Tuleeko meille vauva, vai ei?

["justiina"]

Vauva2 ilmoitti pari päivää sitten tulostaan. Pillereiden läpi tuli, ei ollut suunnitelmissa ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Esikoinen on vähän alta vuoden ikäinen.
Miehellä koulu kesken ja itse ajattelin jatkaa opintoja ensi syksynä. Mies ei ota muuta kantaa asiaan, kuin sen että on minun päätös ja hän siinä sitten tukee. Viikkoja vasta n.4 oletettavasti. Ei sinänsä vielä hoppu päätöksen kanssa.
Minä en todellakaan tiedä olenko valmis toiseen vauvaan, silti ajatus abortista ei tunnu oikealta. Jos esikoiselle jotain sattuisi niin kuolisin ja samalla ajattelen että mitä jos abortin olisin tuon kohdalla tehnyt eikä poika leikkisikään tuossa lattialla. Se ajatus että minun sisällä kasvaa tuommoinen pieni ihminen. Voinko pistää omat tarpeeni sen edelle.

Auttakaa mua, kertokaapa omia kokemuksia, jos niitä löytyy? Milläista on olla kahden pienen äiti? Olenko huono ihminen jos teen abortin. Tämä on liian vaikea päätös.

 

[astrolabe]

Luepa tuo kirjoituksesi, yritä ajatella sen olevan jonkun toisen teksti. Koetko henkilön sellaiseksi, joka voisi tehdä abortin katumatta?

 

["hmm"]

Elämä kahden lapsen kanssa ei juuri eroa yhden lapsen kanssa olosta. Siinä vaan on niitä kaks. esikoinen teillä niin pieni, että on vielä leikkiseuraa seuraavalle. Aborttia en suosittele. Siitä selviämiseen voi mennä vuosiakin, useinmiten kun se masennus ja itsesyyttely siitä seuraa

 

[nohh]

Mulle on yli 10 vuotta sitten tehty abortti. Se ei tuntunut hetkeäkään väärältä ja päätös oli erittäin helppo. Kertaakaan en ole katunut. Sun tilanteessa en tekis. Kirjoituksesta paistaa läpi se, että katuisit sitä. Mun lapset on myöhemmin tehty pienellä ikäerolla ja kahden kanssa oli lopulta tosi helppoa. Lapset on kasvaneet yhdessä. Tsemppiä päätökseen!

 

[ystävä]

Selvästikään et halua tehdä aborttia. Itse en halua lapsia, mutta sinun tapauksestasi todella lukee rivien välistä, että sinä katuisit aborttia syvästi. Olisiko se sitten niin huono antaa lapsen tulla? pärjäisittekö? Jos lapsi ei olisi katastrofi, vaan nyt vain hiukan mietityttäisi, antaisin lapsen tulla sinun tilanteessasi.

 

["Vieras"]

Tulee teille. Onnea!

 

[itse tiedät]

no mielummin tekisin just noin, että 2 lasta peräkkäin ja sen jälkeen rauhassa keskittyisin opiskeluun, kun lapset hiukan kasvavat. 5 vuotta esikoisen kanssa menee nopeasti ja sitten aloitat taas vauvarumban alusta (jos siinä vaiheessa enää raskaudut ylipäätään) ja olet taas 5 vuotta (yht 10v.) kiinni pikkulapsessa. uhmaikäinen ja vauva on rankempi yhdistelmä, kuin 2 suunilleen samanikäistä lasta. Kokemusta löytyy molemmista yhdistelmistä, mutta tosiaan tuo 6v ikäeroa lapsilla ei ole omavalinta. En vaan tullut raskaaksi vaikka haluttiin 2 pienellä ikäerolla.

 

["Justiina"]

Kyllä mä katuisin jos abortin tekisin, mutta mietityttää siltä. Kyllä me pärjättäisiin, vaikka tiukkaa tulee olemaan siihen saakka että mies valmistuu onneksi siihenkään ei kauaa olisi. Isompi koti tarvisi hommata jos toinen tulee, muttei sekään este kun halvemmalla saa isommankin asunnon kun tämä meidän nykyinen. Esikoinen on onneksi rauhallinen ja helppo vauva ollut ja jos yhtä helpolla päästään siihen saakka kun vauva2 ois vaikka puoli vuotta.
Kyllä mä ehdin vielä opiskelemaan ja voihan toi isukkikin jäädä kotiin sitten.

Minulle tuli niin hyvä fiilis tuosta TULEE TEILLE. ONNEA! -kommentista, kyllä mä vaan taidan haluta tämän lapsen<3.