Pari vuotta sitten ekalle mentyään meidän poika alkoi kiroilla aivan älyttömösti ja se oli sitä itteään v -alkuista sitten kaiken aikaa.
Ensin kielsin ja kielsin ja sit oli jo pakko pitää vakava keskustelu, että mitä tuo v -sana niin ku oikeesti tarkoittaa... no, eihän ekalla oleva sitä sit ollut (mukamas ainakaan) tiennyt. Sanoin, että jos on pakko sadatella, niin keksii jonkun sanan ku ei tarkota mitään ja käyttää sit sitä... ja hän keksi. Se sana on "tou". Kun hänellä menee joku pieleen, tuhahtaa "tou" jne.
Onhan sekin kiroilua, sadattelua tavallas, turhan hokemista, mutta aikas viaton toi "tou".
Mietin vaan, että monet muksut tuolla huutelee noita vahvennus sanoja, tietämättä mitä ne oikein edes meinaa. Mutta joo, ei siitä sen enempää.
Ensin kielsin ja kielsin ja sit oli jo pakko pitää vakava keskustelu, että mitä tuo v -sana niin ku oikeesti tarkoittaa... no, eihän ekalla oleva sitä sit ollut (mukamas ainakaan) tiennyt. Sanoin, että jos on pakko sadatella, niin keksii jonkun sanan ku ei tarkota mitään ja käyttää sit sitä... ja hän keksi. Se sana on "tou". Kun hänellä menee joku pieleen, tuhahtaa "tou" jne.
Onhan sekin kiroilua, sadattelua tavallas, turhan hokemista, mutta aikas viaton toi "tou".
Mietin vaan, että monet muksut tuolla huutelee noita vahvennus sanoja, tietämättä mitä ne oikein edes meinaa. Mutta joo, ei siitä sen enempää.