tuli mieleen tosta toisesta ketjusta

["tipsukka"]

missä joku teki aloituksen siitä etttei lapsettomat ole iloisia tai voi tavata raskaana olevaa ystävää.

Mulla on tilanne tällänen: Kaveri osti miehensä kanssa talon,on pyytänyt käymään silleen ohimennen mutta mä en vaan pysty. Syy:mulla oli kans sama tilanne kun kaverilla,tosin meillä oli vasta remontti alkuvaiheessa mutta kuitenkin,oli talo ja talli ja iso piha.No,tulipa sitten ero kun mies vaihto toiseen naiseen ja mun haaveet asua ja vanheta exän kanssa ihanassa pihapiirissä kaatu siihen.

Olenko mä nyt sitten huono kaveri ja itsekäs kun en ole pystynyt käymään kaverin luona katsomassa taloa.Kaukaa olen talon nähnyt mutta en voinut mennä pihalle asti vaikka yritin saatikka että menisin sisään.

 

[hmmmm]

Kuulostaa kyllä oudolle koko toi juttu. Miten liittyy ollenkaan lapsettomuuteen, sullahan on kyse materiasta..

 

[vrs]

Ymmärrän että v*tuttaa, mutta skarppaa vähän. Ei tarvitse olla noin drama queen. Mene sinne ja kerrot sitten, mikset hypikään riemusta kaverisi puolesta. "Teillä on ihana koti, sori etten näytä ilosemmalta, omat haavat vielä niin auki, you know..."

 

[hmmmm]

Jatkan vielä kysymykseesi vastatakseni: Kyllä olet huono ystävä ja itsekäs, jos tollasta selität.