Hei kaikki joihin otsikko kolahti!
Löytyisikö keskustelukumppaneita hoidot läpikäyneistä/hoitojen loppusuoralla olevista, joilla on edessä tilanne, että pitää kohdata se, ettei hoidoillakaan saada raskautta alkamaan? Kovasti palstalla löytyy keskustelua erilaisista hoidoista ja niihin liittyvistä asioista, mutta olisiko tarvetta tällaiselle ajatusten jakamispinolle?
Oma taustamme: pillerit jätetty pois + lapsitoive 8/2005 alkaen. Hoidot: 4 x IUI, joista yksi lääkkeellinen. 2 x IVF/ICSI, ekasta 2 X PAS. Toisesta ainut pakastettu ei selvinnyt sulatuksesta. Yhtään plussaa ei olla saatu. Nyt viimeisenä oljenkortena tehtäneen ensi keväänä vielä yksi ivf/icsi, jossa blastokystiviljely. Kovin positiivisella mielellä lääkäri ei senkään suhteen ollut, kun alkioiden laatu on ollut aina kertakaikkisen huono. Lähinnä ajatuksena on, että tehdään nyt sekin, niin ei jää sitten harmittamaan.
Tosiasia on, että tässä vaiheessa pitää kohdata se, että on hyvin todennäköistä, ettei meille hoidoillakaan lasta saada. Ajatukset ovat kovin vaihtelevat, välillä on hyviä päiviä ja välillä taas ei niin hyviä päiviä. Adoptio on itselläni mielessä, yksi varovainen keskustelun avaus on aiheesta miehen kanssa käyty. Itse haluaisin ainakin vakavasti miettiä sen vaihtoehdon läpi, mutta miehestä en oikein tiedä. Pitää keskustella ja miettiä. Pitkä tie on sekin tietysti.
Myös paniikinomaisia ajatuksia on ajoittain: pitäiskö muuttaa, vaihtaa työpaikkaa, muuttaa ulkomaille jne., tehdä jotakin, millä voisi hetkeksi täyttää tämän jäljelle jäävän tyhjiön.
Ei nyt tällä kertaa enempää. Liittykää mukaan, niin vaihdetaan ajatuksia =)
Löytyisikö keskustelukumppaneita hoidot läpikäyneistä/hoitojen loppusuoralla olevista, joilla on edessä tilanne, että pitää kohdata se, ettei hoidoillakaan saada raskautta alkamaan? Kovasti palstalla löytyy keskustelua erilaisista hoidoista ja niihin liittyvistä asioista, mutta olisiko tarvetta tällaiselle ajatusten jakamispinolle?
Oma taustamme: pillerit jätetty pois + lapsitoive 8/2005 alkaen. Hoidot: 4 x IUI, joista yksi lääkkeellinen. 2 x IVF/ICSI, ekasta 2 X PAS. Toisesta ainut pakastettu ei selvinnyt sulatuksesta. Yhtään plussaa ei olla saatu. Nyt viimeisenä oljenkortena tehtäneen ensi keväänä vielä yksi ivf/icsi, jossa blastokystiviljely. Kovin positiivisella mielellä lääkäri ei senkään suhteen ollut, kun alkioiden laatu on ollut aina kertakaikkisen huono. Lähinnä ajatuksena on, että tehdään nyt sekin, niin ei jää sitten harmittamaan.
Tosiasia on, että tässä vaiheessa pitää kohdata se, että on hyvin todennäköistä, ettei meille hoidoillakaan lasta saada. Ajatukset ovat kovin vaihtelevat, välillä on hyviä päiviä ja välillä taas ei niin hyviä päiviä. Adoptio on itselläni mielessä, yksi varovainen keskustelun avaus on aiheesta miehen kanssa käyty. Itse haluaisin ainakin vakavasti miettiä sen vaihtoehdon läpi, mutta miehestä en oikein tiedä. Pitää keskustella ja miettiä. Pitkä tie on sekin tietysti.
Myös paniikinomaisia ajatuksia on ajoittain: pitäiskö muuttaa, vaihtaa työpaikkaa, muuttaa ulkomaille jne., tehdä jotakin, millä voisi hetkeksi täyttää tämän jäljelle jäävän tyhjiön.
Ei nyt tällä kertaa enempää. Liittykää mukaan, niin vaihdetaan ajatuksia =)
