V
vieras
Vieras
Tamperelainen perheenäiti Minna*, 45, on virallisesti työtön. Työttömyyskorvaukset eivät riitä nelihenkisen perheen elättämiseen. Niinpä Minna hankkii lisätienestejä tarjoamalla päiväkahveja, kuten hän itse asian ilmaisee.
- Olen oikeastaan hyvin perinteinen pullantuoksuinen äiti. Teen töitä pari tuntia päivässä, kun lapset ovat koulussa ja muuten olen aina kotona, Minna sanoo.
Hän kertoo työstään hyvin mutkattomasti, ja mutkatonta se hänelle onkin; hän kokee ammattinsa olevan ihan tavallista asiakaspalvelutyötä siinä missä mikä tahansa muukin työ. Samalla tavalla ajattelee Minnan aviomies, joka hyväksyy hänen ammatinvalintansa täysin.
Yksi ero muihin työpaikkoihin verrattuna kuitenkin on. Minna ei maksa palkkioistaan veroja.
- Kun viitisen vuotta sitten ajauduin alalle en tullut edes ajatelleeksi, että voisin perustaa yrityksen ja tehdä tätä työtä ihan virallisesti. Nyt se taitaa jo olla liian myöhäistä. Sitä paitsi jos maksaisin veroja, joutuisin laskuttamaan asiakkailtani paljon enemmän.
Keskivertoasiakkaana perheellinen mies
Minnan asiakkaat ovat ihan tavallisia miehiä, iältään 20-70-vuotiaita. Hänen tyypillinen asiakkaansa on keski-ikäinen, perheellinen mies, joka syystä tai toisesta ei saa kotona seksiä.
- Tai ehkä saakin, mutta vain pimeässä peiton alla, lähetyssaarnaaja-asennossa. Luonani käy paljon miehiä, joille esimerkiksi suuseksi on eksoottinen unelmien täyttymys, Minna kertoo.
Monet hänen perheellisistä asiakkaistaan ovat joutuneet elämään jopa vuosia selibaatissa ja siksi päätyneet maksamaan seksistä.
- Seksi on kuitenkin monelle miehelle perustarve siinä missä ruoka ja unikin, ja jos sitä ei kotoa saa, on turvallisempaa ja yksinkertaisempaa ostaa sitä ammattilaiselta kuin etsiä satunaisia seksisuhteita jostain baarista, Minna toteaa.
- Toki jokaisella naisella on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja kieltäytyä seksistä, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos mies hakee sitä jostakin muualta. Ei minuakaan aina huvita, mutta jos avomieheni haluaa seksiä, kyllä minä sitä hänelle annan, hän lisää.
"Minä sanelen ehdot"
Minna tuntee olevansa kutsumusammatissaan, niin oudolta kuin se saattaakin kuulostaa. Hän kertoo tekevänsä ensimmäistä kertaa elämässään työtä, josta aidosti pitää.
- Haluan painottaa, että toimin tässä ammatissa täysin vapaaehtoisesti, eikä minua alista kukaan, vaan minä sanelen ehdot. En ole myöskään alkoholisti enkä käytä huumeita. Teen töitä vain päivisin, ja asiakkaidenkin on oltava selvinpäin, Minna selostaa.
Hän korostaa, että hänellä ei ole mitään tekemistä ihmiskaupan tai muun prostituutioon yhdistetyn rikollisuuden kanssa.
- Tiedän, että on paljon naisia, jotka on tavalla tai toisella pakotettu tekemään tätä työtä, mutta niin ei ole minun kohdallani. Miehet, jotka käyttävät hyväkseen ihmiskaupan uhreja, ovat sairaita. Minun asiakkaani ovat ihan tavallisia, kunnollisia ihmisiä.
Minna ei suinkaan suostu kaikkiin asiakkaiden pyyntöihin, vaan tekee heidän kanssaan ainoastaan asioita, joista itse pitää. Toisin sanoen hän harrastaa heidän kanssaan ihan tavallista seksiä.
- Mitään kovin kummallista minulta ei ole tosin pyydetykään, mutta esimerkiksi peppuseksistä kieltäydyn, vaikka sitä monet toivovatkin.
"Kaikki kaipaavat kosketusta"
Minna kertoo olevansa hyvin ihmisläheinen, ja tuntee joskus olevansa asiakkailleen yhtä paljon terapeutti kuin seksipalveluntarjoaja. Joskus saattaa olla niin, että asiakkaan varaamasta puolen tunnin ajasta 28 minuuttia kuluu keskustellen ja itse seksi hoidetaan kahdessa minuutissa.
- Asiakkaani kutsuvat minua usein hyväntekijäksi. Eräskin totesi kerran lähtiessään, että nyt kun on saanut luonani ylä- ja alapäänsä tyhjennettyä, on hyvä palata kotiin vaimon luo jatkamaan arkielämää, Minna muistelee.
Huomattuaan, miten kokonaisvaltaisesti seksipalvelujen tarjoaminen saattaa auttaa kosketuksenpuutteessa eläviä miehiä, Minna on alkanut miettiä, miten hän voisi auttaa sellaisiakin ihmisiä, joita hänen netti-ilmoittelunsa ei välttämättä tavoita.
- Haluaisin tarjota palvelujani esimerkiksi vammaisille. Hekin kaipaavat kosketusta, niin kuin kaikki muutkin ihmiset. En vain tiedä, miten se käytännössä onnistuisi, koska en kai oikein voi marssia vammaisten palvelutaloon tekemään työtarjouksia, hän pohtii.
*haastateltavan nimi on muutettu
Mun mies ei ainakaan hyväksyisi tuollaista ammattia.
- Olen oikeastaan hyvin perinteinen pullantuoksuinen äiti. Teen töitä pari tuntia päivässä, kun lapset ovat koulussa ja muuten olen aina kotona, Minna sanoo.
Hän kertoo työstään hyvin mutkattomasti, ja mutkatonta se hänelle onkin; hän kokee ammattinsa olevan ihan tavallista asiakaspalvelutyötä siinä missä mikä tahansa muukin työ. Samalla tavalla ajattelee Minnan aviomies, joka hyväksyy hänen ammatinvalintansa täysin.
Yksi ero muihin työpaikkoihin verrattuna kuitenkin on. Minna ei maksa palkkioistaan veroja.
- Kun viitisen vuotta sitten ajauduin alalle en tullut edes ajatelleeksi, että voisin perustaa yrityksen ja tehdä tätä työtä ihan virallisesti. Nyt se taitaa jo olla liian myöhäistä. Sitä paitsi jos maksaisin veroja, joutuisin laskuttamaan asiakkailtani paljon enemmän.
Keskivertoasiakkaana perheellinen mies
Minnan asiakkaat ovat ihan tavallisia miehiä, iältään 20-70-vuotiaita. Hänen tyypillinen asiakkaansa on keski-ikäinen, perheellinen mies, joka syystä tai toisesta ei saa kotona seksiä.
- Tai ehkä saakin, mutta vain pimeässä peiton alla, lähetyssaarnaaja-asennossa. Luonani käy paljon miehiä, joille esimerkiksi suuseksi on eksoottinen unelmien täyttymys, Minna kertoo.
Monet hänen perheellisistä asiakkaistaan ovat joutuneet elämään jopa vuosia selibaatissa ja siksi päätyneet maksamaan seksistä.
- Seksi on kuitenkin monelle miehelle perustarve siinä missä ruoka ja unikin, ja jos sitä ei kotoa saa, on turvallisempaa ja yksinkertaisempaa ostaa sitä ammattilaiselta kuin etsiä satunaisia seksisuhteita jostain baarista, Minna toteaa.
- Toki jokaisella naisella on oikeus päättää omasta ruumiistaan ja kieltäytyä seksistä, mutta sitten ei pidä ihmetellä, jos mies hakee sitä jostakin muualta. Ei minuakaan aina huvita, mutta jos avomieheni haluaa seksiä, kyllä minä sitä hänelle annan, hän lisää.
"Minä sanelen ehdot"
Minna tuntee olevansa kutsumusammatissaan, niin oudolta kuin se saattaakin kuulostaa. Hän kertoo tekevänsä ensimmäistä kertaa elämässään työtä, josta aidosti pitää.
- Haluan painottaa, että toimin tässä ammatissa täysin vapaaehtoisesti, eikä minua alista kukaan, vaan minä sanelen ehdot. En ole myöskään alkoholisti enkä käytä huumeita. Teen töitä vain päivisin, ja asiakkaidenkin on oltava selvinpäin, Minna selostaa.
Hän korostaa, että hänellä ei ole mitään tekemistä ihmiskaupan tai muun prostituutioon yhdistetyn rikollisuuden kanssa.
- Tiedän, että on paljon naisia, jotka on tavalla tai toisella pakotettu tekemään tätä työtä, mutta niin ei ole minun kohdallani. Miehet, jotka käyttävät hyväkseen ihmiskaupan uhreja, ovat sairaita. Minun asiakkaani ovat ihan tavallisia, kunnollisia ihmisiä.
Minna ei suinkaan suostu kaikkiin asiakkaiden pyyntöihin, vaan tekee heidän kanssaan ainoastaan asioita, joista itse pitää. Toisin sanoen hän harrastaa heidän kanssaan ihan tavallista seksiä.
- Mitään kovin kummallista minulta ei ole tosin pyydetykään, mutta esimerkiksi peppuseksistä kieltäydyn, vaikka sitä monet toivovatkin.
"Kaikki kaipaavat kosketusta"
Minna kertoo olevansa hyvin ihmisläheinen, ja tuntee joskus olevansa asiakkailleen yhtä paljon terapeutti kuin seksipalveluntarjoaja. Joskus saattaa olla niin, että asiakkaan varaamasta puolen tunnin ajasta 28 minuuttia kuluu keskustellen ja itse seksi hoidetaan kahdessa minuutissa.
- Asiakkaani kutsuvat minua usein hyväntekijäksi. Eräskin totesi kerran lähtiessään, että nyt kun on saanut luonani ylä- ja alapäänsä tyhjennettyä, on hyvä palata kotiin vaimon luo jatkamaan arkielämää, Minna muistelee.
Huomattuaan, miten kokonaisvaltaisesti seksipalvelujen tarjoaminen saattaa auttaa kosketuksenpuutteessa eläviä miehiä, Minna on alkanut miettiä, miten hän voisi auttaa sellaisiakin ihmisiä, joita hänen netti-ilmoittelunsa ei välttämättä tavoita.
- Haluaisin tarjota palvelujani esimerkiksi vammaisille. Hekin kaipaavat kosketusta, niin kuin kaikki muutkin ihmiset. En vain tiedä, miten se käytännössä onnistuisi, koska en kai oikein voi marssia vammaisten palvelutaloon tekemään työtarjouksia, hän pohtii.
*haastateltavan nimi on muutettu
Mun mies ei ainakaan hyväksyisi tuollaista ammattia.
ihana pullantuoksuinen äiti. toivottavasti ei selviä perheen lapsille ammatti. en usko että munkaan mies ainakaan heti hyväksyisi tuollaista ammattia mulle. mutta eihän sitä koskaan tiedä 
