töistä ja raskaudesta

[Rätinä]

Olipa osuva keskustelu työpaikalla raskauden kertomisesta! Itse olen rv 15 ja odottelen kuumeisesti työsopimuksen vahvistamista. Olen helposti turpoavaa tyyppiä, joten viimeiset viikot ovat olleet vahvistuksen odottamisen kannalta yhtä tuskaa!

Ensimmäistä lasta odottaessani kerroin pomolleni ehkä rv 16 tienoilla, kun raskaus näkyi, toisessa raskaudessa hätköin: raskaus päättyi keskenmenoon, joten keskenmenoriskinkinkin vuoksi pysyn hiljaa - joten kertomisesta oli vain haittaa. Nyt olen ehdottomasti vaiti odottaen työsopimuksen vahvistamsita. En halua olla työttömänä ennen äitiysloman alkua ( olen siis määräaikaisessa työsuhteessa) ja muutenkin aion pitää tiukasti kiinni OIKEUKSISTANI.

On aivan höpö höpöä huolehtia työpaikan asioista. Työpaikka pysyy... Omat asiat ovat tärkeimmät. Ei sinusta kukaan työpaikalla huolehdi/ kaipaa, jos poistut kuvioista, et ole korvaamaton. Läheisillesi sen sijaan olet!

 

[tyttö82]

EI TODELLAKAAN KANNATA KERTOA TYÖPAIKALLA RASKAUDESTA!!!

 

[TYTTÖ82]

Jotai hassua koneelle kävi kun meni toi pikku teksti yhtäkkiä tonne,mut joo...EI TODELLAKAAN KANNATA KERTOA TYÖPAIKAL RASKAUDESTA,vast kun laki vaatii kantsii kertoa!!!!! Itel kävi paskasti kerroin alussa,koska silloin oli 2 ultraa ja neuvola joten jouduin olla 3 p pois,koska ne oli keskellä päivää ja olen osapäivätyössä....Sanoivat kirjoittavansa työsopimuksen tammikuussa jolloin olin tehny siel töitä jo 3kk,mut eivät kirjoittaneet sit helmikuussa sanoivat että eivät voi kirjoittaa siks kun olen raskaana,nyt siis tehny 3kk ilman työsopimusta ja ""yhtäkkiä"" ei olekkaan ollut kuulema tarvetta työntekijälle,vaik olenkin tehnyt siel joka päivä töit ma-pe 5½kk ja tarve loppui yhtäkkiä tosiaan,vaik todellisuudessa siel tarvitaan aina 2 työntekijää niin oikein ihmetyttää mihin tarve niin ""yhtäkkiä"" loppu??? siis viimeisen kahden vko aikana ei ole tarvetta ollut,huomenna saan tietää ens viikosta ja jos töit sielt ei tule sanon et lopetan,en todellakaan ole heidän heittopussi,koska tammikuussa suullisella sopimuksella lupasivat et joka päivälle on töitä toukokuun loppuun asti elikkää siihen asti et mammaloma alkaa!!! mitä tästä opimme,ei kantsi kertoa ,kun vast lakien vaatiessa!!! Olisin voinu hakea viel muualta töitä tammikuun alussa ,mut odotin tuol työpaikassa et kirjoittavat sopimuksen kun olivat luvanneet sen kirjoittaa,mut ei paskaa sitä saa käteen ,kun on rehellinen!!!! seuraavalla kerralla jos tilanne tulee eteen niin en varmasti kerro,kun vast 3kk ennen la:ta...Olisin pystyny masun piilotella huhtikuun alkuun joten jos olisivat kirjoittaneet tammikuus sopmuksen olisin voinu hyvil mielin tehdä töitä niin pitkälle toukokuuta kun kunto antaa myöden,mut nyt saapi sit nähä mitä täs tapahtuu,tärkein minulle onkin vauva ja hänen vointinsa joten jos töitä ei huomen ilmaannu lopetan en viitsi stressata ajatuksella onkohan töitä vai ei ens viikol entä seuraavalla,inhottva arvuutella sitä. Olen viihtynyt kotona tosi hyvin ja ollut todella pirteällä miellä joten hyvin voisin jäädä nyt kotiin

 

[Riippuu työpaikasta]

Kuten jo aiemmin kommentoin, riippuu ihan älyttömästi työpaikasta ja työpaikan hengestä. Jos meno on sellaista, ettei työntekijää kiinnosta kuin palkkapussi, eikä työnantajaa kuin voitot, niin ymmärrän jos ei kerro ennen kuin on pakko. Mutta itselläni on hyvä työpaikka, jossa aion jatkaa vielä vuosia: miksi siis rikkoisin välit ja aiheuttaisin suotta vaikeuksia mukaville työtovereille, työnantajalle ja itselleni panttaamalla tietoa? Ovathan he liemessä jo muutenkin äippälomani takia, joten mitä aikaisemmassa vaiheessa päästään järjestelemään asioita, sen parempi.

 

[omppu]

Riippuu todellakin työpaikasta. Minustakin kuuluu ensisijaisesti ajatella itseään, mutta aloittajan kommentti oli kyllä aika kova. Joillakin työpaikoilla joku voi todella olla ""korvaamaton"" tai ainakin asiaan tulee olla hyvä aika valmistautua.

Itse kyselin pomolta jo ennen raskautumista miten työni tulevat järjestymään. Työnkuvaani luvattiin muuttaa loppuraskaudesta, jotta voin olla töissä loppuun asti. Lisäksi palkkaani nostettiin jotta mamma-ajan raha on isompi.

Nyt kun olen raskaana sovittiin pomon kanssa, että voin 8kk jälkeen palata töihin niin että teen paria päivää viikossa töitä. Saan tehdä työt myös kotona. Päiviä saa myös muuttaa lyhyellä varoitusajalla, kunhan hoidan työni.

Tarkoitus ei ole kehuskella hyvää tuuriani, halusin vain kertoa erilaisesta kokemuksesta.

 

[Ulpu]

Aina täytyy muistaa, että sinne työpaikalle joutuu joskus palaamaan. Joten jos on pantannut raskaudesta kertomista ihan viime hetkeen saakka ja näin ehkä jättänyt työnantajan vähän pulaan, niin saattaa olla, että välit ei ole kovin hyvät sen jälkeen.

Eräälle tutulle yrittäjälle kävi niin, että hänellä oli osa-aikatöissä ammattitaitoinen työntekijä, joka kysyi määräaikaisen sopimuksen lähestyessä loppuaan, jatkosta. Jatkoa ei ollut yrittäjällä sillä hetkellä tarjota, joten tämä työntekijä hankki sitten muuta työtä. Kahden viikon kuluttua tämän työntekijän lähdöstä eräs toinen työntekijä ilmoitti jäävänsä kahden kuukauden kuluttua äitiyslomalle... Yrittäjätuttavani menetti sen hyvän työntekijän, kun ei tiennyt ajoissa tästä toisen työntekijän ä.lomasta, ja on ollut siitä lähtien vähän katkera tälle äitiyslomalaiselle...

No, siinä sellainen tarina. Onhan näitä tarinoita joka lähtöön. Itselleni kävi todennäköisesti niin, enhän varmaksi tiedä, että kun ilmoitin raskaudestani, niin aiottu kokoaikainen vakituinen työsopimus muuttuikin yllättäen määräaikaiseksi osa-aikaiseksi... Kun ""en tee enää ollenkaan vakituisia sopimuksia...""

 

[Aino]

Tilanne on aina hankala, sillä nykypäivän työelämä on usein niin vaativaa ja sekä yksityisellä, että julkisella puolella pitää puristaa kaikista ja kaikesta viimeinenkin pisara. Henki voi silti olla ihan hyvä. Äityisloma on kuitenkin asia, joka usein repii hyvääkin työyhteistöä: pitkät poissaolot ovat hankalia ja kalliita, ikävyyksiä voi tulla niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Toki jokaisella on oikeus ajatella ensiksi itseään, mutta itseään ajattelee silloinkin kun miettii minkälaisella paikalle tulee sitten aikoinaan takaisin.

 

[Syyskuinen-06]

Joo-o, kanssasisaret.. nämä on tosi vaikeita asioita.. Miesten ei koskaan tarvitse miettiä moisia..
Itse olen vasta toissa viikolla kertonut tilanteestani töissä, silloin rv17+3. Tiiminvetäjä otti ainakin näennäisesti ihan ok, mutta tiedän kyllä, että pinnan alla varmasti kiehuu. Meillä nimittäin kevään aikana on saatu rakennettua pieni tiimi kokoon ja 1.5kk sitten tiimin uusin jäsen ilmoitti äitiyslomastaan.. Sen jälkeen mun elämä olikin yhtä omantunnon soimausta.. miksi en kertoisi kun kesätyöläisiä ollaan palkkaamassa ja että esimies osaisi varautua resurssitarpeeseen kun pienestä tiimistä jää 1.5kk välein 2 pois... halusin odottaa rakenneultraa ja jotenkin oli sellainen fiilis, että haluan kertoa mahdollisimman myöhään. (ps. olen pyöreä jo valmiiksi, raskaudesta ei kukaan kysy, kun eivät kehtaa mainita että olen pyöristynyt..) Sitten esimies oli lähdössä pitkäksi aikaa toiseen toimipisteeseen töihin ja päätin, että en halua raskaudesta kertoa puhelimitse joten kerroin kasvotusten pari vkoa aiemmin kuin alkuperäisesti suunnittelin.. Mulla tuli juuri huhtikuun alussa tehtävänimikkeen muutos ja pieni palkankorotus, yms. joten esimieheni puuhaili minusta itselleen 'kakkosta'.. No, onneksi otti pienen lapsen äitinä asian ihan hyvin ja voin kertoa että minunkin stressikäyräni aleni 100% kun sain kerrottua!!! Muihin kirjoittajiin nähden tilanteeni on siinä mielessä eri, että olen ollut saman yrityksen palveluksessa yli 8 v. mutta siis uudessa tiimissä vasta hetken..
Sekava ja PITKÄ selvitys.. saikohan tästä selvää..