riittää ja että pitää perheestään huolta.

 

[Jedi Master 73]

Väsymys varmaan saa nuo reaktiot aikaan ja onhan se ymmärrettävää.. mutta myös itsekästä.
Muuta ei tule mieleen kuin että korosta että väsymys kuuluu alkuraskauteen eikä kestä koko raskautta ja että voisi huomioida asian. Kohtahan sinulla taitaa tuo keskiraskauden energinen vaihe alkaakin.. jos jo ovella, tarkastuta hemoglobiini jollet ole jo muistanut.
Voimia!

Kiitos tuesta! En ole vielä tarkastanut hemoglobiinia joten se täytyy nyt tehdä. Jotenkin tuntuu ettei tässä auta enää sanominen väsymyksestä koska se on jo koettu. Tässä pitää jostain voimaa ammentaa ja vain jaksaa mutta tuntuu niin väärältä. Etenkin kun minä tässä perheessä vielä kotoa käsin hoidan kaikki talousasiat ja otan osaa 50% menoihin. Eli omat säästöni olen käyttänyt kotona olemiseen. Joten mieheni ei voi käyttää kuuluisaa klisettä " minähän tuon tähän perheeseen rahan".

 

[suzyco]

Hankala tilanne... Ootteko koittanu puhua tuntemuksistanne toisillenne? Ihan sillain että kysyt mieheltä että miltä hänestä nyt tuntuu, kun on toinen lapsi tulossa ja muutenkin, miten hänen elämänsä hänen mielestään menee ja teidän parisuhde. Mitä hän kaipaa ja onko jokin erityinen asia joka huolettaa tms. Niin että mies saa kertoa ihan miltä itsestä tuntuu, ilman että sinä puutut ollenkaan hänen puheeseensa, etkä puhu omista tuntemuksista tai valita mistään, että kun "sinä et tee sitä tai tätä". Sitten kun mies on puhunu niin sinä kerrot itsesi puolelta samat asiat ja kaiken mikä kaihertaa mieltä ja myös kaiken mistä olet tyytyväinen. Sitten kun molemmat tietää missä mennään ja mitä toinen ajattelee ja haluaa,on helpompi sopia miten jatkossa toimitaan ja ehkä mieskin sitten innostuu ottamaan sinut enemmän huomioon.