Tositarinoita hullujenhuoneelta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Nopeasti aloin tutustua tupakkakopissa muihin potilaisiin. Yllätyksekseni huomasin, että potilaat olivat varsin koulutettua väkeä. Eräskin venäjänsuomalainen arkkitehti oli varsin varakas ja suunnitteli kaasutehtaita Venäjälle. Hänellä oli hiukan kaksisuuntaisen mielialahäiriön manian oireita ja Venäjältä Suomeen saapuessaan oli tapahtunut joku rajaselkkaus tullissa ja hänet toimitettiin ambulanssilla rajalta suoraan A1:lle.

Toinen potilas, johon tutustuin oli ammatiltaan tulkki, joka sai taivaasta puheluita. Hänellä ei ollut kädessään kännykkää, mutta silloin tällöin kesken jutustelun hän laittoi toisen kätensä korvalleen ja alkoi jutustelemaan ja nauramaan. Hänellä oli skitsofreniadiagnoosi. Eräs potilas sen sijaan oli menestynyt jääkiekkovalmentaja, jolla oli hiukan maniaa päällä. Tupakkakopissa tapasin myös YLE FST:n ohjelmajohtajan puku päällään, joka sanoi: ”Työkaverit toimittivat hoitoon kesken työpäivän. Pukkasi maniaa päälle, mutta mikäs tässä on ollessa: sairaspäiväraha juoksee ja palaan töihin noin kahden kuukauden jälkeen. Työnantajan kanssa on tästä keskusteltu ja he ymmärtävät.”

Nyt tätä kirjoittaessani mieleeni tulee YLE:n urheiluselostaja Tapio Suominen, joka on avoimesti kertonut mediassa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Hän on saanut hyvää hoitoa ja on nyt tasapainossa, ja parhaillaan tekee erittäin vaativia selostuksia. Samalla tuolloin mietin päivärahaa: itse olin yrittäjä, joten en saisi mistään tukea tai rahaa.

Tapasin myös kiinalaisen pienen tytön. Tyttö oli asunnoton hippi, joka matkusti ilman rahaa Marokkoon ja Espanjaan liftaamalla. Siellä hän oli ajautunut paikalliselle hullujenhuoneelle, josta hänet toimitettiin Suomen Suurlähetystön avustuksella A1:lle. Juttelimme paljon tupakkakopissa ja hänellä ei mielestäni ollut mitään vaivaa. Hän sanoikin: ”Yhteiskuntaan kuulumattomat hipit on helppo lakaista laitoksiin.”

Mielenkiintoisin potilas oli kuitenkin Mauno, jolla oli päässään FBI -lippis. Hän sanoi, että oli kuukausiksi linnoittautunut kotiinsa selvittämään humanoidien salaliittoa. Hän oli tulostellut lehtijuttuja seinilleen ja löytänyt juttujen välillä yhteyksiä ja vedellyt yhteyksien väliin viivoja punaisella tussilla aivan kuten Kaunis mieli -elokuvassa. Sukulaiset sitten toimittivat hoitoon, mutta Maunon mielestä hekin olivat juonessa mukana. Ylilääkärikin kuului kuulemma maailmanlaajuiseen salaliittoon. Hänen mielestään hänen päähänsä oli asetettu siru, joka ohjaili häntä. Hän sanoi, että Norjan joukkosurmaaja Breivikillä on samanlainen siru ja nyt salaliitto hänen kauttaan yrittää samanlaista iskua Suomessa. Eräänä päivänä Mauno sanoi, että humanoidit olivat kaapanneet hänet yöllä ja että he olivat samalla pöllineet hänen Marlboro -askinsa! Eräs hoidossa ollut villasukkia kutova vanhus sen sijaan uskoi vakaasti, että Turun K-Citymarketin parkkihallissa toimi salainen uskonlahko, joka kaappasi ihmisiä metallisiin kuljetusvaunuihin, joissa heille annettiin sähkösokkeja.

Lähde: http://blogbook.fi/juhakurvinen/tositarinoita-hullujenhuoneelta/
 
Tämä juuri on sairaaloiden ongelma; jotkut potilaat eivät ymmärrä, ettei heillä ole oikeutta mennä kertomaan kaikille muille ihmisille (internetissä vieläpä) tunnistettavasti toisten potilaiden oireita ja diganoosia ja kuvailla tämän jälkeen ulkonäköä niin että jokainen potilaan tunnistaa, sairaalassa ja siviilielämässä. Vaikka potilaalla ei ole salassapitovelvollisuutta, pitäisi järjen ja terveen empatian auttaa ymmärtämään, ettei se toinen sairas ihminen siellä osastolla ole mikään markan apina, jonka sairaudesta voi tehdä hauskoja kaskuja joilla viihdyttää toisia ihmisiä. Hän elää siellä sitä omaa ainutlaatuista elämäänsä, ja hänellä on oikeus kunnioitukseen ja yksityisyyteen myös muiden potilaiden taholta.

Aloittajan tekstin kirjoittaja on itsekeskeinen ja ajattelematon ihminen. Eikö hän itse, omaa taustaansa vasten, ymmärrä että myös hänellä on velvollisuus huolehtia siitä, että nämä hänen sairaalajakson aikana tapaamansa ihmiset saavat sairastaa ja toipua rauhassa. Sairas ihminen on hauras ja haavoittuvainen, hänelle voi olla kova pala lukea netistä juttuja itsestään, varsinkin sen jälkeen kun vaikein vaihe on jo takana, eikä ihminen kestäisi kuulla mitä kaikea on vaikeimman vaiheen aikana sanonut tai tehnyt.
 
Mitä, humanoidien salaliittohan kuulostaa minusta ihan järkeenkäyvältä. :LOL: :unsure:
Tai just meinasin postata vapaamuurarien touhuista tänne.
 
Tämä juuri on sairaaloiden ongelma; jotkut potilaat eivät ymmärrä, ettei heillä ole oikeutta mennä kertomaan kaikille muille ihmisille (internetissä vieläpä) tunnistettavasti toisten potilaiden oireita ja diganoosia ja kuvailla tämän jälkeen ulkonäköä niin että jokainen potilaan tunnistaa, sairaalassa ja siviilielämässä. Vaikka potilaalla ei ole salassapitovelvollisuutta, pitäisi järjen ja terveen empatian auttaa ymmärtämään, ettei se toinen sairas ihminen siellä osastolla ole mikään markan apina, jonka sairaudesta voi tehdä hauskoja kaskuja joilla viihdyttää toisia ihmisiä. Hän elää siellä sitä omaa ainutlaatuista elämäänsä, ja hänellä on oikeus kunnioitukseen ja yksityisyyteen myös muiden potilaiden taholta.

Aloittajan tekstin kirjoittaja on itsekeskeinen ja ajattelematon ihminen. Eikö hän itse, omaa taustaansa vasten, ymmärrä että myös hänellä on velvollisuus huolehtia siitä, että nämä hänen sairaalajakson aikana tapaamansa ihmiset saavat sairastaa ja toipua rauhassa. Sairas ihminen on hauras ja haavoittuvainen, hänelle voi olla kova pala lukea netistä juttuja itsestään, varsinkin sen jälkeen kun vaikein vaihe on jo takana, eikä ihminen kestäisi kuulla mitä kaikea on vaikeimman vaiheen aikana sanonut tai tehnyt.
Niin tai pitäisi puhua niin yleisellä tasolla ettei kukaan tunnistaisi.

Siis tavikset eivät välttämättä ahdistu viikkokausiksi jos löytävät itsensä palstakeskustelusta "kaupassa nähtyä: kananpyllytukkainen wt räyhäsi neljälle lapselleen", mutta joka kärsii vainoharhaisuudesta ja häpeää itseään, niin sellaiselle voi olla kova paikka löytää netistä tarinoita itsestään.
 
Niin tai pitäisi puhua niin yleisellä tasolla ettei kukaan tunnistaisi.

Siis tavikset eivät välttämättä ahdistu viikkokausiksi jos löytävät itsensä palstakeskustelusta "kaupassa nähtyä: kananpyllytukkainen wt räyhäsi neljälle lapselleen", mutta joka kärsii vainoharhaisuudesta ja häpeää itseään, niin sellaiselle voi olla kova paikka löytää netistä tarinoita itsestään.

Niin, siis ihminen tekee hyvin sairaana ja psykoosissa hulluja asioita. Se kuuluu sairauden luonteeseen. Kun hän paranee, häpeä omasta käytöksestä voi olla hyvin voimakasta. Niin voimakasta, että ihminen eristäytyy ihmissuhteistaan ja maailmasta. Tämä vaihe parantumisessa on hyvin herkkä, kun ihmisellä on hoidon jälkeen voimia tappaa itsensä mutta ei vielä niin paljon voimia että jaksaisi hyväksyä että ne omat teot kuuluvat sairauteen ja että tämä asia pitää vain hyväksyä.
Mieti että tällainen ihminen lukee netistä kaikkea mitä on sanonut tai tehnyt. Ja siellä perässä sata ihmistä peukuttaa ja naureskelee asioille jotka satuttavat ja hävettävät häntä syvästi. Hän kokee jo muutenkin itsensä huonoksi ja arvottomaksi, ja joutuu sitten julkisen pilkan kohteeksi. Voi olla että tämä romuttaa koko paranemisprosessin, johtaa itsemurhaan tai siihen että sairaus puhkeaa uudelleen, koska hän uskoo muiden ihmisten tunnistavan hänet näistä teksteistä. Toipuvan ihmisen on silloin ylivoimaista mennä esimerkiksi paikallisbussiin, jos jokainen supina kuulostaa omissa korvissa siltä, että toiset tunnistivat hänet nyt siksi "hulluksi humanoidimieheksi, hihhihii".

Jos ihminen haluaa levittää sairauskertomuksia netissä, levittäköön itsestään. Toisten sairauksien levittäminen on henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä, ja yksinkertaisesti väärin.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Olis kamalaa jos itsestäni olis kirjoiteltu! Oli jopa kamalaa lukea kirja Taivaslaulu, vaikka tiesin ettei se ole minusta, mutta kutakuinkin silleen meille kävi (en tosin ole lestadiolainen joten henkisellä puolella oli muita paineita sen uskonnollisen sijaan).
 
Onnistuisikohan meillä duunissa, että laittais vaan käden korvalleen ja alkais puhumaan taivaallista puhelua? Kauanko menis, että joko asiakkaat tai työtoverit soittais valkotakkiset paikalle? Olis mielenkiintosta testata.

Seuraavaksi voisin lukea itsestäni ja diagnoosistani ympäri nettiä.
 

Yhteistyössä