Tosi hienoa tää erityislasten integrointi tavallisiin ryhmiin :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Huolestunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

Kyllä omasta "normaalista" lapsesta saa olla huolissaan, ilman erityislasten vanhempien huokailuja. Miksi se "taistelu", kuten kuvaat ilmeisesti jokapäiväistä elämää (käytöshäiriöt yms.) erityislapsen kanssa on äidille taistelu mutta muiden lapsien pitää sitä sietää joka päivä mukisematta..??!!
 
nykyään ei puhuta integraatiosta vaan inkluusiosta ja se on mielestäni todella hyvä asia, jos päivähoito ja peruskoulu ja kaikki olisivat inklusiivisia.
miten tasa-arvo toteutuu muuten?
 
Kyllä omasta "normaalista" lapsesta saa olla huolissaan, ilman erityislasten vanhempien huokailuja. Miksi se "taistelu", kuten kuvaat ilmeisesti jokapäiväistä elämää (käytöshäiriöt yms.) erityislapsen kanssa on äidille taistelu mutta muiden lapsien pitää sitä sietää joka päivä mukisematta..??!!

Tottakai saa olla huolissaan. Mutta usein nämä kohdistuvat nimenomaan erityislasten vanhempiin. Jos jollekkin tulisi olla vihainen ja johonkin viedä asiaa eteenpäin on oikea osoite kunta. Miksi ei tarjota sellaisia palveluita, että kaikki voivat olla ja elää rauhassa. Miksi ei ole tarpeeksi avustajia jne. Kuinka monta kertaa olen pyytänyt omalleni avustajaa saadakseni vastauksen, ettei ole mitään mahdollisuutta. Valitettavan usein vihat muilta vanhemmilta saa kuitenkin erityislapsen vanhemmat, jotka ovat tilanteen edessä täysin voimattomia.
 
Tottakai saa olla huolissaan. Mutta usein nämä kohdistuvat nimenomaan erityislasten vanhempiin. Jos jollekkin tulisi olla vihainen ja johonkin viedä asiaa eteenpäin on oikea osoite kunta. Miksi ei tarjota sellaisia palveluita, että kaikki voivat olla ja elää rauhassa. Miksi ei ole tarpeeksi avustajia jne. Kuinka monta kertaa olen pyytänyt omalleni avustajaa saadakseni vastauksen, ettei ole mitään mahdollisuutta. Valitettavan usein vihat muilta vanhemmilta saa kuitenkin erityislapsen vanhemmat, jotka ovat tilanteen edessä täysin voimattomia.

No tässä ketjussa kukaan ei ole syyttänyt erkan vanhempia vaan ihmetellyt päikyn toimintaa ja erityisesti juuri avustajan hommia.

Ja edelleen ihmettelen sitä miksi elämä erkan kanssa on vanhemmille taistelua mutta muiden (esim. juuri päiväkodissa) pitää sietää sitä mukisematta?
 
tuskin kovin moni sitä mieltä on että erityislapsen käytöstä pitää sietää mukisematta. tai no, on valitettavasti paljon niitäkin erityislasten äitejä jotka piiloutuvat lapsen diagnoosin taakse ja jättävät lapsen kasvattamatta koska "meidän nicopetterillä on tämä adhd".

mtta minusta se asenne on väärä että erityislapsi on yksi ja ainut ongelma eikä kenessäkään muussa lapsessa ole koskaan mitään vikaa. ja ajattelutapa jossa ollaan sitä mieltä että erityislapsi pitäisi siirtää toiseen kouluun kuvitellen että siitä koulusta (tai päiväkodista) tulisi sen jälkeen joku maanpäällinen paratiisi jossa ei koskaan olisi mitään ongelmia.

erityislapsi ei saa olla se syntipukki jonka niskoille kaatuu jokainen riita, ongelma, järjestyshäiriö jne. ei edes silloin kun siinä riidassa tai järjestyshäiriössä yhtenä osapuolena on se erityislapsi, useimmiten se lapsi ei ole YKSIN syyllinen. erityislapsi tarvitsee erityistä tukea siihen ongelmaan joka hänellä on, ei ylimääräistä hyysäämistä ja kaikesiloittelua eikä myöskään aiheetonta syyllistämistä. hyvää käytöstä voi ja pitää vaatia myös siltä erityislapselta.
 
[QUOTE="Äiti";23525340] Kun vaan te "tavislasten" vahemmat tietäisitte mitä rumbaa tää elämä on erityislapsen kanssa... Mun voimat ei todellakaan enää riitä murehtimaan teidän muitten lasten kokemuksia. Se ei ole mun tehtävä. Eikä se ole mun tai mun lapsen vika, jos niitä vaaratilanteita tulee sen takia että kunnalla ei ole "varaa" palkata riittävästi henkilökuntaa.[/QUOTE]

Mä olen pahoillani että sä olet joutunut tähän rumbaan. Mutta niillä asioilla on aina se toinenkin puolensa. Sä sanot ettei sun voimat riitä murehtimaan teidän muiden lasten kokemuksia. Ei sun tarvitsekaan, mutta valitettavasti sun täytyy myös ymmärtää ettei kukaan halua jättää omaa lastaan päiväkotiin/kouluun jossa erityislapsi taikka ilman diagnoosia oleva terrisoi muita. Ja tämä on ikävä kyllä nykypäivää tarhassa ja koulussa.

Se ettei ole "varaa" palkata henkilökuntaa ei ole sinun eikä lapsesi vika, mutta se että lapsesi mahdollisesti terrorisoi muita taikka aiheuttaa vaaraa muille on valitettavasti lapsesi vika.

Toki siitä ei lasta sinällään voi syyttää, mutta jos lapsi ei siellä integroituna olisi, niin tätä ongelmaa ei syntyisi. Ja ei, en syytä sinua enkä lasta, yritän vain selittää syy -seuraus- suhteen.

Ja nyt oli todellakin kysymys vain ja ainoastaan siitä mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä. Mulla ainakin on hätä lapseni puolesta kun hän päivittäin itkien selittää ettei halua mennä tarhaan kun siellä se yksi lyö ja tönii jatkuvasti. Siinä tilanteessa minulta ei todellakaan riitä ymmärrystä sinun vaikeuksillesi erityislapsen kanssa.....
 
Jos avustaja on henkilökohtainen avustaja, niin miksei hän voi olla lapsen vieressä ohjaamassa ja avustamassa käytöksessä ja toimissa ja vahtia samalla ettei hän pääse satuttamaan muita? Anteeksi jos kuullostan hölmöltä, ei ole erityislapsesta kokemusta. Mutta kyllä minua ottaisi päähän ja lujaa, jos lapseni joutuisi pelkäämään hoitopaikassaan jonkun lapsen erityisyyden varjolla.
 
Ap, minun lapseni voisi olla tuo aggressiivinen ja arvaamaton tapaus. Hän oli tavisryhmässä kauan, koska kunta säästi eikä tahtonut antaa paikkaa pienryhmästä, juuri ja juuri sellaisen saimme neuvolapsykologin lähetteellä myöhemmin. Nyt on erityisryhmässä ja asiat ok.

Jos vain mahdollista, tee asiasta numero. Ei ole oikein muita lapsia kohtaan että sietävät tuon yhden käytöstä eikä myöskään oikein erityislasta kohtaan, että joutuu pärjäämään ryhmässä johon hänellä ei ole riittävästi resursseja.
 
[QUOTE="hei";23525655]
Jos vain mahdollista, tee asiasta numero. Ei ole oikein muita lapsia kohtaan että sietävät tuon yhden käytöstä eikä myöskään oikein erityislasta kohtaan, että joutuu pärjäämään ryhmässä johon hänellä ei ole riittävästi resursseja.[/QUOTE]

kokemuksella voin sanoa että mikäli lapsen vanhemmat ovat päättäneet että haluavat lapsensa käyvän normaaliryhmässä, lapsi käy normaaliryhmässä ja sillä siisti. joten mikäli tämän aloituksessa kuvatun erityislapsen vanhemmat ovat sitä mieltä että kaikki on ok, mikään ei tule muuttumaan, lasta ei siirretä erityisryhmään eikä lapsi saa avustajaa jos vanhemmat eivät sitä halua :|
 
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

Ei tässä ole mielestäni kysymys siitä että vanhempia tai edes lasta olisi syytetty tilanteesta, ainoastaan sitä ettei lapselle ole riittäviä resursseja ryhmässä ja toiset lapset saavat tästä kärsiä. Mielestäni kenenkään lapsen ei tarvitse pelätä väkivaltaa päiväkodissa, oli sen pelon aiheuttajalla mikä diagnoosi hyvänsä.

Itse kahden erityislapsen äitinä olen integraation kannalla niin kaun kun se toimii. Jos taas ei toimi niin kyllä se erityislapsi itsekin kärsii tilanteesta ja usein se toisten lyöminen yms on juuri reagointia tähän. Siksi se että normilasten vanhemmat puuttuvat tilanteeseen ja peräävät omien lastensa oikeuksia on myös sen erityislapsen etu.
 
. Siksi se että normilasten vanhemmat puuttuvat tilanteeseen ja peräävät omien lastensa oikeuksia on myös sen erityislapsen etu.

Tämä on niin totta. Joskus jopa luulen, että se tavislasten vanhempien reagointi on tehokkaampaa, kuin yksin sen erkkalapsen vanhempien. Ongelma näissä integroinneissa tosin usein on myös se, että pätevän avustajan saaminen ( jos sellaisen edes saa) on kyllä todella kiven takana.
 
Kauan joudutte odottamaan, oman 3-luokkalaisen luokalla on "erityistarpeinenlapsi" ollut ekaluokasta asti.
Osa pelkää mennä kouluun kun tässä kohta 3 vuoden aikana on ollut kuristusjälkiä kaulassa, mustaa silmää, ironneita hampaita, hakkaamista, potkimista, uhkailua -jos ei tee näin niin mä tapan sut, ase koulussa (tosin kävi ilmi että toimimaton) jne.
Väkivaltaisuuden lisäksi häiriköi tunnilla, karkailee koulusta jne
Mitään ei tapahdu vaikka sekä koulun rehtori että muut ovat sitä mieltä että ko lapsen paikka ei ole tavallinen koulu. Vanhemmat eivät suostu siirtoon ja pakko siirto vaatii sen että jotain vakavaa tapahtuu.
Sen verran saatiin että samalla suunnalla asuvat pääsevät koulukyydillä kotiin/kouluun ettei tarvitse miettiä minkä joen/ojan pohjalta kukakin lasta haettaan
 
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

Rasittava asenne. Ai että jos kerran erityislapsen vanhemmat joutuvat kärsimään, niin ihan oikein, että koko ryhmä lapsia kärsii.
Aivan älytöntä pilata noin monen lapsen tarhapäivät ihan vain sillä, että saadaan muka-integroitua joku ongelmatapaus näennäisesti ryhmään.
 
Kylläpä kolahti tämä, puhuikohan ap minun lapsestani. Aggressiivinen, arvaamaton, konflikteja hoidossa päivittäin. Diagnoosit vakavat, kasvatus ei kyseessä, en piiloudu "nicopetterin" diagnoosin taakse. Lapsella on oma avustaja, ja me vanhemmat niin toivoisimme hänen pääsevän erityisryhmään, avustajasta huolimatta. Mutta ei ole tilaa. Vasta hoidossa eräs tavislapsen vanhempi avautu minulle kun "nicopetteri", meidän lapsi, tönii. Mitäpä siihen voi sanoa? Sanoin lyhyesti että siksi hänellä on avustaja, en muuta.

Fakta on se että avustaja ei voi pitää lasta koko ajan kädestä kiinni, konflikteja siis kerkeää tulla, koska lapsi on arvaamaton. Todella kurja fiilis usein. Kenenkään ei pitäisi pelätä hoidossa. Lapseni viettää jo suurimman osan päivästä eristettynä muista, häntä siis rangaistaan suoraan omista vammoista.
 
Mulla on erityislapsi ja hän oli 3v-5v asti itegroidussa ryhmässä.Päiväkodissa hänen ryhmässään oli ryhmäavustaja.En tykännyt kuviosta yhtään!Esim. kun ryhmällä oli aamupiiri, avustaja vei tytön pois huoneesta ja meni hänen kanssaan pelaamaan tms.Vapaan leikin aikana ryhmäavustaja leikki tytön kanssa kaksin.Tyttöä ei otettu mukaan elokuviin,luistelemaan,hiihtämään yms.Eikä hänellä ollut yhtään ystävää.
Tyttö siirtyi syksyllä erityisryhmään.Ryhmä on rauhallinen ja pieni,tytöllä on monta kaveria ja pääsee osallistumaan kaikkeen mihin muutkin.Kehtys on ollut huimaa.

Niin ja tytölläni ei ole mitään psyykkistä vaivaa,ihan normaalilapsen oloinen on,fyysisiä ongelmia on.
 
Meillä menee just noin, eli lapsi ei osallistu mihinkään ryhmän toimintaan. Joskus on hetken mukana jossakin ohjatussa, mutta kaikki vapaat tilanteet viettää avustajan kanssa kahdestaan eristettynä. Ruokailut ja pukemistilanteet ovat ainoat joissa saa olla ryhmässä. Toivon niin että mekin saamme erityisryhmäpaikan tulevaisuudessa. Tämä on muka sitä kuntouttavaa päivähoitoa, lto ei välttämättä ole lapsen kanssa missään tekemisissä useampaan viikkoon, ainoastaan avustaja.
 
[QUOTE="vieras";23526055]Kauan joudutte odottamaan, oman 3-luokkalaisen luokalla on "erityistarpeinenlapsi" ollut ekaluokasta asti.
Osa pelkää mennä kouluun kun tässä kohta 3 vuoden aikana on ollut kuristusjälkiä kaulassa, mustaa silmää, ironneita hampaita, hakkaamista, potkimista, uhkailua -jos ei tee näin niin mä tapan sut, ase koulussa (tosin kävi ilmi että toimimaton) jne.
Väkivaltaisuuden lisäksi häiriköi tunnilla, karkailee koulusta jne
Mitään ei tapahdu vaikka sekä koulun rehtori että muut ovat sitä mieltä että ko lapsen paikka ei ole tavallinen koulu. Vanhemmat eivät suostu siirtoon ja pakko siirto vaatii sen että jotain vakavaa tapahtuu.
Sen verran saatiin että samalla suunnalla asuvat pääsevät koulukyydillä kotiin/kouluun ettei tarvitse miettiä minkä joen/ojan pohjalta kukakin lasta haettaan[/QUOTE]

tämä on kyllä todella syvältä. Meidän pojan koulussa on lapsi jolla oli jo todella kattava tukipaketti eli tutkimukset kesken sairaalassa, puhe- ja toimintaterapiaa ja oma avustaja ja homma toimi tosi hyvin.. Nyt sitten jostain syystä lapsen vanhemmat päätti että koko järjestelmä puretaan "meidän lapsi on jo ihan ok, ei se enää mitään hoitoja tarvi".. ja siitä alkoi sitten häiriköiminen ja kiusaaminen koulussa jne...
Mun mielestä lastensuojelun pitäisi tehokkaammin tarttua näihin, koska mun mielestä tuota voidaan kutsua jo lapsen pahoinpitelyksi jos se ei saa tarvitsemaansa hoitoa...
 
[QUOTE="voi";23524981]Voi kn nämä tuomitsevat äidit joutuisivat edes yhden päivän ajan kokemaan sen uuvuttavan taistelun, jota erityislpasen äidit käyvät päivittäin, ehkäpä se mieli hiukan avartuisi.[/QUOTE]

Miksi ihmeessä erityislasten äidit ja isät taistelevat itsensä uuvuksiin kun yrittävät estää diagnoosin ja avun erityislapseltaan, sekä pieneen ryhmään sijoittamisen? Aloituksessa kuvatunlaiset tapaukset ovat tuttuja minullekin. Ja silloin kun vanhemmat taistelevat diagnoosia vastaan kynsin hampain, lapset eivät saa edes avustajia.
 
[QUOTE="vieras";23526055]Kauan joudutte odottamaan, oman 3-luokkalaisen luokalla on "erityistarpeinenlapsi" ollut ekaluokasta asti.
Osa pelkää mennä kouluun kun tässä kohta 3 vuoden aikana on ollut kuristusjälkiä kaulassa, mustaa silmää, ironneita hampaita, hakkaamista, potkimista, uhkailua -jos ei tee näin niin mä tapan sut, ase koulussa (tosin kävi ilmi että toimimaton) jne.
Väkivaltaisuuden lisäksi häiriköi tunnilla, karkailee koulusta jne
Mitään ei tapahdu vaikka sekä koulun rehtori että muut ovat sitä mieltä että ko lapsen paikka ei ole tavallinen koulu. Vanhemmat eivät suostu siirtoon ja pakko siirto vaatii sen että jotain vakavaa tapahtuu.
Sen verran saatiin että samalla suunnalla asuvat pääsevät koulukyydillä kotiin/kouluun ettei tarvitse miettiä minkä joen/ojan pohjalta kukakin lasta haettaan[/QUOTE]

No kyllä on idiootit vanhemmat jos ei lapsen kannalta ajattele. tiedätkö onko lapsella mitäänlääkitystä? Mä tekisin varmaan lastensuojeluilmoituksen. Meillä 2 erityislasta, jotka käyttäytyy onneksi hyvin koskaan ei kukaan ole valittanut ja ei käy tavallista koulua.
 
Meillä menee just noin, eli lapsi ei osallistu mihinkään ryhmän toimintaan. Joskus on hetken mukana jossakin ohjatussa, mutta kaikki vapaat tilanteet viettää avustajan kanssa kahdestaan eristettynä. Ruokailut ja pukemistilanteet ovat ainoat joissa saa olla ryhmässä. Toivon niin että mekin saamme erityisryhmäpaikan tulevaisuudessa. Tämä on muka sitä kuntouttavaa päivähoitoa, lto ei välttämättä ole lapsen kanssa missään tekemisissä useampaan viikkoon, ainoastaan avustaja.

Älkää toivoko erityisryhmää vaan vaatikaa sitä!Kannattaa puhua lapsen lääkärille siitä,siis sille joka hoitaa häntä sairautensa vuoksi.Minä otin yhteyttä tytön neurologiin,joka taas otti yhteyttä kuntamme ELTOO:n,Siitä lähti pyörät pyörimään.
 
[QUOTE="vieras";23525676]kokemuksella voin sanoa että mikäli lapsen vanhemmat ovat päättäneet että haluavat lapsensa käyvän normaaliryhmässä, lapsi käy normaaliryhmässä ja sillä siisti. joten mikäli tämän aloituksessa kuvatun erityislapsen vanhemmat ovat sitä mieltä että kaikki on ok, mikään ei tule muuttumaan, lasta ei siirretä erityisryhmään eikä lapsi saa avustajaa jos vanhemmat eivät sitä halua :|[/QUOTE]

Huh joo, tässäkin tuli jo monta kokemusta siitä, että vanhemmat haluavat sairaan lapsensa tavalliseen ryhmään.
 
Mä ihmettelen ja mietin, että mitä se avsutaja tekee? Miten niin ei ehdi paikalle estämään tilanteita? Onko varmasti koulutettu ja ammattitaitoinen? Vao onko TAAS kerran kyse siitä, että lapselle on saatu (kenties vanhemipien taistelulla) avustaja , jota käytetään surutta koko ryhmän avustajana? Silloin hän ei tietenkään ehdi olemaan paikalla siellä missä hänen pitäisi....

Tää on niin totta, erityislapsen äitinä pitää melkein vartioida että se omahoitaja todella on oma.
Niitä käytetään häpeilemättä koko ryhmän apuna!
 
Ehkä tyhmä kysymys,mutta mistä te tiedätte kuka ryhmän lapsista on erityislapsi? Mulla poika 16 lapsen pienryhmässä,jossa viisi erityispaikkaa,mutta ei meille ole kerrottu ketkä näistä lapsista on erityislapsia.. Onhan niitä villejä ja agressiivisia "normaaleja" lapsia ja hiljaisia ja rauhallisia erityislapsia..
 
Ehkä tyhmä kysymys,mutta mistä te tiedätte kuka ryhmän lapsista on erityislapsi? Mulla poika 16 lapsen pienryhmässä,jossa viisi erityispaikkaa,mutta ei meille ole kerrottu ketkä näistä lapsista on erityislapsia.. Onhan niitä villejä ja agressiivisia "normaaleja" lapsia ja hiljaisia ja rauhallisia erityislapsia..

tarviiko toisten vanhempien tietääkkään?Ainakaan päiväkodinhenkilökunta ei saa kertoa.
 
Täältäkin tulee yksi todella tyhmä kysymys, kun meidän muksut vielä niin pieniä, että ei olla erityislapsiin törmätty. (On silti ihan mielenkiintoista lukea näitä keskusteluja, niin ymmärtää sitten paremmin, kun joskus törmätään.)

Mitä se tarkoittaa, että on erityislapsi? Siis jos on vaikka ADHD-diagnoosi, niin onko silloin erityislapsi? Mitä muita diagnooseja voi olla? Mulla on itselläni serkku, jolla on downin syndrooma, niin onko hän erityislapsi? En ainakaan ole ikinä kuullut hänen vanhempiensa käyttävän tuota termiä.
 

Yhteistyössä