Toisen tai kolmannen odottajat...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miten sujunut?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Miten sujunut?

Vieras
Te, jotka odotatte tai olette odottaneet pikkukakkosta ja esikoinen on vielä pieni, miten on raskausaika sujunut?

Jännittää, välillä kun esikko on sylissä ettei paina liikaa vatsaa tms. Voiko se edes olla mahdollista? Tai kun joutuu vähän väliä nostelemaan lasta.
Miten olette pärjänneet keski ja loppuraskaudessa kun vatsa on jo iso ja toinen haluaa tietysti syliin painaen koko ajan enemmän?

Huolehdinkohan nyt turhia...

 
Kyllä sitä jotenkin vain pärjää kun on pakko... Kyllä minä muistan kun esikoiselle tuli monta kertaa paha mieli kun ei samalla lailla voinut enää käpertyä syliin kun maha valtasi koko sylin loppuraskaudessa, ja minulle tietysti myös kun olisin halunnut ottaa lapsen syliin. Sitten piti tyytyä kainaloon. Mutta kyllähän sitä aika pitkälle pystyy pitämään kunnolla sylissä ja nostelinkin lasta mielestäni ihan synnytykseen asti. Esikoisen odotusaikana en olisi ikinä nostellut loppumetreillä painavia tavaroita, mutta kakkosta odottaessa ei muu auttanut. Monta kertaa koppasin uhmaikäisen lapsen pihalta kainaloon ja kannoin rimpuilevan tenavan portaita ylös neljänteen kerrokseen. Monesti ajattelin, että varmaan synnytän sinne rappukäytävään kun supisteli niin kovasti, mutta eipä kuinkaan käynyt ja raskaus jatkui loppuun asti ilman ongelmia. :o)

synnytyksen jälkeen oli sitten AIVAN IHANA napata esikoinen kunnolla syleilyyn eikä tarvinnut varoa mahaa! :o)

Ja kyllähän se tavallaan valmistaa esikoistakin siihen äitin jakamiseen ja vauvan tuloon, että asiat alkaa pikku hiljaa muuttua jo raskausaikana... Joutuuhan se esikoinen silloinkin paljon "tyytymään" kainaloon kun imetät vauvaa niin hyvähän se on, että tottuu tähän jo raskausaikana...

Kyllä sun oma keho kertoo kun esikoinen painaa liikaa vatsaa, sitten teidän pitää kehitellä joku toinen hellittelyasento, esikoinen vaikka tiukasti kainaloon "syliin" tai mikä nyt tuntuu parhaalta.
 
Edelliselle kiitos ihanasta vastauksesta vaikken ap olekaan, itse olen samassa tilanteessa ja olen miettinyt miten villin lapsen kantamiset ja kolhut mahaan vaikuttaa....Kiva lukea positiivinen ja asiallinen vastaus aiheesta. Jään oottamaan sitä hetkeä kun esikko tulee sairaalaan ja saan halia hänet sylin täydeltä! Meillä ensimmäinen tulee olemaan noin puolitoistavuotias kun tämä seuraava syntyy.
 
Odottaessani toista lasta esikoinen oli alle 1½-vuotias ja asuimme 3. kerroksessa ilman hissiä. Kyllähän siinä kunto koheni, kun raahasi esikoista ylös vatsan, täyden repun ja kauppakassin kanssa... Onneksi päästiin muuttamaan rv 35, sitten oli vain yksi kerros kiivettävänä.

Olin niin onnekas että raskaus sujui normaalisti loppuun saakka, eli pystyin nostelemaan ja hoitamaan esikoista aika hyvin. Tein myös tutkimushaastatteluja, joten lepäilyyn ei ollut aikaa eikä pienistä kolotuksista voinut välittää. "Oikeasti" pahalta tuntuvat asiat, siis kivuliaita supistuksia tai viiltävää kipua aiheuttavat asiat, joutui jättämään minimiin, joten suursiivoukset ja isommat ostokset tehtiin yhteispelillä. Mies oli kyllä välttämätön "kapistus" viimeisen kuukauden ajan. Omatoiminen, reipas esikoinenkin ansaitsee kunniamaininnan. Toinen raskaus sujuikin selvästi nopeammin ja huomaamattomammin.

Hankalampaa oli se, kun toinen(kin) raskaus päättyi sectioon ja haavaa joutui varomaan viikkotolkulla...
 
Mä ootan jo neljättä ja meillä on lapset melko peräkkäin.Edelliset on ollu isokokoisia,kun oon oottanu viimesillään.Nytkin kuopus painaa lähes 15kg ja tää raskaus on menny jo yli lask.ajan.En jaksa kanniskella kuopusta sylissä enää juurikaan,mutta otan syliin sohvalla tai sit sängyllä viereen.Vauva voi masussa hyvin,että ei tuosta painavan kuopuksen hoidosta oo vahinkoa tullu.
 
Luetunymmärtämistä voisit harjoitella sinä pilkunviilaaja.
Te jotka OLETTE ODOTTANEET pikkukakkosta...Eli kyllähän sitä neljännen odottajakin on odottanu aikanaan pikkukakkosta.:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja :0. :lle:
Luetunymmärtämistä voisit harjoitella sinä pilkunviilaaja.
Te jotka OLETTE ODOTTANEET pikkukakkosta...Eli kyllähän sitä neljännen odottajakin on odottanu aikanaan pikkukakkosta.:)

Otsikko: Toisen TAI kolmannen odottajat. :)
 
No jos jonkun täytyy alkaa pilkkua viilata, niin en tosiaan tarkoittanut kysymystä vain toisen tai kolmannen odottajille, niinkuin joku fiksu sen huomasikin. Vaikka olisi useampiakin lapsia, ovathan he joskus odottaneet toista, kolmatta jne.
Toivoin, että itse pointti huomattaisiin, vaikka otsikko onkin niin kömpelö ja "harhaanjohtava" ;)

Kiitos siis todella paljon jo vastanneille kokemuksistanne ja lisääkin saa toki kertoilla!
 
Ihan ensiksi on ihan pakko sanoa, että kaikesta sitä viitsitäänkin ruveta pilkkua viilaamaan.

Ja sitten asiaan. Meillä kahden ekan lapsen ikäero on lähes kolme vuotta, mutta esikoisella on ollut pienestä lähtienmotorisia ongelmia eli häntä joutui kantamaan vielä kakkosta odottaessa. Raskaaksihan se kävi, kun vielä mulla taipumusta ennenaikaisiin supisteluihin. Tällä hetkellä odotan kolmatta ja kakkonen on seitsemänvuotias ja aika haastava autisti. Häntä joutuu pitämään kiinni ja joskus kantamaankin, mutta en kyllä ole pelännyt, että riehumisellaan aiheuttaisi vauvalle mitään vaaraa. Ennemmin siinä minua sattuu, kun aika pitkä ja voimakas eskari-ikäinen tempoo. Kakkonen on myöskin kovin hellyydenkipeä ja kiipeää syliin usein. Vielä mahtuu hyvin, mutta saattaa olla aika raju syliin tullessaan ja silloin kyllä saattaa sattua minua, mutten kyllä niissäkään tilanteissa ole osannut pelätä, ettei vauva olisi vatsassa hyvässä suojassa.
 
Voi elläimen käsi! Ettekö te ymmärrä ironiaa tai edes hymiöitä? Tuskimpa neljännen odottajaa "moittinut" tarkoitti kommenttiaan vakavasti otettavaksi, vaan tarkoitus oli juuri kritisoida täällä vallitsevaa tiukkapipoisuutta. Huumoria, hyvät ellit!
 
Minulla noin 9vkoa laskettuun aikaan ja mukana pyörii nyt 1,6v esikkotyttö. Kova sylissä olemaan on ollut aina, halimaan yms. Kovasti olen alkanut selittämään että "äidin mahassa on vauva ja sitä pitää varoa" niin kyllä tuo jotenkin sen ymmärtää. Tulee aina paijaamaan ja toteaa vain että vauva mahassa. Mutta niin, kantanut olen ihan normaalisti, vielä ei ole mitään tullut, tyttö tavallaan istuu tuossa mahan päällä. Käsivoimia se vain enempi vaatii kannatella vähän tukevammin. Eipä tässä hätää.
 

Yhteistyössä