E
erilainenko
Vieras
hei, itse jäin haaviin alkuraskauden veriseulasta ja ajattelin että onko täällä ketään muita samassa tilanteessa olevia, olisi mukava keskustella.
Meillä oli np-ultrassa turvotusta. Kävimme istukkabiopsissa huonoin tuloksin.
Meiltäkin otettiin verinäyte ja kromosomisto tutkittiin.
Epäilevät istukkamosaikismia kun kahta eri häiriötä löysivät,tarjosivat lapsivesipunktiota mutta me ei haluta enää tutkia asiaa koska vauva on meille yhtä rakas oli se mitä tahansa :heart:
Eli tiedämme sit kun vauva syntyy.
Häiriöt on kyllä aika laidasta laitaan että saadaan kyllä varautua pahimpaan eli vaikeasti vammaiseen, kaikkea siinä välissä ja vielä on mahdollisuus että vauva on terve.
Henkisesti tämä on ollut tosi raskasta,minulle sekä miehelle. Olen ollut sairaslomalla pitkään ja nyt jäin erityisäityslomalle muista syistä,miehenikin on sairaslomalla. Nyt ehkä rupee pahin järkytys olemaan ohi ja rupee sopeutumaan tilanteeseen. Meidän yksityinen lääkäriasema laittoi meidät eteenpäim juttelemaan näistä asioista,ihan hyvä sinäänsä kun asian käsittelee niin ehkäisee paljon.
Miten itse jaksat?
Meiltäkin otettiin verinäyte ja kromosomisto tutkittiin.
Epäilevät istukkamosaikismia kun kahta eri häiriötä löysivät,tarjosivat lapsivesipunktiota mutta me ei haluta enää tutkia asiaa koska vauva on meille yhtä rakas oli se mitä tahansa :heart:
Eli tiedämme sit kun vauva syntyy.
Häiriöt on kyllä aika laidasta laitaan että saadaan kyllä varautua pahimpaan eli vaikeasti vammaiseen, kaikkea siinä välissä ja vielä on mahdollisuus että vauva on terve.
Henkisesti tämä on ollut tosi raskasta,minulle sekä miehelle. Olen ollut sairaslomalla pitkään ja nyt jäin erityisäityslomalle muista syistä,miehenikin on sairaslomalla. Nyt ehkä rupee pahin järkytys olemaan ohi ja rupee sopeutumaan tilanteeseen. Meidän yksityinen lääkäriasema laittoi meidät eteenpäim juttelemaan näistä asioista,ihan hyvä sinäänsä kun asian käsittelee niin ehkäisee paljon.
Miten itse jaksat?
Täällä jäätiin kiinni vasta rakenneultrassa....np ja veriseulassa kaikki aivan ok, mutta sitten rakenneultrassa löytyi pienen sydämestä molemmilta puolilta golfpallo löydökset joka tarkoittaa sitten kohonnutta riskiä kromosomipoikkeavuuteen...myöskään me emme menneet lapsivesi tutkimuksiin, koska emme halunneet pientäkään riskiä keskenmenosta ottaa ja kuten edellinen kirjoittaja sanoi...on lapsi kuitenkin aivan yhtä rakas ... että sitten vasta tietää kun pieni syntyy....
Alkuun tätä asiaa mietti todella paljon, mutta nyt kun viikot tuosta ultrasta ovat kuluneet ja pikkuinen melskaa kovasti masussa niin ei enää ajattele sitä niin paljon....saattaa olla, että ennen synnytystä se vielä enemmän mielessä alkaa jurrata.
Tottakai nyt sitten tullut katseltua kaikki aiheeseen liittyvät ohjelmat telkkarista kuten inhimillinen tekijä ja tällä viikolla MOT...tietoa haluan asioista, mutta nuo golfpallot ovat ainakin vielä niin uusi löydös, että suomeksi ei artikkeleita edes ole... Inhimillisessä tekijässä sillä tarjalla oli samanlainen löydös tehty, mutta myös muuta....mutta jännityksellä odottelen koska hän uutisia tulee kertomaan sinne iltasanomien blokiin jota hän on kirjoitellut raskautensa aikana...aiheena siinä on juuri ollut erilainen raskaus
Alkuun tätä asiaa mietti todella paljon, mutta nyt kun viikot tuosta ultrasta ovat kuluneet ja pikkuinen melskaa kovasti masussa niin ei enää ajattele sitä niin paljon....saattaa olla, että ennen synnytystä se vielä enemmän mielessä alkaa jurrata.
Tottakai nyt sitten tullut katseltua kaikki aiheeseen liittyvät ohjelmat telkkarista kuten inhimillinen tekijä ja tällä viikolla MOT...tietoa haluan asioista, mutta nuo golfpallot ovat ainakin vielä niin uusi löydös, että suomeksi ei artikkeleita edes ole... Inhimillisessä tekijässä sillä tarjalla oli samanlainen löydös tehty, mutta myös muuta....mutta jännityksellä odottelen koska hän uutisia tulee kertomaan sinne iltasanomien blokiin jota hän on kirjoitellut raskautensa aikana...aiheena siinä on juuri ollut erilainen raskaus
I
ihmettelen
Vieras
Lainaus "me ei haluta enää tutkia asiaa koska vauva on meille yhtä rakas oli se mitä tahansa"
Eikai ultrien tarkoitus ole mitata vanhempien rakkauden määrää lapseen?
Eikai ultrien tarkoitus ole mitata vanhempien rakkauden määrää lapseen?
Lainaus "me ei haluta enää tutkia asiaa koska vauva on meille yhtä rakas oli se mitä tahansa"
Ihmettelijälle: Eihän he ultrasta kieltäytyneet van lapsivesipunktiosta jossa on (muistaakseni) 1% keskenmenoriski!!
Saako ultrassa tietoa noista poikkeavuuksista vai selviääkö vasta ku vauva syntyy? Jaksamista teille! :hug:
Ihmettelijälle: Eihän he ultrasta kieltäytyneet van lapsivesipunktiosta jossa on (muistaakseni) 1% keskenmenoriski!!
Saako ultrassa tietoa noista poikkeavuuksista vai selviääkö vasta ku vauva syntyy? Jaksamista teille! :hug:
Joo kiitos tikru,eli lapsivesitutkimuksesta kieltäydyimme.
Kävimme istukkanäytteenotossa ja peräti kaksi kertaa kun ensinmäisellä kerralla dosentti tunaroi sen näytteen kanssa ja se sattu aivan älyttömästi.
Olimme puolessavälissä kotimatkaa kun soittivat että näyte epäonnistui ja se pitäisi ottaa uudelleen jos haluaisimme selvityksen,harkitsimme hartaasti ja menimme koska halusimme tietää mikä vauvalla on ja varautua siihen,toinen kerta ei sattunut yhtä paljon ja onnistui.
En uskalla enää vaarantaa vauvaa,kaksi biopsia on selvitty ja vielä on mahassa rv 18+5 nyt. Ja sitäkin mietimme että jos senkään näytteen jälkeen he eivät tiedä mikä se kromosomisto on. Oishan se ollut kiva tietää mutta ei välttämätön kun keskeytystä emme hae. Me olemme tehnyt sen minkä voidaan saada asiasta enemmän selville mutta nyt odotellaan.
Rakenneultraan olemme menossa. Se tehdään sikiötutkimuskeskuksessa 3D ultralla ja lääkäri tutkii. Siinä tutkitaan tarkemmin sydäntä ja aivoja,mahalaukkua suolistoa ja selkärankaa ja tietty ne mitat.
Meillä kun oli niin iso se haarukka(vaikeasti vammaisesta terveeseen ja kaikki siltä väliltä) niin jos on vaikeasti vammainen rakenne "vikoja" pitäisi näkyä ja niihin liityviä sydän ja suolisto sairauksia.
Mutta emme kuitenkaan tiedä ennen kun vauva syntyy,ultrasta ehkä vähän osviittaa "vaan"
Kävimme istukkanäytteenotossa ja peräti kaksi kertaa kun ensinmäisellä kerralla dosentti tunaroi sen näytteen kanssa ja se sattu aivan älyttömästi.
Olimme puolessavälissä kotimatkaa kun soittivat että näyte epäonnistui ja se pitäisi ottaa uudelleen jos haluaisimme selvityksen,harkitsimme hartaasti ja menimme koska halusimme tietää mikä vauvalla on ja varautua siihen,toinen kerta ei sattunut yhtä paljon ja onnistui.
En uskalla enää vaarantaa vauvaa,kaksi biopsia on selvitty ja vielä on mahassa rv 18+5 nyt. Ja sitäkin mietimme että jos senkään näytteen jälkeen he eivät tiedä mikä se kromosomisto on. Oishan se ollut kiva tietää mutta ei välttämätön kun keskeytystä emme hae. Me olemme tehnyt sen minkä voidaan saada asiasta enemmän selville mutta nyt odotellaan.
Rakenneultraan olemme menossa. Se tehdään sikiötutkimuskeskuksessa 3D ultralla ja lääkäri tutkii. Siinä tutkitaan tarkemmin sydäntä ja aivoja,mahalaukkua suolistoa ja selkärankaa ja tietty ne mitat.
Meillä kun oli niin iso se haarukka(vaikeasti vammaisesta terveeseen ja kaikki siltä väliltä) niin jos on vaikeasti vammainen rakenne "vikoja" pitäisi näkyä ja niihin liityviä sydän ja suolisto sairauksia.
Mutta emme kuitenkaan tiedä ennen kun vauva syntyy,ultrasta ehkä vähän osviittaa "vaan"
E
erilainenko
Vieras
meillä ei niskaturvotus ultrassa ollut mitään poikkeavaa ja turvotus oli 1.6mm.
veriseulassa sitten sain riskin 1:230 (ikää 20v) ja sitten tehtiin tarkennettu ultra-ääni tutkimus jossa ei löytynyt viikolla 15 mitään poikkeavaa, lapsivesipunktiota en sitten halunnut lääkäri sanoi että riski on pienempi kuin mitä siinä veriseulassa, seulassa oli kohonnut hcg-arvo ja senki piti itse ottaa selvää kun eivät tienneet mistään mitään, papp-a eli valkosoluarvo oli normaali, mietityttää kummasta ne mulla sen laski nimittäin kuukautisten mukaan pitäisi olla pari viikkoa pidemmällä. Asiaa tästä on kulunut kolmisen viikkoa, ensi viikolla rakenneultraan meno, henkilökohtaisesti elämäni kauheimmat päivät ennen kuin pääsi edes lääkärissä käymään ja kaikenlisäksi eräs kätilö koko ajan vilautteli aborttia aina voit tehdä abortin, ei tarvitse vammaista lasta kotiin viedä, voi jumalauta että siinä meinasi pinna palaa, en kai minä nyt sitä ollut edes ajatellut, hänen mielestään asia oli varmaankin niin että lapsi on varmasti vammainen, eivät antaneet toivoa vaikka yli 99% lapsemme on ns. terve, mutta otan vastaan kaikki mitä annetaan kunhan lapsemme ei tarvitse kärsiä. seuraava ultra pelottaa ja innostaa yhtä aikaa, tuolla olen kirjoitellut huhti sekä maalismasukeissa mutta siellä keskitytään enemmänki siihen minkä väriset vaunut lapsi saa ja mitä sitten jos on väärän väriset rattaat, kiukuttaa siellä puhuminen sillä asiaan ei saa juurikaan vastakaikua, tuntuu että ihmiset pelkäävät. nyt on jo rauhallisempi mieli tästä kaikestä kun pikkuinen möyrii jo masussa ihan kuin katjuska sanoikin.
äitsykkä: eikö istukkanäytteen otossa voi sekaantua myös äidin omia kromosomeja näytteeseen? näin olen asian käsittänyt, olen varma ettei lapseltanne rakkautta puutu ja se jos mikä on tässä maailmassa tärkeää.
katjuska78: kuitenkin ns golfpallolöydöksistä on 95-98 % normaaliin kasvuvaiheeseen liittyvää lapselle ei haitallista materiaa, jaksamista
sen tiedän että raskaana oleva nainen kääntää kaikki aina päinvastoin, 99%todennäköisyys terveestä vaihtuukin mielessä toisinpäin, ainakin näin on ollut itselläni
veriseulassa sitten sain riskin 1:230 (ikää 20v) ja sitten tehtiin tarkennettu ultra-ääni tutkimus jossa ei löytynyt viikolla 15 mitään poikkeavaa, lapsivesipunktiota en sitten halunnut lääkäri sanoi että riski on pienempi kuin mitä siinä veriseulassa, seulassa oli kohonnut hcg-arvo ja senki piti itse ottaa selvää kun eivät tienneet mistään mitään, papp-a eli valkosoluarvo oli normaali, mietityttää kummasta ne mulla sen laski nimittäin kuukautisten mukaan pitäisi olla pari viikkoa pidemmällä. Asiaa tästä on kulunut kolmisen viikkoa, ensi viikolla rakenneultraan meno, henkilökohtaisesti elämäni kauheimmat päivät ennen kuin pääsi edes lääkärissä käymään ja kaikenlisäksi eräs kätilö koko ajan vilautteli aborttia aina voit tehdä abortin, ei tarvitse vammaista lasta kotiin viedä, voi jumalauta että siinä meinasi pinna palaa, en kai minä nyt sitä ollut edes ajatellut, hänen mielestään asia oli varmaankin niin että lapsi on varmasti vammainen, eivät antaneet toivoa vaikka yli 99% lapsemme on ns. terve, mutta otan vastaan kaikki mitä annetaan kunhan lapsemme ei tarvitse kärsiä. seuraava ultra pelottaa ja innostaa yhtä aikaa, tuolla olen kirjoitellut huhti sekä maalismasukeissa mutta siellä keskitytään enemmänki siihen minkä väriset vaunut lapsi saa ja mitä sitten jos on väärän väriset rattaat, kiukuttaa siellä puhuminen sillä asiaan ei saa juurikaan vastakaikua, tuntuu että ihmiset pelkäävät. nyt on jo rauhallisempi mieli tästä kaikestä kun pikkuinen möyrii jo masussa ihan kuin katjuska sanoikin.
äitsykkä: eikö istukkanäytteen otossa voi sekaantua myös äidin omia kromosomeja näytteeseen? näin olen asian käsittänyt, olen varma ettei lapseltanne rakkautta puutu ja se jos mikä on tässä maailmassa tärkeää.
katjuska78: kuitenkin ns golfpallolöydöksistä on 95-98 % normaaliin kasvuvaiheeseen liittyvää lapselle ei haitallista materiaa, jaksamista
sen tiedän että raskaana oleva nainen kääntää kaikki aina päinvastoin, 99%todennäköisyys terveestä vaihtuukin mielessä toisinpäin, ainakin näin on ollut itselläni
E
erilainenko
Vieras
äitsykkä, törmäsin tällaiseen sivustoon/Kysymykseen tuossa selaillessani
http://www.verneri.net/yleis/?kys_id=1019&kat2=22
siellä oli puhuttu istukkamosaikismista enemmältikin.
http://www.verneri.net/yleis/?kys_id=1019&kat2=22
siellä oli puhuttu istukkamosaikismista enemmältikin.
Y
yks äiti
Vieras
Mä jäin kiinni veriseulassa niukasti, ilmisesti hcg oli sen verran korkea.
Rakenneuä:ssä oli kaikki ok ja vaikka se ei tarkoita että vauva 100% olisi terve, niin emme halunneet punktiota, koska siihen kuitenkin liityy keskemenoriski. Ja toiseksi : vaikka kromosomit olisvat normaalit, aina voi olla joku geenivirhe tms, joka voi aiheuttaa kehityshäiriön.
Vauva on meille jo nyt rakas ja odotettu, liikkeet tuntuu jo jne. Uuteen rakenneuä:een menemme lähiaikoina.
Täytyy kuitenkin muistaa että vain pieni osa seulassa kiinnijääneistä on aiheesta jäänyt kiinni. Itseänikin harmittaa lähinnä se että menin koko seulaan, kun se ei kuitenkaan meillä vaikuta raskauden lopputulokseen. keskeytys ei meille koskaan olisi vaihtoehto.
Rakenneuä:ssä oli kaikki ok ja vaikka se ei tarkoita että vauva 100% olisi terve, niin emme halunneet punktiota, koska siihen kuitenkin liityy keskemenoriski. Ja toiseksi : vaikka kromosomit olisvat normaalit, aina voi olla joku geenivirhe tms, joka voi aiheuttaa kehityshäiriön.
Vauva on meille jo nyt rakas ja odotettu, liikkeet tuntuu jo jne. Uuteen rakenneuä:een menemme lähiaikoina.
Täytyy kuitenkin muistaa että vain pieni osa seulassa kiinnijääneistä on aiheesta jäänyt kiinni. Itseänikin harmittaa lähinnä se että menin koko seulaan, kun se ei kuitenkaan meillä vaikuta raskauden lopputulokseen. keskeytys ei meille koskaan olisi vaihtoehto.
E
erilainenko
Vieras
\
meillä on juuri samanlainen tilanne ja samanlaisiin ratkaisuihin päädyimme paljon sulla oli riskiluku
Alkuperäinen kirjoittaja 10.11.2006 klo 19:27 yks äiti kirjoitti:
meillä on juuri samanlainen tilanne ja samanlaisiin ratkaisuihin päädyimme
paljon sulla oli riskilukuTäytyy kyllä sanoa että en tiedä kun kysyit voiko äidin kromosomeja päästä istukkanäytteeseen. En ole koskaa aikaisemmin kuullut istukkamosaikismista
ja netistä olen yrittänyt löytää jotain mut mittään en löydä.
Jos olisin tiennyt että istukkanäytteeseen liittyy noin paljon epäselvää niin en olisi mennyt. Lapuissa jotka saimme naistenklinikalta ei lukenut mitään näistä komplikaatioista muuta kun keskenmenoriskistä.
Tälläin luki että "joskus harvoin on tulkinta ongelmia jolloin lapsivesi tutkimus on tarpeellinen lisäksi" mut ei muuta. Klinikalla kuitenkin sanoivat että tämä on yleinen mut missään ei sitä mainita...
Meidänkin kromosomitkin tutkittiin jos löydöksiin ois selvitys meiltä mutta meidän kromosomit on terveet.Vaikkakin luonnevikoja voi olla
Sori,mut varsinkin minun puoli suvusta ottaa uutiset vaihtelevasti mut silti syytäen miestäni,kun minulla on 2 tervettä lasta ja tämä on miehelleni ensinmäinen. Aivan älytön vastaanotto
on meillä sentään tuo tutkimus takana tai todisteena.
Äitille en ole edes vielä kertonut,sieltäkin tulee jotain tuommoista ja tiedän että suutun taas pahasti,mut onhan mulla oikeus suuttua jos rakastamaani miestäni haukutaan syyttä. Vaikka olisikin mieheni "vika" en silti vaihtais.
Onhan tämä erillainen odotus noihin muihin verrattuna mut silti yritän parhaani mukaan nauttia tästä ihanasta mahasta kun tämä on vielä ja tätä niin toivottiin.
Mua suututtaa ehkä eniten kommentit kuten en voisi ottaa semmoista lasta tai en jaksaisi jne
Kaikillahan on riski siihen,itselle nämä oli aikaisemmin kaukaisia asioita jos ultra hyvin kaikki hyvin tyyliin tai en ole riskitekijöissä tai jotain tommosta mut nyt tämä raskaus saa uuden näkökulman että vaikka suvussa ei ole ja meissä ei ole ja mitään emme ole tehneet väärin niin näin voi käydä.
Meille ei olla tuputettu abortti juttuja klinikan puolesta,neuvolassa en ole käynyt sanoin sinne et nyt ei tuo verenpaine ole ensinmäisenä ja vei terveyskeskukseen pissan tutkittavaksi. Meillä neuvolassa vielä semmoinen nössö tällä hetkellä, meidän oma "täti" tulee takas vuoden vaihteessa. Miten teidän miehet jaksaa?
ja netistä olen yrittänyt löytää jotain mut mittään en löydä.
Jos olisin tiennyt että istukkanäytteeseen liittyy noin paljon epäselvää niin en olisi mennyt. Lapuissa jotka saimme naistenklinikalta ei lukenut mitään näistä komplikaatioista muuta kun keskenmenoriskistä.
Tälläin luki että "joskus harvoin on tulkinta ongelmia jolloin lapsivesi tutkimus on tarpeellinen lisäksi" mut ei muuta. Klinikalla kuitenkin sanoivat että tämä on yleinen mut missään ei sitä mainita...
Meidänkin kromosomitkin tutkittiin jos löydöksiin ois selvitys meiltä mutta meidän kromosomit on terveet.Vaikkakin luonnevikoja voi olla
Sori,mut varsinkin minun puoli suvusta ottaa uutiset vaihtelevasti mut silti syytäen miestäni,kun minulla on 2 tervettä lasta ja tämä on miehelleni ensinmäinen. Aivan älytön vastaanotto
on meillä sentään tuo tutkimus takana tai todisteena.
Äitille en ole edes vielä kertonut,sieltäkin tulee jotain tuommoista ja tiedän että suutun taas pahasti,mut onhan mulla oikeus suuttua jos rakastamaani miestäni haukutaan syyttä. Vaikka olisikin mieheni "vika" en silti vaihtais.
Onhan tämä erillainen odotus noihin muihin verrattuna mut silti yritän parhaani mukaan nauttia tästä ihanasta mahasta kun tämä on vielä ja tätä niin toivottiin.
Mua suututtaa ehkä eniten kommentit kuten en voisi ottaa semmoista lasta tai en jaksaisi jne
Kaikillahan on riski siihen,itselle nämä oli aikaisemmin kaukaisia asioita jos ultra hyvin kaikki hyvin tyyliin tai en ole riskitekijöissä tai jotain tommosta mut nyt tämä raskaus saa uuden näkökulman että vaikka suvussa ei ole ja meissä ei ole ja mitään emme ole tehneet väärin niin näin voi käydä.
Meille ei olla tuputettu abortti juttuja klinikan puolesta,neuvolassa en ole käynyt sanoin sinne et nyt ei tuo verenpaine ole ensinmäisenä ja vei terveyskeskukseen pissan tutkittavaksi. Meillä neuvolassa vielä semmoinen nössö tällä hetkellä, meidän oma "täti" tulee takas vuoden vaihteessa. Miten teidän miehet jaksaa?
Y
yks äiti
Vieras
[/quote]
meillä on juuri samanlainen tilanne ja samanlaisiin ratkaisuihin päädyimme
paljon sulla oli riskiluku[/quote]
Mulla oli riskisuhde 1:220. Entä sulla?
Meillä oli np-ultrassa kaikki ok, ei liikaa turvotusta. Rakenneultrassa sen sijaan löytyi laajentuneet munuaisaltaat ja aivoista plexus kysta. Pääsimme juttelemaan perinnöllisyyslääkärin kanssa, joka kertoi, että löydökset viittaavat kohonneeseen riskiin, että sikiöllä on kromosomipoikkeavuus. Lääkäri kertoi, että kyseessä saattaisi löydösten perusteella olla 18- tai 13-trisomia tai down, niin ilman muuta halusimme lapsivesipunktioon. Kaksi ensin mainittua ovat tosi pahoja kehityshäiriöitä, eikä raskaus ehkä olisi edes jatkunut loppuun asti ja jos olisikin, vauva olisi elänyt vain hetken. Keskenmenoriski niillä viikoilla eli rakenneultran aikaan oli vain 0,5 %, joten en miettinyt sitä ollenkaan. En olisi voinut odotella monta kuukautta että syntyykö meille ehkä vaikeasti vammainen lapsi, joka elää vain hetken. Päätimme, että jos punktiossa selviää jotain ikävää (jotain muuta kuin Down), niin raskaus keskeytetään. Tulosten odottelu oli kamalaa, mutta onneksi lopulta kaikki oli ok. Silti aina välillä loppuraskauden aikana mietin, että entä jos jotain on sittenkin pielessä.
Nyt vauva on jo syntynyt ja vastasyntyneenä lääkärintarkastuksessa terveeksi todettu. Noin kuukauden iässä menemme vielä kerran sairaalaan tutkimuksiin, jossa varmitetaan, ettei rakenneultran löydöksiä enää näy. Kystan ei pitäisi haitata elämää, jos se vielä vauvalla on ja munuiaiset oletettavasti toimivat nyt, koska vauva pissaa normaalisti ja voi hyvin. Silti minua jännittää tutkimus. Tämä toinen raskaus oli paljon rankempi kuin esikoisen raskaus.
Tsemppiä kaikille, joiden vauvalla epäillään/todetaan jokin poikkeavuus.
Nyt vauva on jo syntynyt ja vastasyntyneenä lääkärintarkastuksessa terveeksi todettu. Noin kuukauden iässä menemme vielä kerran sairaalaan tutkimuksiin, jossa varmitetaan, ettei rakenneultran löydöksiä enää näy. Kystan ei pitäisi haitata elämää, jos se vielä vauvalla on ja munuiaiset oletettavasti toimivat nyt, koska vauva pissaa normaalisti ja voi hyvin. Silti minua jännittää tutkimus. Tämä toinen raskaus oli paljon rankempi kuin esikoisen raskaus.
Tsemppiä kaikille, joiden vauvalla epäillään/todetaan jokin poikkeavuus.
E
erilainenko
Vieras
\
meillä on juuri samanlainen tilanne ja samanlaisiin ratkaisuihin päädyimme paljon sulla oli riskiluku
[/quote]
Mulla oli riskisuhde 1:220. Entä sulla?
[/quote]
1:230 ja tarkennetun ultran mukaan pienempi kui 1:230, oletko minkä ikäinen
meillä on juuri samanlainen tilanne ja samanlaisiin ratkaisuihin päädyimme
paljon sulla oli riskiluku[/quote]
Mulla oli riskisuhde 1:220. Entä sulla?
[/quote]
1:230 ja tarkennetun ultran mukaan pienempi kui 1:230, oletko minkä ikäinen
E
erilainenko
Vieras
E
erilainenko
Vieras
M
mieteskelijä
Vieras
Itse en ole menossa NP ultraan. Rupesin miettimään sitä kun se otetaan vain täällä yklsityisellä.
Mietin että jos kuulen riskiraskaudesta, mitä teen tai siis teemme. Päädyimme nopeasti siihen että aborttia emme tekisi koska raskaus on kauan odotettu.
Päätimme siis että emme ota mitään kokeita koska emme halua stressata jos se olisikin ihan turhaa. Niin kuin monella on.
Mietin että oletteko te miettinyt ennen testejä mitä tekisitte?
kun aika moni aikoo myös pitää lapsen oli sitten mitä tahansa.
Ja pidättekö niitä testejä nyt turhana kun kuitenkin aiotte pitää lapsen?
Ihan mielenkiinnosta kyselen kun itse päädyttiin tosiaan siihen et turha edes selvittää kun ei sit mitään tehtäs!
Voimia kaikille ja iloisia odotuksen hetkiä
Mietin että jos kuulen riskiraskaudesta, mitä teen tai siis teemme. Päädyimme nopeasti siihen että aborttia emme tekisi koska raskaus on kauan odotettu.
Päätimme siis että emme ota mitään kokeita koska emme halua stressata jos se olisikin ihan turhaa. Niin kuin monella on.
Mietin että oletteko te miettinyt ennen testejä mitä tekisitte?
kun aika moni aikoo myös pitää lapsen oli sitten mitä tahansa.
Ja pidättekö niitä testejä nyt turhana kun kuitenkin aiotte pitää lapsen?
Ihan mielenkiinnosta kyselen kun itse päädyttiin tosiaan siihen et turha edes selvittää kun ei sit mitään tehtäs!
Voimia kaikille ja iloisia odotuksen hetkiä
\
Haluaisin vain lyhyesti kommentoida tuota, kun ihmiset jättävät tutkimukset + seulonnat väliin siksi, koska eivät halua aborttia ja eivätkä halua stressata asiasta raskauden aikana. Jokaisenhan on valinta, mutta minä itse ainakin haluan kaiken tiedon ennen synnytystä. Aborttia en ikinä haluaisi, mutta olen seurannut läheltä hyvän ystäväni synnytyksen jälkeistä elämää (lapsi nyt reilu 1 vuotia), kun heille syntyi täysin ennakoimatta todella vaikeasti vammainen cp-lapsi. Alkushokki oli jopa niin paha, että ystäväni joutui psyyken takia sairaalahoitoon, josta onneksi toipui nopeasti. Lapsi joutui kuitenkin hyvin alussa hoitoon, kun perhe ei yksinkertaisesti ollut valmistautunut uuteen noin erilaiseen elämään. Erilaisiakin tapauksia tietysti on, meitä on moneen junaan, mutta ystäväni sanoo, että antaisi nyt mitä tahansa että olisi voinut valmistautua odotusaikana asiaan ja mm. lukea tarvittavista välineistä, tukiryhmistä etc. Toki onhan niitäkin tapauksia, että käydään kaikki seulonnat, eikä silti vammaisuus tai erilaisuus näy ja syntymän jälkeen tulee kuitenkin yllätys. Mutta mielestäni täällä palstoilla aina välillä paistaa tietynlainen ylimielisyys (joka ehkä kuitenkin on defenssi) siitä, että "minä en seulointoihin mene, koska rakastan lastani ja lapsi on toivottu enkä ikinä tekisi aborttia, miksi siis seulontoihin". Asiat kun eivät ole niin mustavalkoisia ja varmasti toiset haluavatkin nauttia raskausajasta 100% ilman murhetta. Valinta se on sekin. Mutta eikö sekin toisaalta ole pään työntämistä pensaaseen ja laput silmillä elämistä? En toki itse edes tuomitse aborttiin päätyviä, mutta mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että odottava äiti haluaa kaiken infon mitä saatavissa. Toki mahdollisuus on siihen, että odotusaikana ei stressaa mitenkään ja ottaa sitten tarvittaessa kaiken stressin syntymän jälkeen. Valitettavasti ystäväni kohdalla se oli kuitenkin liikaa. Onneksi heidän perhe on nyt jaloillaan ja kaikki kunnossa.
Onnellista odotusaikaa kaikille.
Alkuperäinen kirjoittaja 11.11.2006 klo 18:07 mieteskelijä kirjoitti:
Haluaisin vain lyhyesti kommentoida tuota, kun ihmiset jättävät tutkimukset + seulonnat väliin siksi, koska eivät halua aborttia ja eivätkä halua stressata asiasta raskauden aikana. Jokaisenhan on valinta, mutta minä itse ainakin haluan kaiken tiedon ennen synnytystä. Aborttia en ikinä haluaisi, mutta olen seurannut läheltä hyvän ystäväni synnytyksen jälkeistä elämää (lapsi nyt reilu 1 vuotia), kun heille syntyi täysin ennakoimatta todella vaikeasti vammainen cp-lapsi. Alkushokki oli jopa niin paha, että ystäväni joutui psyyken takia sairaalahoitoon, josta onneksi toipui nopeasti. Lapsi joutui kuitenkin hyvin alussa hoitoon, kun perhe ei yksinkertaisesti ollut valmistautunut uuteen noin erilaiseen elämään. Erilaisiakin tapauksia tietysti on, meitä on moneen junaan, mutta ystäväni sanoo, että antaisi nyt mitä tahansa että olisi voinut valmistautua odotusaikana asiaan ja mm. lukea tarvittavista välineistä, tukiryhmistä etc. Toki onhan niitäkin tapauksia, että käydään kaikki seulonnat, eikä silti vammaisuus tai erilaisuus näy ja syntymän jälkeen tulee kuitenkin yllätys. Mutta mielestäni täällä palstoilla aina välillä paistaa tietynlainen ylimielisyys (joka ehkä kuitenkin on defenssi) siitä, että "minä en seulointoihin mene, koska rakastan lastani ja lapsi on toivottu enkä ikinä tekisi aborttia, miksi siis seulontoihin". Asiat kun eivät ole niin mustavalkoisia ja varmasti toiset haluavatkin nauttia raskausajasta 100% ilman murhetta. Valinta se on sekin. Mutta eikö sekin toisaalta ole pään työntämistä pensaaseen ja laput silmillä elämistä? En toki itse edes tuomitse aborttiin päätyviä, mutta mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että odottava äiti haluaa kaiken infon mitä saatavissa. Toki mahdollisuus on siihen, että odotusaikana ei stressaa mitenkään ja ottaa sitten tarvittaessa kaiken stressin syntymän jälkeen. Valitettavasti ystäväni kohdalla se oli kuitenkin liikaa. Onneksi heidän perhe on nyt jaloillaan ja kaikki kunnossa.
Onnellista odotusaikaa kaikille.
En voi muuta kuin yhtyä edellisen kommentteihin, ihan samoja olen miettinyt tällaisia ketjuja lukiessa.
Lisäisin vielä, että ihmettelen kun ensin mennään testeihin, oletus ilmeisesti on itse kullakin, että MEILLÄHÄN kaikki on ok. Jotta mennään vain varmistamaan asia. Sitten kun jotain epäselvää löytyy, ollaankin että meille lapsi on kuitenkin rakas ja saa tulla sellaisena kuin tulee. Näissä tapauksissa en ymmärrä, miksi alun perinkään menee testeihin. Jotkut kertovat menevänsä np-ultraan vain nähdäkseen vauvelin. Sinällään siinä ei ole mitään pahaa, mutta jotenkin ontuu. Jollakin tavalla ihmiset tosiaan haluavat laittaa päänsä puskaan ja antaa lisäaikaa oletukseen että josko sittenkin kaikki kääntyis parhain päin.
Kieltämättä kehitys on mennyt siihen suuntaan, että vanhemmille annetaan jo kaikki valta raskausaikana ja kaikki eivät ole sitä valmiita ottamaan. Onko kukaan loppujen lopuksi?
Lisäisin vielä, että ihmettelen kun ensin mennään testeihin, oletus ilmeisesti on itse kullakin, että MEILLÄHÄN kaikki on ok. Jotta mennään vain varmistamaan asia. Sitten kun jotain epäselvää löytyy, ollaankin että meille lapsi on kuitenkin rakas ja saa tulla sellaisena kuin tulee. Näissä tapauksissa en ymmärrä, miksi alun perinkään menee testeihin. Jotkut kertovat menevänsä np-ultraan vain nähdäkseen vauvelin. Sinällään siinä ei ole mitään pahaa, mutta jotenkin ontuu. Jollakin tavalla ihmiset tosiaan haluavat laittaa päänsä puskaan ja antaa lisäaikaa oletukseen että josko sittenkin kaikki kääntyis parhain päin.
Kieltämättä kehitys on mennyt siihen suuntaan, että vanhemmille annetaan jo kaikki valta raskausaikana ja kaikki eivät ole sitä valmiita ottamaan. Onko kukaan loppujen lopuksi?
M
mietiskelijä
Vieras
Haluaisin vain lyhyesti kommentoida tuota, kun ihmiset jättävät tutkimukset + seulonnat väliin siksi, koska eivät halua aborttia ja eivätkä halua stressata asiasta raskauden aikana. Jokaisenhan on valinta, mutta minä itse ainakin haluan kaiken tiedon ennen synnytystä. Aborttia en ikinä haluaisi, mutta olen seurannut läheltä hyvän ystäväni synnytyksen jälkeistä elämää (lapsi nyt reilu 1 vuotia), kun heille syntyi täysin ennakoimatta todella vaikeasti vammainen cp-lapsi. Alkushokki oli jopa niin paha, että ystäväni joutui psyyken takia sairaalahoitoon, josta onneksi toipui nopeasti. Lapsi joutui kuitenkin hyvin alussa hoitoon, kun perhe ei yksinkertaisesti ollut valmistautunut uuteen noin erilaiseen elämään. Erilaisiakin tapauksia tietysti on, meitä on moneen junaan, mutta ystäväni sanoo, että antaisi nyt mitä tahansa että olisi voinut valmistautua odotusaikana asiaan ja mm. lukea tarvittavista välineistä, tukiryhmistä etc. Toki onhan niitäkin tapauksia, että käydään kaikki seulonnat, eikä silti vammaisuus tai erilaisuus näy ja syntymän jälkeen tulee kuitenkin yllätys. Mutta mielestäni täällä palstoilla aina välillä paistaa tietynlainen ylimielisyys (joka ehkä kuitenkin on defenssi) siitä, että "minä en seulointoihin mene, koska rakastan lastani ja lapsi on toivottu enkä ikinä tekisi aborttia, miksi siis seulontoihin". Asiat kun eivät ole niin mustavalkoisia ja varmasti toiset haluavatkin nauttia raskausajasta 100% ilman murhetta. Valinta se on sekin. Mutta eikö sekin toisaalta ole pään työntämistä pensaaseen ja laput silmillä elämistä? En toki itse edes tuomitse aborttiin päätyviä, mutta mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että odottava äiti haluaa kaiken infon mitä saatavissa. Toki mahdollisuus on siihen, että odotusaikana ei stressaa mitenkään ja ottaa sitten tarvittaessa kaiken stressin syntymän jälkeen. Valitettavasti ystäväni kohdalla se oli kuitenkin liikaa. Onneksi heidän perhe on nyt jaloillaan ja kaikki kunnossa.
Onnellista odotusaikaa kaikille.
[/quote]
Taidat ottaa tuon kirjoitukseni turhan henk. koht.
En todellakaan tarkoittanut että "miksi menette minulle lapsi on kuitenkin rakas"
Kysyin että oletteko miettineet mitä teette ennen testejä kun moni täällä kuitenkin aikoo pitää lapsen? Eli mielenkiinnosta kyselin että minkä takia ihmiset menee.
Koska ainahan lapsi ei ole vammainen vaikka sanotaan tai se voi olla vaikka mitään ei löytyisi.
Sinun kannattaa lukea tuo minun alkuperäinen teksti uudestaan. Eli en todellakaan ole tarkoittanut niin kuin olet ymmärtänyt!
M
mietiskelijä ihmette
Vieras
Haluaisin vain lyhyesti kommentoida tuota, kun ihmiset jättävät tutkimukset + seulonnat väliin siksi, koska eivät halua aborttia ja eivätkä halua stressata asiasta raskauden aikana. Jokaisenhan on valinta, mutta minä itse ainakin haluan kaiken tiedon ennen synnytystä. Aborttia en ikinä haluaisi, mutta olen seurannut läheltä hyvän ystäväni synnytyksen jälkeistä elämää (lapsi nyt reilu 1 vuotia), kun heille syntyi täysin ennakoimatta todella vaikeasti vammainen cp-lapsi. Alkushokki oli jopa niin paha, että ystäväni joutui psyyken takia sairaalahoitoon, josta onneksi toipui nopeasti. Lapsi joutui kuitenkin hyvin alussa hoitoon, kun perhe ei yksinkertaisesti ollut valmistautunut uuteen noin erilaiseen elämään. Erilaisiakin tapauksia tietysti on, meitä on moneen junaan, mutta ystäväni sanoo, että antaisi nyt mitä tahansa että olisi voinut valmistautua odotusaikana asiaan ja mm. lukea tarvittavista välineistä, tukiryhmistä etc. Toki onhan niitäkin tapauksia, että käydään kaikki seulonnat, eikä silti vammaisuus tai erilaisuus näy ja syntymän jälkeen tulee kuitenkin yllätys. Mutta mielestäni täällä palstoilla aina välillä paistaa tietynlainen ylimielisyys (joka ehkä kuitenkin on defenssi) siitä, että "minä en seulointoihin mene, koska rakastan lastani ja lapsi on toivottu enkä ikinä tekisi aborttia, miksi siis seulontoihin". Asiat kun eivät ole niin mustavalkoisia ja varmasti toiset haluavatkin nauttia raskausajasta 100% ilman murhetta. Valinta se on sekin. Mutta eikö sekin toisaalta ole pään työntämistä pensaaseen ja laput silmillä elämistä? En toki itse edes tuomitse aborttiin päätyviä, mutta mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että odottava äiti haluaa kaiken infon mitä saatavissa. Toki mahdollisuus on siihen, että odotusaikana ei stressaa mitenkään ja ottaa sitten tarvittaessa kaiken stressin syntymän jälkeen. Valitettavasti ystäväni kohdalla se oli kuitenkin liikaa. Onneksi heidän perhe on nyt jaloillaan ja kaikki kunnossa.
Onnellista odotusaikaa kaikille.
[/quote]
Ja vastaan vielä siihen kun kysyit että eikö sekin ole pääntyöntämistä pensaaseen.
Minun mielestäni ei.
Koska mielestäni teknologia menee liian pitkälle, kun voimme valita liikaa. (tämä siis minun mielipide enkä tuomitse muita)
Koska meiden tilanne tosiaan oli se että neuvolassa ei testejä tehdä ja se pitää maksaa itse. Saimme miehen kanssa rauhassa miettiä että mitä testeistä odotamme, mitä ne kertoo millä todennäköisyydellä ja mitä tekisimme jos kuulisemme pahimman uutisen.
Hyvin pian päätimme että pitäisimme lapsen. Joten en näe mitään järkeä siinä että menen testeihin, joka ei kuitenkaan ole 100% koska en lapsivesipunktiota ota keskenmenoriskin takia.
Olemme myös varautuneet että lapsi saattaa olla vammainen, sehän mahdollisuus aina on. Mutta shokki se tulisi olemaan joka tapauksessa olisimme varautuneet tai emme. en usko että siihen koskaan pystyy tarpeeksi varautumaan.
Enkä halua liikaa varautua sellaiseen mikä ei välttämättä ole edes tulossa.
Monikaan ei varmaan kerkiä ajatella etukäteen mitä tekisi, ja toki helposti ottaa kokeet mitkä ns. ilmaiseksi saa ja varmaan sitä menee liukuhihnalla ja tekee mitä lääkäri sanoo. Meillä oli kuitenkin mahdollisuus miettiä asiaa tarkemmin, koska pitää itse yksityiselle jos sen haluaa.
En tosiaan pistä päätäni puskaan vaan otan vastaan sen mitä elämä antaa, enkä koe että tarvitsee tietää etukäteen liikaa mikä ei välttämättä ole totta edes.
Tietysti jos np ultra olisi täällä ilmainen, ehkä menisin siihen tai en oli miettinyt asiaa niin tarkasti ennen ultraa vaan tieto olisi tullut ja sen perusteella olisi pitänyt tehdä ratkaisu.
En missään vaiheessa ole tuominnut testeihin menijöitä tai abortintekijöitä. Kaikilla on varmasti syy siihen mitä tekee mutta olenkin kiinnostunut siitä siis muiden valinnoista ja mikä siihen ratkasuun on ollut syy.
oma raskauteni on alussa ja voin mennä testeihin vielä jos haluan. Täältlä haenkin tietoa mitä muut ovat asiasta ajatelleet.
Ilmeisesti asia on sinulle arka kun ymmärsit asian ihan väärin, mutta ei ollut tarkoitus loukata!
Tuli paljon teksitiä mutta haluan nyt selventää kantani ettei tule väärinkäsityksiä
S
seuraaja
Vieras
Minusta nuo ihmettelijöiden kommentit on outoja. Oletteko sitten sitä mieltä että vain abortoijilla on oikeus seuloihin? Että aina pitäisi olla valmis ryhtymään toimeen jos tulee hälyytys?
Olen käynyt molemmissa raskauskissa veriseulassa ja en ole odottanut että kaikki olisi ok. Nimenomaan asiaan valmistautumismielessä olemme seuloihin menneet. Toisella kerralla tulikin sitten häyytys, mutta todellakin jouduimme pidättäytymään jatkotoimista kun riski keskenmenoon tuntui liian suurelta.
Ihmisellä on oikeus muuttaa mielipidettään myös jo alkuseuloihin osallistuttuaan.
Olen käynyt molemmissa raskauskissa veriseulassa ja en ole odottanut että kaikki olisi ok. Nimenomaan asiaan valmistautumismielessä olemme seuloihin menneet. Toisella kerralla tulikin sitten häyytys, mutta todellakin jouduimme pidättäytymään jatkotoimista kun riski keskenmenoon tuntui liian suurelta.
Ihmisellä on oikeus muuttaa mielipidettään myös jo alkuseuloihin osallistuttuaan.
Itse en kadu sitä np-ultraa, sieltä alkoi se valmistautuminen ja tutkiminen vammaiseen lapseen. Jos luit koko ketjun niin meillä oli niskaturvotusta.
Mutta istukkanäytettä kadu ja kuten aikaisemmin kirjoitin että jos olisin tiennyt istukkanäytteen komplikaatioista tai istukkamosaikismista niin en olisi mennyt,asiasta ei minun mielestä informoitu minulle ja mainitsen kyllä siitä kun menemme rakenne utraan.
Me saimme ajan sikiötutkimuskeskukseen ja kun menimme sinne lääkäri kysy haluammeko tutkia asiaa ja vastasimme kyllä,sitten itse kysyin kumpi näyte tässä nyt otetaan ja lääkäri vastas että katotaan. Ultralla katottiin ja sanoi että kun istukka on edessä niin se on helpompi ottaa. Eli muusta kun keskenmenoriskistä ei puhuttu.
Olisimme ehkä odottanut ja valinnut lapsivesitutkimuksen, mut nyt en enää kyllä uskalla mennä kun siis jo pariin otteeseen jo tökitty
Senkin jo olen kirjoittanut että olis ollut kiva tietää mutta nyt meillä on iso haarukka (vaikea vammaisesta terveeseen ja kaikkea siltä väliltä,)
ja varaudumme pahimpaan.
Mutta istukkanäytettä kadu ja kuten aikaisemmin kirjoitin että jos olisin tiennyt istukkanäytteen komplikaatioista tai istukkamosaikismista niin en olisi mennyt,asiasta ei minun mielestä informoitu minulle ja mainitsen kyllä siitä kun menemme rakenne utraan.
Me saimme ajan sikiötutkimuskeskukseen ja kun menimme sinne lääkäri kysy haluammeko tutkia asiaa ja vastasimme kyllä,sitten itse kysyin kumpi näyte tässä nyt otetaan ja lääkäri vastas että katotaan. Ultralla katottiin ja sanoi että kun istukka on edessä niin se on helpompi ottaa. Eli muusta kun keskenmenoriskistä ei puhuttu.
Olisimme ehkä odottanut ja valinnut lapsivesitutkimuksen, mut nyt en enää kyllä uskalla mennä kun siis jo pariin otteeseen jo tökitty
Senkin jo olen kirjoittanut että olis ollut kiva tietää mutta nyt meillä on iso haarukka (vaikea vammaisesta terveeseen ja kaikkea siltä väliltä,)
ja varaudumme pahimpaan.
E
erilainenko
Vieras
mielestäni tästä asiasta on niin paljon mielipiteitä kun on ihmisiäkin.
Tottakai jokainen toivoo kohdallensa niin kutsutusti huoletonta raskausaikaa, ja useimmat jotka saavat ns. normaalin tuloksen tuudittautuvat sitten siihen että mikään ei voi mennä vikaan vaan se tapahtuu MUILLE, tosin eivät kaikki tietenkään, jokainen raskaus on mielestäni tavallaan riski, ei sikiöseulonnat voi antaa 100% vastausta kaikkeen ja mitä tahansa voi tapahtua esim. synnytyksessä ja seulat eivät välttämättä näytä että jotain olisi vialla ja ei koskaan voi sanoa esim down tapauksissa että kuinka vakava kehityshäiriö kyseisellä lapsella olisi. Niskaturvotus ultra löytää kuitenkin tutkimusten mukaan vain n. 50-60 % kaikista trisomiamuodoista, ja on tarkempi nuorempien äitien kohdalla. Yhdistettynä niskaturvotusultra+ veriseerumi löydetään testin herkkyystasosta riippuen 80% niistä äideistä joilla on kohonnut riski saada kehitysvammainen lapsi, rajanahan pidetään 1 :250 ja jos menee sen alle niin äiti saa nk. hälyytyksen, eli noin 5% kaikista raskauksista hälyyttää kun yhdistetään niskaturvotusultra+veriseerumi, näistä 5% prosentista kuitenkin valtaosa on normaaleja raskauksia.
siitä että miksi minä menin kokeisiin.
Olen vasta 20 vuotias mutta luonteeltani olen kuitenkin realistinen, ei nuori ikä "suojaa" kehityshäiriöiltä, niskaturvotus oli normaali sekä sikiön kasvu myös, joten periaatteessa rutiinina kävin sitten verikokeissa ultran yhteydessä (myöhemmin olen huomannut että minulta veriseula otettiin liian myöhään pitäisi ottaa 8-11 viikoilla minulta otettiin 12+4 , joka vaikuttaa tulokseni suuruuteen todennäköisesti) aikaa kului ja vastausta ei kuulunut, kunnes melkein kuukausi myöhemmin kätilö soitti ja sanoi että seula oli hälyyttänyt 1:230 eli sillä rajalla ja ehdotteli melko suoraan jo aborttia ja oli hyvin tyly. tästä menin ihan sekaisin ja parin päivän TUSKALLISEN odottelun jälkeen pääsimme lääkärille jossa tehtiin tarkempi ultraääni jossa kaikki oli kunnossa ja nk, markkereita ei löytynyt, meille tarjottiin lapsivesipunktiota jossa keskenmenoriski 0,5-2%, olimme mieheni kanssa päättäneet että jos tutkimuksissa löydettäisiin näitä markkereita tai vakavaa vauvan terveydelle menisimme punktioon muuten emme sillä "pelkkä" down ei saisi minua keskeyttämään raskautta. emme menneet punktioon keskenmenoriskin vuoksi. Prosentti suhde siihen että meille syntyisi vammainen lapsi oli testin mukaan 0,4% ja kuitenkin keskenmenoriski punktiossa suurempi joten sekin vaikutti päätökseen, sanoin ettei minusta ole leikkimään jumalaa toisen ihmisen hengellä, arpapelillä siitä että tulisiko keskenmeno vaiko eikö. Ultrassa kuitenkin voidaan todeta pahimmat kromosomihäiriöt melko varmasti tarkoitan näillä kromosomi 13 sekä 18 jotka näkyvät erilaisia kasvuhäiriöinä sikiössä jo aikaisemmassa vaiheessa. ensi viikolla menemme rakenneultraan jossa katsotaan onko kaikki hyvin. Jos olisin tiennyt näitä kaikkia tutkimuksia veriseulan kyseenalaisista jutuista en olisi mennyt veriseulaan ollenkaan niskaturvotuksen ollessa normaali, enkä aio mennä verikokeeseen seuraavan raskauden aikana.
Ymmärrän jokaista päätöstä eri äideillä mutta meillä jokaisella on omamme ja varmasti ne mitä päätämmekään on suurinta rakkautta mitä lapsellensa voi antaa.
Tottakai jokainen toivoo kohdallensa niin kutsutusti huoletonta raskausaikaa, ja useimmat jotka saavat ns. normaalin tuloksen tuudittautuvat sitten siihen että mikään ei voi mennä vikaan vaan se tapahtuu MUILLE, tosin eivät kaikki tietenkään, jokainen raskaus on mielestäni tavallaan riski, ei sikiöseulonnat voi antaa 100% vastausta kaikkeen ja mitä tahansa voi tapahtua esim. synnytyksessä ja seulat eivät välttämättä näytä että jotain olisi vialla ja ei koskaan voi sanoa esim down tapauksissa että kuinka vakava kehityshäiriö kyseisellä lapsella olisi. Niskaturvotus ultra löytää kuitenkin tutkimusten mukaan vain n. 50-60 % kaikista trisomiamuodoista, ja on tarkempi nuorempien äitien kohdalla. Yhdistettynä niskaturvotusultra+ veriseerumi löydetään testin herkkyystasosta riippuen 80% niistä äideistä joilla on kohonnut riski saada kehitysvammainen lapsi, rajanahan pidetään 1 :250 ja jos menee sen alle niin äiti saa nk. hälyytyksen, eli noin 5% kaikista raskauksista hälyyttää kun yhdistetään niskaturvotusultra+veriseerumi, näistä 5% prosentista kuitenkin valtaosa on normaaleja raskauksia.
siitä että miksi minä menin kokeisiin.
Olen vasta 20 vuotias mutta luonteeltani olen kuitenkin realistinen, ei nuori ikä "suojaa" kehityshäiriöiltä, niskaturvotus oli normaali sekä sikiön kasvu myös, joten periaatteessa rutiinina kävin sitten verikokeissa ultran yhteydessä (myöhemmin olen huomannut että minulta veriseula otettiin liian myöhään pitäisi ottaa 8-11 viikoilla minulta otettiin 12+4 , joka vaikuttaa tulokseni suuruuteen todennäköisesti) aikaa kului ja vastausta ei kuulunut, kunnes melkein kuukausi myöhemmin kätilö soitti ja sanoi että seula oli hälyyttänyt 1:230 eli sillä rajalla ja ehdotteli melko suoraan jo aborttia ja oli hyvin tyly. tästä menin ihan sekaisin ja parin päivän TUSKALLISEN odottelun jälkeen pääsimme lääkärille jossa tehtiin tarkempi ultraääni jossa kaikki oli kunnossa ja nk, markkereita ei löytynyt, meille tarjottiin lapsivesipunktiota jossa keskenmenoriski 0,5-2%, olimme mieheni kanssa päättäneet että jos tutkimuksissa löydettäisiin näitä markkereita tai vakavaa vauvan terveydelle menisimme punktioon muuten emme sillä "pelkkä" down ei saisi minua keskeyttämään raskautta. emme menneet punktioon keskenmenoriskin vuoksi. Prosentti suhde siihen että meille syntyisi vammainen lapsi oli testin mukaan 0,4% ja kuitenkin keskenmenoriski punktiossa suurempi joten sekin vaikutti päätökseen, sanoin ettei minusta ole leikkimään jumalaa toisen ihmisen hengellä, arpapelillä siitä että tulisiko keskenmeno vaiko eikö. Ultrassa kuitenkin voidaan todeta pahimmat kromosomihäiriöt melko varmasti tarkoitan näillä kromosomi 13 sekä 18 jotka näkyvät erilaisia kasvuhäiriöinä sikiössä jo aikaisemmassa vaiheessa. ensi viikolla menemme rakenneultraan jossa katsotaan onko kaikki hyvin. Jos olisin tiennyt näitä kaikkia tutkimuksia veriseulan kyseenalaisista jutuista en olisi mennyt veriseulaan ollenkaan niskaturvotuksen ollessa normaali, enkä aio mennä verikokeeseen seuraavan raskauden aikana.
Ymmärrän jokaista päätöstä eri äideillä mutta meillä jokaisella on omamme ja varmasti ne mitä päätämmekään on suurinta rakkautta mitä lapsellensa voi antaa.
E
erilainenko
Vieras
minua ei myöskään ole informoitu näistä asioista vaan olen itse ottanut selvää, kukaan ei muka tiennyt mistään mitään. MIKSI TEHDÄ TESTEJÄ JOS NIISTÄ EI VOI ANTAA ASIANMUKAISIA VASTAUKSIA JOS JOKIN VOIKIN OLLA PIELESSÄ
Similar threads
- Karkki
- Lapsen saaminen
- lokakuussa?
- Lapsen saaminen
Uusimmat
-
VVihreiden puheenjohtaja Sofia Virta myöntää olevansa hankala ihminen
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 0
-
VVasemmistolaiset ovat väkivaltaisten raiskaajien ylimpiä ystäviä
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 1
-
V
-
V
-
VSuomeen tulee todennäköisesti kilometrivero, summa olisi 5-10 senttiä jokaista ajokilometriä kohden
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 8
-
VRuotsalaiset pojat hiukan keppostelleet Puolassa ja nyt sitten heitä odottaa pitkä vankeustuomio
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 0
-
V
-
V
Kuumimmat
-
-
V
-
V
-
VVihreiden puheenjohtaja Sofia Virta myöntää olevansa hankala ihminen
- Viimeisin: vierailija
-
V
-
V
-
V