Tuli mieleen tuosta Ristiinassa kadonneesta (ja onneksi elossa löytyneestä!) pojasta...

[VanillaVanilla]

meillä anoppi on neljäkymppinen ja omat porkat päälle viiskymppisiä joten haluavat kyllä touhuta lapsen kanssa ja on sovittu että asioista sanotaan suoraan. esim omat porukat kun on vielä työelämässä ja hoitavat omia vanhempiaan niin on sanoneet etteivät ota lasta yökylään kuin sitten vasta isompana kun nukkuvat muutoinkin huonosti. Me ei sit tyrkytetä vaan vanhemmat kyl ilmottaa sit jos joskus haluaa yökylään. eli niin että vanhemmat sitten pyytää kun haluavat hoitaa.

 

[vieras]

Jotkut isovanhemmat nimen omaan haluavat viettää aikaa lastenlapsiensa kanssa. Näin siksi, että pitävät lapsista, mutta omien lasten kanssa ei tullut vietettyä tarpeeksi vaikka koska nykyajan työ vaatii ihmiseltä niin paljon ja elämä nuorempana on rahan perässä juoksemista.

Eläkkeellä ollessa aikaa on aivan eri tavalla. Lastenlapsia voi rakastaa samalla tapaa kuin omia lapsia. Mies pehmenee vanhetessaan ja alkaa arvostaa enemmän sosiaalisia suhteita. Nainen nauttii lastenlapsiensa seurasta siksikin, koska kyseessä on laatuaika, eikä kaikki aika mene töihin ja kodinhoitoon.

Eri asia viettää aikaa lasten kanssa kuin hoitaa heitä. Moni varmaan toivoisi, että lapset perheineen vierailisivat useammin, mutta koko perheenä. Isovanhemmat voivat viettää aikaa lastenlasten kanssa, mutta eivät ole heistä kuitenkaan yksin vastuussa, jolloin se ei käy niin raskaaksi, on mahdollisuus levätä aina kun tarve tulee ja tietää että lapsille on kuitenkin muita turvallisia aikuisia katsomassa perään. Tai jos isovanhemmat ovat lasten kanssa, vanhemmat voivat vaikka laittaa ruokaa ja hoitaa kotitöitä, niin isovanhempien ei tarvitse yksin huolehtia kaikesta, voivat keskittyä nauttimaan ihan vaan lastenlasten seurasta.

Ei vanhana jaksa enää samallalailla kuin nuorempana. Minusta tärkeämpää, että lapset ja isovanhemmat saavat tutustua toisiinsa ja luoda hyvän suhteen, kuin se, että onko mulla varma hoitopaikka lapsille jonne voin heidät laittaa aina kun mulle tulee omia menoja. Jos tahtoo vaalia isovanhempien ja lasten suhdetta, yökyläillä voi vaikka miten pienen lapsen kanssa, kun on itse mukana. Ei se tarkoita aina sitä, että lapsi pitäisi jättää isovanhemmille hoitoon.

 

[vieras]

mä ainakin toivon, että mummut aikuisina ihmisinä osaavat pistää rajan ja sanoa ei. ja meillä sanovatkin. me emme tyrkytä lapsia heille hoitoon vaan hakevat kun itse haluavat ja jaksavat.

Kaikki eivät vaan osaa sanoa "ei" omille lapsilleen, haluavat miellyttää ja pelkää (ehkä) että välit menee.. en minä tiedä. Mutta hyväuskoisuus ei tarkoita sitä, että saisi hyväkseen käyttää mielinmäärin lastenhoitajan ominaisuudessa.

Niin, mielyttäjä-ihmiset ovat just niitä jotka palaa ekana loppuun. Miksi on niin vaikea sanoa se ei?

mm. siksi, että vanhemmat ihmiset on kasvatettu aivan eri tavalla kuin oma minäminä-sukupolveni!

 

[niin]

Onneks musta tuli mummi alle nelikymppisenä, jaksan hyvin lapsenlasta hoitaa

 

[Miettii]

Onneks musta tuli mummi alle nelikymppisenä, jaksan hyvin lapsenlasta hoitaa

Ajatteletko koskaan, että haluaisit jo olla ns. rauhassa..

Itselläni ollut aina pieniä lapsia "jaloissa" 17-vuotiaasta saakka, jolloin sain esikoiseni. Nyt olen 35-vuotias ja usein ajatellut tuota mummoutta (vaikka siihen ei ole vielä ollut tarvettakaan) että en välttämättä aina jaksa sit lapsia luonani.

Toki mieli voi muuttua kun saa sen ekan lapsenlapsipalleron <3

 

[Meeri]

Ei tarvi kuin mummoutuneita työkavereita katsella, niin pahaa tekee. Omaa elämää ei enää mummoilla ole, lomatkin menee lastenlapsia kaitsiessa. Missä se mummon loma on? Ei missään, ei koskaan. Olen omilleni sanonut jo hyvissä ajoin että jos lapsia saavat, hoidan mielelläni JOSKUS, mutta itsestäänselvyytenä sitä ei sitten pidetä että milloin vain ja miten paljon vain. Tosin he ymmärtävät asian täysin kun olen vähän esimerkkejä kertonut...

 

[:/]

Ei tarvi kuin mummoutuneita työkavereita katsella, niin pahaa tekee. Omaa elämää ei enää mummoilla ole, lomatkin menee lastenlapsia kaitsiessa. Missä se mummon loma on? Ei missään, ei koskaan. Olen omilleni sanonut jo hyvissä ajoin että jos lapsia saavat, hoidan mielelläni JOSKUS, mutta itsestäänselvyytenä sitä ei sitten pidetä että milloin vain ja miten paljon vain. Tosin he ymmärtävät asian täysin kun olen vähän esimerkkejä kertonut...

Mullakin yksi työkaveri joka silminnähden kärsii, kun aina on talo täynnä sakkia.. se, että omat lapset ei lapsiaan tuo kaitsettaviksi aina, ei riitä. Miesystävä on pappa, jonka lapsenlapset valtaa talon.. tää nainen on niin väsynyt joskus. 3-vuorotyö ja oli aamussa tai illassa niin kun kotiin menee niin härdelli päällä, keittiö sotkussa, kaapista ruoat syöty.

 

[petite]

Meillä isovanhemmta on suhteellisen nuoria vielä. Omat vanhempani alle 50 ja miehen päälle tuon. harmikseni olen vain saanut huomata että kun on kummallakin isovanhemmilla useampia lastenlapsia, niin toisia sitten otetaan todella usein hoitoon ja toisia ei sitten millään. Eli kyse ei ole siitä että ei jaksettaisi ottaa, vaan suositaan toisen perheen lapsia. Sitten ihmetellään että miksi kaikki lapsenlapset eivät juokse mummon syliin, kun ei olla heidän kanssaan viitsitty viettää edes aikaa!

 

[Vielä nuori]

Mutta hei muistakaa myös tämä: kyse ei ole ainostaan isovanhempien iästä. Ei se nuori mummokaan välttämättä aina viitsi niitä kullannuppujanne hoitaa.

 

[vieras]

Tollasta mitä ap mainitsi, tehdään vissiin yllättävän paljon. Tiedän mummon ja papan, jotka hyvinkin olisivat jo isovanhempi-ikäisiä. Nuorin lapsi vie heille hoitoon vilkkaita poikiaan väliin viikoksikin kerrallaan. On vienyt pienestä pitäen ja nyt pojat jo kouluiässä. Ei kai siinä mitänä, jos jaksaisivat, mutta ovat jo siinä kunnossa, että apua tarvitsevat itsekin ihan päivittäisissä askareissa. Pappa usein sairaalassa kaikenlaisten vaivojen vuoksi, ei varmaan elä enää montaa vuotta.

 

[minä]

Mun äiti eli lasten mummi on kyllä elämänsä kunnossa (juoksee maratoninkin ihan hyvään aikaan ja ikää on 60v), tosin kyllä harrastaa ja liikkuu niin paljon + on työelämässä ettei mulle tulisi mieleenkään hoidattaa lapsiani hänellä. Ovat kyllä nyt kesällä olleet mökillä mummin ja papan kanssa.

 

[vieras]

Tollasta mitä ap mainitsi, tehdään vissiin yllättävän paljon. Tiedän mummon ja papan, jotka hyvinkin olisivat jo isovanhempi-ikäisiä. Nuorin lapsi vie heille hoitoon vilkkaita poikiaan väliin viikoksikin kerrallaan. On vienyt pienestä pitäen ja nyt pojat jo kouluiässä. Ei kai siinä mitänä, jos jaksaisivat, mutta ovat jo siinä kunnossa, että apua tarvitsevat itsekin ihan päivittäisissä askareissa. Pappa usein sairaalassa kaikenlaisten vaivojen vuoksi, ei varmaan elä enää montaa vuotta.

Piti olla ISOMUMMO- ja -pappa-ikäisiä.

 

[vieras]

Mutta hei muistakaa myös tämä: kyse ei ole ainostaan isovanhempien iästä. Ei se nuori mummokaan välttämättä aina viitsi niitä kullannuppujanne hoitaa.

Taikka jaksa hoitaa vaikka nuorikin olisi.

 

[Missä järki]

Tollasta mitä ap mainitsi, tehdään vissiin yllättävän paljon. Tiedän mummon ja papan, jotka hyvinkin olisivat jo isovanhempi-ikäisiä. Nuorin lapsi vie heille hoitoon vilkkaita poikiaan väliin viikoksikin kerrallaan. On vienyt pienestä pitäen ja nyt pojat jo kouluiässä. Ei kai siinä mitänä, jos jaksaisivat, mutta ovat jo siinä kunnossa, että apua tarvitsevat itsekin ihan päivittäisissä askareissa. Pappa usein sairaalassa kaikenlaisten vaivojen vuoksi, ei varmaan elä enää montaa vuotta.

Minäkin tunnen vanhukset, joiden luona viikoittain vilkkaat 5v ja 9v lapset ja pappa oli sairaalassa vähän aikaa, ihan sekaisin (oli virtsatieinfektio) ja lepositeissa, heti kun kotiin pääs niin lapset siine vaan taas. Huh huh...