Toukokuun vauvat 2010

[Danzee83]

Olen tosiaan erittäin tyytyväinen vaunuihin, jotka ostimme.. Eilen pesin kaikki kangasosat (ne kaikki sai kätevästi irti) ja rungonkin. Ei kai olisi tarvinut, mutta olisin pessyt myös täysin uudetkin vaunut, niinkuin kaikki uudet vaatteet ennen käyttöä.. On vain sellainen tapa. Meidän vaunut on näemmä Emmaljungan Ceroxit ja vuoden 2007 mallia kuulemma. Ei sillä, että olisi ollut tuo merkki erityisesti haussa, mutta parista mieluisimmasta vaihtoehdosta, jota liikkeessä oli tarjolla nuo vaikuttivat parhaimmilta. Aisan saa käännettyä, renkaat (4kpl) ovat tarpeeksi leveät, vaunuja oli kevyt pukata, kangasosat aivan uudenveroiset, väri kiva ja kasaankin ne sai kätevästi. Väri on khakin ruskea ja maastonvihreää. En tiedä "virallista" värien nimeä, mutta eipä sillä kai väliäkään. Kävin myös läpi kaikki muoviosat jne, koska vaunuilla on kaikesta huolimatta (käytetyt kun ovat) 7-päivän palautusoikeus.

Liike oli sellainen, että vaunuista luopuvalla oli sananvaltaa hinnan suhteen ja liikkeelle jää myyntihinnasta tietty prosentti. Joten hintahaitaria varsin erikuntoisista ja merkkisistäkin vaunuista löytyi. Olimme miettineet, että olisimme valmiit maksamaan vaunuistamme noin 150 euroa, mutta olimme varmat että nämä meidän ostamamme olisivat maksaneet enemmän. Kysyimme nimittäin parin muun vaunun hinnat ensin ja vaikka vaunut eivät vaikuttaneet yhtä mieluisilta, oli niillä hintaa noin satanen kaikilla. Viimeisimmäksi rohkaistuttiin kysymään näiden ostamiemme vaunujen hintaa, kun oltiin varma että sieltä tulee huomattavasti ajattelemaamme budjettia isompi summa.. Vaan eipäs tullut.

-Danzee83 + Itiö 22+5-

 

[Hilma77 ejk]

Danzee, kuulostaa tosi hyviltä nuo vaunut! Missä päin tuollainen kauppa on? Jos voit kertoa...

Sulla on muuten todella sievä vauvamaha! Olen aika tarkkaan kaksi viikkoa sinua jäljessä ja näytän nyt samalta. Eli aika pieni on minullakin - vielä.

Ensimmäistäkään vaatetta tms en ole ostanut. Aattelin, että josko maaliskuussa sitten. Tosin vaunuja pitää ihmetellä aikaisemmin, ovat kuitenkin aika tärkeä ja pitkäaikainen hankinta.

-S-- ihmetteli energistä keskiraskautta Täytyy myöntää, että minuakin väsyttää nykyisin huomattavasti enemmän kuin alkuraskaudesta. Ja väsyn muutenkin nopeammin. Ja ei niin mukava oire on myös se, että nenästä tulee todella usein hieman verta. Aikaisemmin multa ei todellakaan ole tullut nenästä yhtään verta - en edes muista että olisi koskaan ollut nenä verenvuotoa.

Kamomilla, kyllä huomaa ruokailun jälkeen syöneensä! Sellainen hassu pömppö tuntuu tuossa ylävatsassa.

Vaikka talvesta pidänkin, niin pakkasten hellittäminen on kyllä tosi kiva juttu!

rv 20+3

 

[Danzee83]

Lastentarvikeliike on Anton&Nina, josta vaununi ostin. Liikkeitä on useampi ympäri Suomea. Myyvät siis käytettyjä vaunuja, sänkyjä, hoitopöytiä, turvaistuimia jne. Valikoiman laajuus riippunee kaupungin koosta, jossa liike sijaitsee. Itse lähdimme kauppaan sillä mielin, ettei siinä mitään menetä jos katselee ja mitään itseä miellyttävää ei löydy. Suosittelen.

 

[Hilma77]

Kiitos tiedosta, Danzee. Turhan kaukana nuo liikkeet minulle, harmi!

Sitten pitää hiukan purkautua huolistani. Katselin eilen Liviltä ohjelmaa isoista äideistä ja heidän lapsistaan. Ja panikoin. Karmea ajatus, että lapsi olisi 4,5 kg jötkäle! Kuinka sellaisen saa itsestään edes kunnialla pihalle?! Toki ohjelman äiditkin olivat reilusti yli satakiloisia, mutta silti. Nykyään lapset tuppaavat olemaan todella isoja ja kyllä siitä ongelmia tulee sekä äidille että lapselle. Tiedän, että neuvolassa suhteellisen hyvin seurataan vauvan kokoa, mutta totuushan selviää vasta siinä vaiheessa kun lapsi on synnytetty. Ja kyllä nuo koko arviot välillä menevät ihan metsään. Selvennykseksi voisin sanoa, että toivon itselle korkeintaan 3,5 kg vauvaa. Mutta miten kummassa voi taata sen ettei vauva kasva kohdussa liian isoksi?! Kovin hurjalle dietiillekään ei voi ruveta, mutta pitääkö tässä jättää kaikki makea pois toukokuuhun asti? Vai onko jo liian myöhäistä?!?! Urheilen/ teen lumitöitä yms ainakin neljä kertaa viikossa ja syön lähinnä kotiruokaa, mutta kyllä minä karkkejakin napsin päivittäin muutaman (3-5) kappaleen verran. Ahdistaa..... :/

 

[Birdie]

Hei!

Minulta hajosi viime viikolla läppärin kovalevy ja sen mukana iso kasa digikuvia. Tietenkään en suurinta osaa ollut varmennustallentanut muualle. Kaikki tämän joulun kuvat meni ja lisäksi "pallomaha" kuvani. N. viikosta 12 eteenpäin mieheni oli ottanut mun vatsasta viikottaisen kasvukuvan, ajatuksena oli sitten jälkeenpäin katsoa vatsan kasvua hauskana koosteena kun se itseltä pääsee unohtumaan. No, mutta sen voin sanoa Danzee että mun tuplavauva-vatsa on ainakin kolme kertaa suurempi kun sun! Vaikka se vielä tuntuu ihan suloiselta ja söpöltä, iski pieni paniikki että apua, kuinka suureksi sitä tässä vielä ehditään ennen synnytystä!

Hilma, en tiedä rauhoittaako oma kokemukseni sua vai ei, mutta pienten äitien on myös mahdollista saada isoja vauvoja ja synnyttää ne ihan kunnialla ja hirveästi repeämättä. Raskausajan diabeteksen ehkäisy on varmaan se paras tapa välttyä liian isoilta vauvoilta, mutta jos muuten syö ihan terveellisesti ja normaalisti, on loppu kiinni perimästä. Esikoiseni (tyttö) oli sopivat 3.7 kg, mutta tämä kuopukseni..... 4.315 kg!! Iso poika jolla oli leveät hartiat ja täysin mieheni ruumiinrakenne joka on isoluinen. Omat lähtöpainoni ovat kaikissa raskauksissa olleet n. 50 kg molemmin puolin, ja kun olen 1.67 m pitkä, olen siis alipainoinen. Mutta kai mulla on hyvä "synnytyslantio" sillä missään vaiheessa synnytystä ei ollut ongelmia ja ponnistusvaihe oli n. 20 min. Pelkällä ilokaasulla pärjäsin supistukset, kätilö Kättärilläkin tokaisi että ei tässä epiduraalia tarvita, hänen 30 v. kokemuksella olin mielestään mitä rauhallisin synnyttävä äiti. No, eihän se tarkoita ettei kipua tunne vaikka on itsestään kontrollissa, ja jos olisin tiennyt ponnistusvaiheessa millainen jössikkä oli tulossa, olisin kyllä sen halunnut, se sattui niin vietävästi (kokoarvio yliaikatarkastuksessa meni pieleen melkein puolella kilolla, odottelin samankokoista vauvaa kuin esikoiseni). Mutta kaikki meni hyvin ja pari pientä tikkiä piti vain laittaa. Jälkeenpäin kätilötkin päivitteli miten noin iso vauva oli mahtunut minuun.

Ruokavaliosta, olen lisäksi kasvissyöjä, joten kaikkea mahdollista pitää puputtaa että saisin riittävästi proteiiniä y.m. Mutta se on todella siis kasvispainoitteista. Molemmissa raskauksissa painoni (ilman turvotusta) on noussut reippaasti, n. 16-18 kg, mutta ihan suositusten mukaisesti kun ajattelee lähtöpainoani. Ja molemmat raskaudet meni n. 10 päivää yli lasketun ajan. Nytkin painoa taitaa tulla samaa tahtia vaikka tällä kertaa emme pääse yli lasketun ajan. Saa nähdä mitä neuvolassa tänään mitataan!

Kamomilla, mun anoppi on kyllä ääritapaus mielipiteissään siitä mikä äideille, odottaville tai ei, on sopivaa, joten en halua liikaa yleistää sitä kaikkiin vanhempiin ihmisiin (vaikka tiedä sitä, mulla ei hirveästi ole kokemusta)! Olen vuosien saatossa saanut häneltä kuulla vaikka mitä tokaisuja, esim. naisen paikasta kotona koko lasten kasvuajan, ei töissä, miten kauheata kun Suomella on naispresidentti, jne jne. Onneksi mieheni on tässä mielessä pudonnut kauaksi puusta, hän on se joka meillä eniten laittaa ruokaa, ja siivoaa ja hoitaa lapsia kiitettävästi.

Terkuin,
Birdie
rv. 21+0

 

[HMM83]

Tänne onkin tullut taas paljon uusia kuulumisia sitten viime lukeman..

Täältä ei oikein mitään uutta irtoa.. Mie koitan edelleen valmentaa itseäni siihen ajatukseen että vauva on ihan oikeasti tulossa..joitain pieniä hankintoja oon tehnyt (kuten uuden talvitakin koska mikään ei mahdu enää kiinni ja alennusmyynnistä muutamia ihan pieniä vaatteita taaperolle) ja parhaani mukaan koitan kelailla että mitä kaikkea sitä nyt sitten loppujen lopuksi on jo valmiina ja mitä täytyyïsi ostaa.. Masu tuntuu kasvavan huimaa vauhtia ja tosiaan vaate toisensa jälkeen alkaa käydä pieneksi.. Nyt siihenkin alkaa jo tottua, eikä iso maha ole enää omasta mielestä niin kamala shokki.. (Tosin ajoittain kyllä hoikkia ihmisiä katsoessa mielessä käy että itse muistuttaa päivä päivältä enemmän norsua, eikä loppua vielä ole näkyvissä..

Poika on edelleen melkoisen eloisa tapaus ja ilmottelee säännöllisesti monta kertaa päivässä itsestään mylläämällä, nyrkkeilemällä ja potkimalla.. Viime neuvolakäynnillä makasi kohdun pohjalla selällään, joka onkin oivallinen kohta virtsarakon murjomiseen käsillä.. Toivoa sopii että muistais kuitenkin jossain vaiheessa myös kääntyä siellä niin päin kun kuuluiskin olla.. Muuten kaikki oli edelleen ok, eikä toinen istukka ainakaan kasvua ole häirinnyt, vaan neuvolatädin mukaan melkolailla keskikokoinen vauva olisi tulossa, vaikka miun puolen suvussa ollaan kyllä kanssa aika isoluistaporukkaa..

Selkä ja alavatsa on vaan edelleen ne heikot kohdat jotka pitää miut sairaslomalla..jopa lyhyempi reipas kävelylenkki kipeyttää vatsan niin että pelkkä jalan nostaminen on tuskaa ja pienikin kumartelu kipeyttää alaselän..Näillä näkymin siis varmaan sairaslomalla menee koko aika aina äitiysloman alkuun saakka..
Äitiysloma virallisesti alkaa 27.3. ja nyt on Kelassa käyty hakemukset rahoituksista hakemassa jne.. Siitä ne asiat kuitenkin kai pikkuhiljaa alkaa kehkeytyä..

Zemppiä ja voimia kaikille odotukseen..jatketaan ajan kuluttamista..

-HMM83 ja tiitiäinen 24+0-

 

[jo-jo76]

Tässä ensin kuvatus mahastani, joka on edustaa sitten ehkä toista ääripäätä kuin Danzeen pieni sievä masu. Painoakin on tullut se 10 kiloa lisää, saas nähdä paljonko vielä on tullakseen. Nyt yritän vähän tarkkailla syömisiäni, vaikka melko terveellisesti ja monipuolisesti yleensä syönkin. Joulun aikaan tuli syötyä kamalasti suklaata, jo ennen joulua koska meillä on sitä töissä läjäpäin. Eli jos nyt kaikki makeat jättäisi pois niin se voisi jo auttaa, olen vaan "vähän" perso makealle. Viikon päästä on neuvola, katsotaan tuleeko sanomista.

http://www.aijaa.com/v.php?i=5555968.jpg

Minulla on kyllä se energinen keskiraskaus meneillään. Joskus ehkä väsyttää normaalia enemmän, voisin nukkua loputtoman pitkät yöunet mutta muuten olen täynnä intoa ja voimia jopa enemmän kuin normaalisti.

Kaverini toi ison jätesäkillisen vauvanvaatteita, valitsin sieltä mieleiseni joten nyt on jotain jo hankittuna pikkukaverin tulon varalle. Saimme myös istuimen jolla saadaan tuotua vauva synnytyslaitokselta kotiin, sitterin ja leikkimaton. Vaunuista olen vähän yrittänyt ottaa selvää, mikähän voisi olla hyvä ratkaisu autottomalle kaupunkilaiselle? Joku mahdollisimman kapea malli joka mahtuu ratikoiden ovista sisään. Harmi että tuo Anton&Nina on meillekin vähän turhan kaukana, käytettynä ajattelin vaunut hankkia jos vaan löydän.

Tuo on erikoista kun useampikin on kuullut vanhempien ihmisten paheksuvan tiukkoja äitiysvaatteita. Minulle on useampikin jo ihastellut nykypäivän raskausajan vaatteita, ovat kuulemma niin kauniita verrattuna aiemmin käytettyihin telttamallisiin säkkeihin. Itse etenkin alkuraskaudessa arastelin näyttää mahaani mutta nyt käytän tiukkojakin paitoja. Kyllähän se tosin huomiota herättää.

 

[HMM83]

Totesin masuni kyllä muistuttavan kanssa enemmin tuota jo-jo:n masua.. siis isohko se on..
Kuvaa ei kyllä ole..kaiken vainotuksen keskellä en ole kuvaa ottanut masustani itseasiassa ollekaan..kai sekin pitäisi jossain välissä tehdä ettei harmita sitten kun sitä ei enää ole..

Noista muista oireista vielä sen verran että väsyttää, mutta en osaa levätä.. Tuntuu siltä koko ajan että pitäis ottaa tirsat, mutta silti tulee koko ajan samalla tehtyä jotain.. Tämän päivän aamupäivätirsat vaihtui tiikerikakun leipomiseksi..

Närästys alkaa olla melko usein toistuva kiusa, etenkin nukkumaan käydessä, vatsakin tuntuu toimivan n. kerran viikossa.. ja ehkä siitäkin johtuen syömisen jälkeen on todella ahdas olo..

Että sellasta oireilua siis täällä tällä hetkellä..

-HMM83 ja tiitiäinen 24+1-

 

[Danzee83]

Piti se sen verran tulla täällä pyörähtää, että pystyy hyvällä syyllä lykkäämään odottavaa imurointia vielä tovin.. Mutta kun täällä olen surffaillut niin on aika tarttua kotitöihin, ei ole mukavaa aloittaa viikonloppua siivoten.. Helpommalla pääsee, jos hoitaa hommat nyt. Ja kunhan olen imuroinut voin hakea lähimmästä marketista Ellokselta tilaamani paketin, jossa on farkut, tunikaa jne.

Joku aiemmin kyseli energisyydestä ja siitä ottaako kuka äitiyspakkauksen.

Energisyydestä voin sanoa, että ihan normaali olen. Alkuraskaudessa kaikki jotenkin uuvutti ja väsytti normaalia enempi, joten ero siihen on positiivinen. Ei silti, en minä mikään erityinen tarmon pesä tunne olevani nytkään. Työt ja arki sujuu mukavasti ilman erityisiä ponnisteluja ja vapaa-aikaakin jää rentoutumiseen.

Äitiyspakkauksen tulemme ottamaan, koska lapsi on tosiaan ensimmäinen ja mielestäni pakkaus on varsin kattava. En ymmärrä näitä, jotka moittivat pakkauksen vaatteita jotenkin rumiksi jne. Viimeinen henkilö, jota tämä "rumuus" haittaa on varmasti vauva itse, joka nvaatteita käyttää. Mielestäni niissä ei ole mitään vikaa ja pakkaus on kätevä etenkin kun emme ole mitään kummempia vauvalle vielä hankkineet. Ja onhan tuo pakkaus aivan älyttömän hieno juttu muutenkin, harvassa maassa tällaista mahdollisuutta äideille tarjotaan. Rahan ottaisimme pakkauksen sijasta, jos lapsia olisi ennestään ja kaikki tarvittavat asiat jo hankittuna.

Tein pari päivää sitten jotain sellaista, josta en ole kertonut tuttavapiirissämme muille kuin miehelleni; hain vakituista työpaikkaa. Työskentelen tällä hetkellä suuressa kansainvälisessä konsernissa ja jakoon oli tullut aiempaa työkokemustani ja koulutustani vastaava pesti. Vakituinen työpaikka, joka liittyy yrityksessä lähivuosina tapahtuvaan laajennukseen. Kyselin paikasta lisätietoja ja sain käsityksen, että työntekijän haussa tavoitteena on todellakin pitkällä tähtäimellä toimiminen ja sitoutuminen työhön. Tässä mielessä en näe mitään syytä, miten tämä väliaikainen vauvantekoprojektini olisi muuta kuin pieni hidaste. Mikäli kyseessä olisi ollut määräaikaisuus tai muunlainen kiireellinen sijaisuus en tietenkään olisi paikkaa hakenut, sillä tulevan äitiysloman takia en olisi ollut varteenotettava hakija, vaikka toisaalta raskaushan ei saisi olla syy syrjiä työntekijän valinnassa. Pyysin nykyistä esimiestäni (tai naistani siis) suosittelijakseni ja hän suostui mieluusti. Mainitsi samalla, että uskoi minun olevan potentiaalinen vaihtoehto ja toisaalta jos en tulisi valituksi hän haluaisi sopia kanssani alustavasti jo jotain keväälle 2011 kun olisin valmis takaisin töihin astumaan. Hakuaika päättyy ensi viikolla ja sitten vain aletaan odotella jos vaikka tulisi valituksi haastatteluun seulottujen joukkoon. Haastattelussa luonnollisesti ilmoittaisin raskaudestani, mutta perään lisäisin tuon pitkällä aikavälillä toimimisen, jonka huomioon ottaen en näe nykytilannettani ongelmana.

Pahin mitä voi tapahtua on, että en tule valituksi, ei sen kummempia! Olipa syy siihen sitten raskaus (mitä en toivo) tai soveltuvampi hakija, niin tulipahan ainakin yritettyä..

Nyt niskasta kiinni ja imuroimaan.

-Danzee83 + Itiö rv.23+1-

 

[Hilma77]

Kiitos, Birdie. Kai mä suhteellisen terveellisisti syön ja liikuntaakin harrastan. Toivottavasti jaksan liikkua mahdollisimman pitkään. Karkin suhteen päätin, että perinteinen karkkipäivä lienee paras vaihtoehto. Ehkä tämä tästä

Kyllä me otamme tuon äitiyspakkauksen; mun mielestä tosi loistava juttu. Vaatteita ajattelin hankkia kirppiksiltä, koska varsinkaan vauvojen vaatteet eivät kauheasti kulu. Todennäköisesti ostan muutaman "edustusasun", mutta yritän pitää tolkun ostoksissa.

Danzeelle hurjasti onnea työhaastatteluun! Toivottavasti saat paikan.

rv 21+0

 

[ioeriwrt]

Kiitos tiedosta, Danzee. Turhan kaukana nuo liikkeet minulle, harmi!

Sitten pitää hiukan purkautua huolistani. Katselin eilen Liviltä ohjelmaa isoista äideistä ja heidän lapsistaan. Ja panikoin. Karmea ajatus, että lapsi olisi 4,5 kg jötkäle! Kuinka sellaisen saa itsestään edes kunnialla pihalle?! Toki ohjelman äiditkin olivat reilusti yli satakiloisia, mutta silti. Nykyään lapset tuppaavat olemaan todella isoja ja kyllä siitä ongelmia tulee sekä äidille että lapselle. Tiedän, että neuvolassa suhteellisen hyvin seurataan vauvan kokoa, mutta totuushan selviää vasta siinä vaiheessa kun lapsi on synnytetty. Ja kyllä nuo koko arviot välillä menevät ihan metsään. Selvennykseksi voisin sanoa, että toivon itselle korkeintaan 3,5 kg vauvaa. Mutta miten kummassa voi taata sen ettei vauva kasva kohdussa liian isoksi?! Kovin hurjalle dietiillekään ei voi ruveta, mutta pitääkö tässä jättää kaikki makea pois toukokuuhun asti? Vai onko jo liian myöhäistä?!?! Urheilen/ teen lumitöitä yms ainakin neljä kertaa viikossa ja syön lähinnä kotiruokaa, mutta kyllä minä karkkejakin napsin päivittäin muutaman (3-5) kappaleen verran. Ahdistaa..... :/

On kyllä ihme ongelmia joillakin..? Itse en todellakaan lähtisi dieettaamaan raskaana vain siksi, että tavoitteena on jonkun tietyn painoinen lapsi. Onko maailmassa enää mitään, mitään ihmiset eivät haluaisi kontrolloida täydellisesti?

 

[HMM83]

Onhan se hiukan eri asia dietata raskaus aikana, kun käyttää järkeä siinä mitä syö. Rasvasia ruokia ja liikaa sokeria käsketään rajoittamaan juuri siksi että välttyisi raskausajan diabetekseltä ja vauvan kasvamiselta liian suureksi.
Hyvähän se vaan on jos miettii mitä kaikkea sitä sinne suuhunsa työntää ja samalla ennalta ehkäisee mahdollisia ongelmia raskauden aikana.. Ymmärrän kyllä mitä Hilma viestissään tarkoitti, eikä voi sanoa diettaamiseksi vielä sitä jos vähentää epäterveellisiä ruokia ja karkkeja ja liikkuu sen verran mikä hyvältä tuntuu.. Noh se siitä..

Täällä kanssa ollaan anottu ja on jo luvattukin äitiyspakkaus. Lapsi on miulle kuitenkin ensimmäinen ja haluaa päästä sitäkin lootaa hypistelemään, ja saahan siitä samalla osviittaa siitä mitä kaikkea tarvitsee..

-HMM83 ja tiitiäinen 24+3-

 

[Hilma77 ejk]

Kyllä, mulla on ihme ongelmia. Kun vain tietäisitte...! Netissä on aika vaikea ilmaista itseään siten, että kaikki ymmärtäisivät, mutta yritetään. Dokumentti, mistä tuon paino-ongelman nappasin, oli aika huono, mutta mielestäni ongelma todellinen. Onko siitä mitään hyötyä kummallekaan (äidille/vauvalle), että vauva kasvaa mahdollisimman suureksi? Eikö juuri raskausajan ruokavaliolla/ruoka valistuksella, yritetä pitää vauva ns tietyn kokoisena? Eikö juuri se vähennä komplikaatioita synnytyksessä ja sen jälkeen? Ja vaikka odottajalla ei olisikaan raskausajan diabetestä tai huomattavaa ylipainoa tms. niin onko se turhaa tarkkailla syömistään? Ja minun mielestäni dieetti=ruokavalio, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

 

[Sintti.]

Tervehdys!

Eipä ole tullut edes käytyä täällä pariin viikkoon, saati kirjoiteltua. Puolihuolimattomasti nyt lueskelin viestejä läpi, kun vihdoin tänne tuli raahauduttua. Väsyttää aika tavalla, ei ole kauhean energistä täälläpäin. Tosin nyt vähän flunssaakin pukkaa.

Meillä oli rakenneultra pari viikkoa sitten. Kaikki kunnossa (Jes!), mutta sukupuolta ei nähty, kun oli napanuora edessä ja muksu möyhäsi niin, että ikinä ei jalkoväliin kunnolla nähnyt. Sukupuoli on siis täysin määrittämätön. Kätilö tosin sanoi, että jos veikata pitäisi, niin tyttö on, kun ei ole missään vaiheessa kiveksiä edes vilahtanut. Mutta tuon veikkauksen varaan ei kyllä uskalla mitään laskea. Harmittaa, kun alennusmyynneistä voisi ostaa vauvalle vaatetta, mutta suurin osa niistä on niin sukupuolittuneita, että eihän sitä uskalla ostaa. Ruskea haalari nyt tuli ostettua, kun maksoi vain reilun kympin. Sitten kun vauva syntyy, ei ihan hirveästi ehdi kaupoilla käymään (ellei sitten tule sellainen unelmavauva, joka nukkuu tuntikausia vaunuissa kaupungilla... esikoinen jaksoi vauvana ehkä vartin ja alkoi sitten mylviä kuin jalopeura).

Äitiyspakkausta en aio ottaa. Edellisestä jäi kovin paljon käyttämättä (oli vähän epäkäytännöllistä tavaraa ainakin silloin), ja ovat tallessa edelleen. Sillä 140 eurolla saa kovin paljon sitä, mitä nyt mahdollisesti vielä puuttuu.

Vaunut meillä on ennestään esikoisen jäljiltä. Kolmipyöräiset tukevat Hartanit, joihin on oltu tosi tyytyväisiä. Ainoa vaan, että ovat kovasti haalistuneet, kun on käytännön syistä jouduttu usein säilyttämään auringonvalossa (autokatoksessa, joka kyllä suojaa vedeltä, mutta ei valolta). Matkarattaat saatetaan ehkä vaihtaa, jos saisi kaukalon vähemmillä virityksillä kiinni.

Täällä päin jyllää nyt vesirokkoa, ja mulle tuli ihan uutena, että se on tosi vaarallinen raskaana olevalle (tai siis sikiölle, voi aiheuttaa vaikeaa kehitysvammaisuutta). Olen ollut siinä ymmärryksessä, että olen sen lapsena sairastanut, mutta nyt kun soitin äidilleni, ei tällä ollut asiasta mitään havaintoa. Kouluterkkari (siis työkaveri) neuvoi soittamaan neuvolaan, että saadaan vasta-aineet määritettyä, ja tänään kävinkin labrassa. Mutta vastaukset kestää kuulemma 13 työpäivää!! En tiedä, olisiko tuo seulottu automaattisesti, mutta neuvolan terkkari sanoi, että tiedoissani on edellisen raskauden jäljiltä merkitty, että vesirokko on sairastettu. Mutta olen tosiaan kai lähinnä olettanut, että se on lapsena sairastettu, ja nyt siitä ei olekaan varmuutta. No, paniikkia en ota, olen melko varma, että se oli minulla lievänä joskus ala-asteiässä. Kuulemma vain 1-3% aikuisista ei ole sitä sairastanut.

Ei kai tässä kummempia. Kremppoja riittää joka päivälle. Kun sydämentykytyksistä pääsee, niin selkä alkaa jomottaa jne. jne. Ja maha on nyt venähtänyt hurjasti ja kiloja tullut tosi nopeasti (en ole kyllä syömistäkään kauheasti vahtinut, mutta en kyllä vahtinut ennen jouluakaan, silti silloin paino ei juuri noussut ja nyt nousee), joten tuntuu, että toukokuuhun on vielä piiitkä aika!

Ai niin, sattuuko joku tietämään, voiko äitiyslomaa keskeyttää? Siis paperilla. Vanhempainloman voi, mutta lomakkeesta en löytänyt äitiysloman keskeytys -kohtaa. Jaa miksikö keskeyttäisin? No koska open hommissa ei voi siirtää lomia äitiysloman jatkoksi. Eli jos en ole lomalla kesällä, en saa pitää sitä ikinä. Eli tahtoisin kuukauden verran kesällä olla "töissä", jotta saan palkkaa äitiysrahan sijaan (äitiysrahahan on vain jotain 70% palkasta). Sijaiselta en ole rahoja viemässä, koska kaupunki ei taatusti palkkaa sijaista kuin kevätjuhlapäivään asti.

Olipas taas romaani. Tsemppiä pakkaspäiviin, niitä kylmiä on taas tulossa.

Sintti

 

[jo-jo76]

Kiva kuulla Sintinkin kuulumisia

Meillä oli neuvola eilen, oli ihan hyödyllinen käynti. Vauva kasvaa kovaa vauhtia ja vaikuttaa energiseltä. Hoitajan kuunnellessa pulssia mahan päältä päätti pikkuinen että minuapas ei tutkita ja potki laitetta napakasti paikoiltaan, sekä yritti karkuun parhaansa mukaan pulssi tuhatta ja sataa hakaten Hoitaja totesi että pojalla on harvinaisen herkät aistit. Ja ilmeisesti myös omapäinen ja kiukkuinen luonne, tulee siis vanhempiinsa Hyvä merkki oli se että vauva liikkuu paljon, kertoo kohdun oikeanlaisesta kasvusta (tilaa liikkua).
Hemoglobiini oli tippunut edellismittauksesta ja tulee kuulemma todennäköisesti laskemaan vielä tuosta. Oloni on ollutkin hieman väsynyt viime päivinä. Muuten kaikki oli ok, jopa sokerit. Ihmettelin kovaa painonnousua ja päättivät siksi laittaa minut sokerirasitustestiin. Siitä on tosiaan nykyään suositus, että kaikki 25-40 v ensisynnyttäjät kävisivät siinä.

Ristiselkäni on kipeytynyt yhtäkkiä todella tuskaisesti. Hyvä kun pystyn kävelemään suorassa. Tämä on ilmeisesti tyypillisiä raskausvaivoja mutta itse en osaanut tällaista odottaakaan kun pitkästä selästä huolimatta olen aina päässyt melko pienillä selkävaivoilla. Ystäväni suositteli mammajoogaa ja vaikka olenkin sitä mieltä että jooga on niin ylihinnoiteltua, on se silti ihanaa ja taidanpa mennä ainakin muutamaksi tunniksi kokeilemaan jos vaikka auttaisi kipuihin.

Kävin tänään kahville erään ystäväni kanssa ja ensimmäinen mitä hän sanoi, oli että oletpa paisunut ihan silmissä, enkä tiedä tarkoittiko hän mahaa vai olemustani yleensä Painonnousuni oli ollut nyt yli 700 gr/vko. Tämä on kyllä niin ihmeellistä, siskoni ja äitini ovat kumpikin pysyneet tosi pieninä raskauksiensa ajan. Ja minä vaan suurenen...

Jeps, mekin otetaan äitiyspakkaus. Ehkä sitten toisen kohdalla otetaan rahat mutta nyt tulee kyllä tarpeeseen kaikki tavara.

-Jo-jo 22+4

 

[-S--]

Heippa!

Jo-jo, mulla ainakin auttoi noihin selkäkipuihin se tukivyö, ostin anita baby beltin ja käytän sitä ihan päivittäin. Pitkinäään työpäivinä ei ala selkä kipuilemaan.

Minä näin sen saman dokkarin jonka Hilmakin oli ilmeisesti nähnyt, ja olihan siinä ihan järkyttävän ylipainoisia odottajia joilla ein ilmeisesti ollut ihan oikeasti minkäänlaista tajua siitä mitä terveellinen ruokavalio on. Aika järkyttävälle se vaikutti kun yksivuotias joka oli todella isokokoinen ikäisekseen söi lounaaksi ranskalaisia. Ja äiti vaan selitti että se varmaan jo raskausaikana tottui niihin.


Me käytiin viime viikolla ostamassa pinnasänky ja siihen patja. Ja laitettiin vaunut tilaukseen. Päädyttiin niihin Gessleinin futureihin mistä taisinkin jo jossain aikaisemmassa viestissä mainita.
Niissä on vaihdettavat etupyörät, eli kesäksi ja kaupunkikäyttöön pienemmät kääntyvät etupyörät ja talveksi ja maastokäyttöön isommat ilmakumipyörät. Ja lisäksi näihin saa adaptereilla britaxin turvakaukalon kiinni. Saadaan vaunut mahdollisesti helmikuun loppupuolella.

Veto on jotenki totaalisesti pois. Tuntuu että vois vaan nukkua koko ajan, ja lisäksi mua vaivaa jatkuvasti valtava jano. Kävin viime viikolla labrassa kilpirauhaskokeissa, mutta eipä tuolta mitään ole kuulunut. Joten toivottavasti mitään ei ole löytynyt.

Vielä huomenna pitäis jaksaa töissä käydä ja sit saa hyvällä omallatuonnolla nukkua vaikka koko päivän.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-S--+ pikku-pupu rv24+6

 

[Birdie]

Hei,

Tuota tukivyötä tulen kyllä itsekin pian tarvitsemaan, sen verran vatsa jotenkin "laahaa" perässä ja protestoi jos käännyn liian nopeasti tai kävelen liikaa. Eilen kävin hierojalla ensimmäistä kertaa ison vatsan kanssa, ja ihan rennoksi saatiin paikat vaikka sivullani makasin. Hetken aikaa makasin selälläni mutta se ei enää tunnu niin hyvältä.
Tänä aamuna ultrassa tutkimuspöydällä selälläni maatessani alkoi ihan päässä huippaamaan ja jouduin menemään kyljelleni. Kysyin lääkäriltä miten se vaikuttaa vauvan verenkiertoon, ja hän rauhoitteli että itse siitä kärsin ensin pahana olona ja tajuan vaihtaa asentoa, vauvaan se ei siinä ajassa ehdi vaikuttaa.

Ultrassa oli huimauksesta huolimatta mukava taas käydä, kuinkas muuten, ja vauvelit ovat jo saavuttaneet puolen kilon rajapyykin Hieman helpotuttaa koska tunnen aikuisen miehen joka syntyi kolmosena ainoastaan 550 grammaisena, mielessä käy tällaisia rajapyykkejä vaikkei mitään merkkejä ennenaikaisesta synnytyksestä ole.

Rattaita olen hieman epätoivoissani tutkinut kun en tiedä tuplarattaista hölkäsen pöläystä. Täällä ei myydä sellaisia asevaunuja kuin Suomessa eikä ihmiset paljon itse kävele minnekään, mutta haluan silti sellaiset "kunnon" rattaat jotka saa makuuasentoon ja joilla voisi mennä pitkille kävelylenkeille. Koska suurin osa liikkumisesta on kuitenkin autolla, on kuitenkin kevyet sateenvarjorattaatkin tarpeen. Ainoa vaan että melkein jokaisissa rattaissa lukee että lapsen pitää olla parikuinen ennekuin niitä voi käyttää. Eli todennäköisesti pidämme vauvoja pari ensimmäistä kuukautta kaukalo-ratassysteemeissä, sitten tavallisissa rattaissa joista toiset ovat juoksurattaat joissa on isommat renkaat. Monimutkaista, anteeksi jaaritus!

Vanhemmat lapseni ovat tämän viikon Karibian-risteilyllä mummonsa kanssa joten mieheni ja minä ollaan nautittu lapsettomasta viikosta joka varmaan jää ainoaksi moneen vuoteen! Suunnitelmiin kuuluu kaksi leffa-iltaa, ulkona syömistä, taidenäyttelyä, brunssi-aamiaista ja teatteri-ilta. Kalliiksi tulee!

Viikonloppuja!

Birdie
rv 22+3

 

[Suski]

Minulla myös laskettuaika 8.5.2010, tyttöä lupailtu

Heippa!

Jo-jo, mulla ainakin auttoi noihin selkäkipuihin se tukivyö, ostin anita baby beltin ja käytän sitä ihan päivittäin. Pitkinäään työpäivinä ei ala selkä kipuilemaan.

Minä näin sen saman dokkarin jonka Hilmakin oli ilmeisesti nähnyt, ja olihan siinä ihan järkyttävän ylipainoisia odottajia joilla ein ilmeisesti ollut ihan oikeasti minkäänlaista tajua siitä mitä terveellinen ruokavalio on. Aika järkyttävälle se vaikutti kun yksivuotias joka oli todella isokokoinen ikäisekseen söi lounaaksi ranskalaisia. Ja äiti vaan selitti että se varmaan jo raskausaikana tottui niihin.


Me käytiin viime viikolla ostamassa pinnasänky ja siihen patja. Ja laitettiin vaunut tilaukseen. Päädyttiin niihin Gessleinin futureihin mistä taisinkin jo jossain aikaisemmassa viestissä mainita.
Niissä on vaihdettavat etupyörät, eli kesäksi ja kaupunkikäyttöön pienemmät kääntyvät etupyörät ja talveksi ja maastokäyttöön isommat ilmakumipyörät. Ja lisäksi näihin saa adaptereilla britaxin turvakaukalon kiinni. Saadaan vaunut mahdollisesti helmikuun loppupuolella.

Veto on jotenki totaalisesti pois. Tuntuu että vois vaan nukkua koko ajan, ja lisäksi mua vaivaa jatkuvasti valtava jano. Kävin viime viikolla labrassa kilpirauhaskokeissa, mutta eipä tuolta mitään ole kuulunut. Joten toivottavasti mitään ei ole löytynyt.

Vielä huomenna pitäis jaksaa töissä käydä ja sit saa hyvällä omallatuonnolla nukkua vaikka koko päivän.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-S--+ pikku-pupu rv24+6

 

[Hilma77]

Huh, viikot juoksee eteenpäin aikamoisella vaudilla. Puoliväli oli ja meni.

Te olette olleet todella aktiivisia vaunujen yms ostajia. Itse aattelin, että ehkä tuossa helmi-maaliskuussa voisi ehtiä...

Tuntuu, että tuo vatsa kasvaa aika vaudilla. Vaikka kuinka olen yrittänyt pitää lihaskuntoa yllä, niin luulen, että ostan kohta itsellenikin tuon tukivyön. Tuntuu välillä ilkeesti selässä. Vauva potkii innokkaasti ja melko tarkkaan koko ajan samaan kohtaan, hassua.

Birdie, muistaakseni tuo asentohuimaus liittyy jotenkin siihen, että kohtu painaa selässä jotain isoa verisuonta. Ihan vaaratonta vauvalle, mutta tietysti epämiellyttävää. Yksi selitys tuokin. Nukutetaanko sielläpäin vauvoja ollenkaan ulkona?

Jaksamista!

 

[Danzee83]

Aika tuntuu tosiaan etenevän vilkkaasti.. Viikko tuntuu menevän hetkessä ja mikäpä siinä. Kai tää on sitä energistä keskiraskautta sitten, kun työnteko maistuu, olo on hyvä ja kotiakin tuli ihan perusteellisemmin siivottua tuossa viikonloppuna. Kaappien läpikäyntiä jne. Ajattelin, että sama se on nyt moinen homma hoitaa, kun vielä jaksaa. Eihän sitä sitten tiedä miten tässä vointi muuttuu loppua kohti.

Vatsassa tuntuu liikettä ja koska kyseessä on eka raskauteni en osaa verrata tätä tapausta mihinkään muuhun/aiempaan. Sellainen fiilis mulla kuitenkin on, että ei tämä minun vatsassani kasvava Itiö kovin vilkas ole, sillä liikettä tuntuu harvakseltaan, mutta toki päivittäin. Ja liikkeet tuntuvat aina samassa paikassa; vasemmalla puolen alavatsalla. Eiköhän sillä silti kaikki ole ihan niinkuin pitääkin (reilun viikon päästä neuvola taas) ja en ole osannut asiasta mitenkään huolestua. Jos se koko ajan potkisi menemään voisi olla vaikeaa keskittyä töihin ja muihin hommiin.

Lantion seudulla nivusissa tuntuu olevan paikat jumissa usein, kun nousee kävelemään tai sängystä ylös. Helpottaa kuitenkin kun kävelee muutaman askeleen. Normaalia lie tämäkin. Vatsa ei ole mikään iso, mutta tiukemman paidan kanssa sen voi kai jo raskausvatsaksi tunnistaa..(?) Painoa tullut lisää nyt viime viikkoina enempi; plussaamiseen verrattuna saldona nyt 4kg.

Anoppi kävi kylässä, toi pullaa ja hössötti minkä kerkesi. Kehui ensin, että onpas siistiä ja sen jälkeen kauhisteli, kun totesin siivonneeni perusteellisemmin. Ei kuulemma saisi rehkiä, tulee keskenmeno ja ties mitä.. Enköhän tiedä omat rajani, jos jokin tuntuu pahalta tehdä, en sitten sitä tee. Kahvipöydässä anoppi sitten tokaisi, kun en pullaa ottanut (ei tehnyt mieli, kun olin juuri syönyt vähän aiemmin ja olo oli vielä ihan täysi), että "mahtaakohan vauva saada ravintoa tarpeeksi ollenkaan, kun et näytä lihoneenkaan juuri yhtään..". Hohhoijaa, olipas asiallinen kommentti kun hänkin minun syömishäiriöisestä menneisyydestäni tietää. Mutta meillä on ollut tiedossa jo etukäteen, että anoppi kuuluu tähän koulukuntaan, jonka mielestä naisen pitää raskauden aikana levetä joka suuntaan ja mahdollisimman paljon. Oli kyllä sellainen vierailu, että tyytyväinen saa olla, ettei noita usein ole.

Nyt ruokikselle.

-Danzee + Itiö rv.24+5-

 

[kamomillla]

Pitkästä aikaa tännekin ennätin. Kamomilla ja pallo ovat tässä vaiheessa hiukan reissanneet Euroopassa, kotiutuneet takaisin, mökkeilleet, lomailleet talvilomia, luistelleet ja valmistautuneet tulevaan remonttiin, joka vaatii mm. tilapäistä muuttoa pois kotoa.

Vatsa ja asukas voivat hyvin, tosin kasvavat todella kovaa tahtia. Mielestäni näytän jo siltä, että voisin olla rv 32-36. Tyyppi liikuskelee aika paljon, vaikka Danzeen sanoin vaikeaahan sitä on verrata, kun aikaisempaa kokemusta ei ole. Mellastusta tuntuu välillä useamman kerran tunnissa, joskus jopa puolisen tuntia yhtäjaksoisesti. Vuorokauden ajalla ei ole väliä, asukas liikkuu niin aamuisin, päivisin kuin öiseenkin aikaan!

Oma vointi on hyvä, joskin tämä kumpare alkaa jo vähän painaa ja olla tiellä. Selkäkivuilta olen toistaiseksi välttynyt, mutta väsyn kovin nopeasti ja jalkoja särkee usein. Joinain öinä olen herännyt myös suonenvetoihin, jotka tuntuvat tosi ikäviltä. Unentarve tuntuu kasvaneen hurjasti, nukun joka yö melkein 10 tuntia.

Sokerirasitustestikin tuli koettua, se olikin varsinainen koetinkivi meikäläiselle. Oli niin huono ja tuskainen olo, että. Mutta onneksi oli arvot kohdillaan. Parin päivän päästä olisi edessä ensimmäinen lääkärineuvola. Mitäköhän sielläkin tapahtuu?

Vaaville alkaa hankinnat olla melkein koossa (lahjoituksena saatu), mutta poden pienoista vaunuahdistusta. Merkkejä ja malleja on niin hirveästi ja erilaisia ominaisuuksiakin tolkuton määrä. Ja hintakin saisi olla kohtuullinen. Onneksi tässä on vielä reilusti aikaa. (Kop kop!)

Eipä muuta! Oli mukava lueskella kuulumisianne.
T. Kamomilla ja masu 26+3

 

[kamomillla]

Ai niin! Olen aloittanut mammajoogan, joka on tosi hauskaa Suosittelen kokeilemaan, jos lähiseuduilta löytyy mahdollisuus!

 

[Birdie]

Hei,


“Mukava” kuulla muiden krempoista ja hauskoja anoppitarinoita, ei niin että toivoisin niitä kellekkään, mutta kun ne taitavat kuulua tähän odotukseen ja suvun kasvuun on hyvä tietää etten ole ainoa joka näitä kohtaa.

Nyt viikonloppuna tein aika normaaleja siivous- ja kaupassakäyntihommia, mutta se kostautui heti vatsanseudun kramppeina ja nivuskipuina. Tämä kyllä eroaa aiemmista raskauksistani vaikka silloinkin kärsin liitoskivuista ja isiaksesta. Tässä raskaudessa mun pitää ottaa paljon iisimmin, enää en menisi klubikeikalle laskettuna päivänä niinkuin edellisellä kerralla.

Hilma, tuo selällään makuu tosiaan laittaa mulla jo painetta siihen isoon verisuoneen niinkuin mainitsit, kai kohtu on jo tässä vaiheessa niin iso. Sf-mittani oli toissapäivänä jo 27 cm vaikka olen vasta 24 viikolla, ja totta tosiaan toinen vauvoista makaa sivuttain heti pallean alla. Istuessani mun täytyy koko ajan ryhdistäytyä että sinne jää enemmän tilaa Kumartuessa osun hänen päähänsä tai peppuunsa, en tiedä miten kohta saan kengät tai sukat puettua! Toinen vauva on alempana, jalat potkii kohdunsuuta ja sen kyllä tunnen. Ylemmän vauvan potkut tuntuvat sivulla. Nyt myös näen vatsan liikkuvan ja kohoavan kun vaihtavat asentoa, hauskan näköistä touhua. Mullakin on istukka kohdun etuseinämässä, siksi kai liikkeet tuntuvat eniten sivuilla ja alhaalla.

Täälle ei nukuteta vauvoja ulkona, kai kidnappausten pelossa. Kesällä ilman ilmastointia olo tulisi hyvin tukalaksi, lämpöä riittää moneksi viikoksi yli 30 plusasteen ja ilman kosteus on tukahduttava. Täytyykin miettiä miten suojaan vauvoja auringolta ilman että puen heitä liian lämpimiin vaatteisiin. Talvisin täällä on ihan pakkastakin vaikka useimmiten on kaikkea 5-20 plusasteen väliltä (vaihtelee ärsyttävän usein). Pakkasilla ihmiset eivät sitten osaa tai jaksa pukea kunnolla, hyvin usein näkee ihmisiä menevän kauppaan shortseissa, ulkona kun ollaan vain se pari minuuttia kun kävellään autosta sisätiloihin. Monilla vauvoilla ei pidetä hattuja paitsi kesällä auringonsuojana, se aina pistää silmään kun on kylmä. Meidänkin lapset ovat oppineet menemään ulos alipukeutuneina, täällä kun koulussa ei anneta tarpeeksi aikaa ulkovaatteiden pukemiseen ja riisumiseen eikä edes mennä ulos kovin kylmässä. No, tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka Tuosta ulkona nukuttamisesta vielä, ajattelin kyllä viileämmällä säällä kävelylenkin päätteeksi olla nostamatta vauvoja rattaista jos ovat nukahtaneet, laitan rattaat takapihalle suojasaan paikkaan piiloon naapureilta etteivät järkyty! Yksi vuosi joku tanskalainen nainen pidätettiin lapsen heitteillejätöstä kun jätti vauvansa ulos nukkumaan istuessaan kahvilassa ikkunan edessä, ja kuuleehaan täällä tapauksia kun ihmiset unohtavat vauvoja kuumaan autoon, paljon pahempi asia se.

T. Birdie

rv 23+2

Huh, viikot juoksee eteenpäin aikamoisella vaudilla. Puoliväli oli ja meni.

Te olette olleet todella aktiivisia vaunujen yms ostajia. Itse aattelin, että ehkä tuossa helmi-maaliskuussa voisi ehtiä...

Tuntuu, että tuo vatsa kasvaa aika vaudilla. Vaikka kuinka olen yrittänyt pitää lihaskuntoa yllä, niin luulen, että ostan kohta itsellenikin tuon tukivyön. Tuntuu välillä ilkeesti selässä. Vauva potkii innokkaasti ja melko tarkkaan koko ajan samaan kohtaan, hassua.

Birdie, muistaakseni tuo asentohuimaus liittyy jotenkin siihen, että kohtu painaa selässä jotain isoa verisuonta. Ihan vaaratonta vauvalle, mutta tietysti epämiellyttävää. Yksi selitys tuokin. Nukutetaanko sielläpäin vauvoja ollenkaan ulkona?

Jaksamista!

 

[-S--]

Pikainen heips!

Saatiin eilen tieto että saadaan syntymättömän lapsen vakuutus if:iltä
Mä olin melko varma että sitä ei myönnetä ton raskausdiabetes diagnoosin takia.

Onko muut kuin Kamomilla käyneet sokerirasituksessa?

Mukavaa päivää!

-S-- rv 25+6

 

[Sanse]

Kiitos tiedosta, Danzee. Turhan kaukana nuo liikkeet minulle, harmi!

Sitten pitää hiukan purkautua huolistani. Katselin eilen Liviltä ohjelmaa isoista äideistä ja heidän lapsistaan. Ja panikoin. Karmea ajatus, että lapsi olisi 4,5 kg jötkäle! Kuinka sellaisen saa itsestään edes kunnialla pihalle?!:/

Mulla tää kuopus paino 4690g ja oli 54cm. Ponnistusvaihe kesti 7min eikä tarvinnu ees tikata. En ole jätti, 168cm ja viimeisilläni painoin 83kg josta tippu heti kättelyssä synnytyksessä 9kg. Ei ollu vaikea lykätä ulos, ehkä jopa helpoin synnytys näistä kolmesta mitä takana ja muut oli pienempiä, esikko 3880g 52cm ja keskimmäinen 3130g 48cm (joka oli ehkä kipein synnytys näistä) .