Tuliko vilkkaasta vauvastasi kovasti vilkas isompi lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vilpertin äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vilpertin äiti

Vieras
Haluaisin kuulla jo vähän isompien lasten vanhempien kokemuksia siitä, kasvoiko kovasti vilkkaista vauvoista rauhallisia vai vilkkaita varttuessaan. Millaisia ns. ylivilkkaat ja tarkkaavaisuushäiriöiset koululaiset olivat vauvoina? Itseä mietityttää kun perheessä ja suvussa on paljon ylivilkkautta ja oppimishäiriöitä, ja oma ihana ipanani on osoittautunut todelliseksi vauhtiveikoksi. Jo kohdussa hän oli liikkeessä ihan jatkuvasti, joten tiesin jo varhain millainen tyyppi sieltä on tulossa.

Poika on nyt jo vuoden täyttävä väsyttävä mutta valloittava suhaaja. Hän on ollut vastasyntynestä asti hyvin vilkas, jalat vippattavat ja kädet käyvät jatkuvasti, myös mm. tissillä, unta hakiessa, syödessä jne. Unissaan myllää niin että lakanat eivät pysy paikoillaan ja pehmolelut saavat kyytiä. Suu höpöttelee kokoajan vaikkei sanoja vielä juurikaan ole (tietenkään), useimmiten on sata lasissa ja suorastaan läähätys päällä kun maailmaa pitää ahmia hirveällä vauhdilla. Leluissa parasta on niiden heittely, haavereita sattuu tämän tästä ja pinna palaa sekunnissa jos jokin ei suju. Temperamenttiä ja volyymiä on enemmän kuin kotitarpeiksi.

Toisaalta poika on sosiaalisin, ilmeikkäin ja särmikkyydestään huolimatta iloisin vauva jonka tiedän, suoranainen ilveilijä. Pienempänä hän ei oikein viihtynyt sylissä, mutta nyt vuoden ikäisenä tulee kesken leikkien halimaan ja jatkaa sitten matkaa, halii myös kaikki kaverit hiekkalaatikolla. Lapsi hakee jatkuvasti kontaktia ihmisistä, ventovieraistakin, ei vierasta, kiipeää kaikkien syliin ja on rohkea ja luottavainen.

Nämä kaikki piirteet ovat minusta hyvin sympaattisia, mutta vähän jännittää että missä kohtaa vauhdikkuus voi olla merkki tulevista ongelmista esim. koulussa. Onko ADHD-lapsi yleensä sosiaalinen?

No, turhaa ja aivan liian aikaista huoltahan tämä, mutta olisi kiva kuulla kommentteja.
 
Tuota... en tunnistaisi normaalia lasta vaikka se purisi minua nenään.

Vähäuniset ja vilkkaat vauvani ovat yhä vähäunisia ja vilkkaita. Unikeko ja rauhallinen vauva on nykyään kombi: joko menee lujaa tai on umpiunessa, mutta pään sisällä tapahtuu jatkuvasti. Kaikki ovat lähteneet liikkeelle varhain ja oppineet puhumaan nuorina - paitsi poika, joka ei ole vieläkään tainnut oppia puhumaan ja kävelemään, vaan yhä tuntuu juoksevan ja huutavan, ikää 11 v.

Mutta oman kokemuksen perusteella väittäisin, että kyllä ne peruspiirteet ja lapsen oma laatu ovat aika pysyviä.
 
Meidän tyttö oli mahdottoman vilkas n. 3,5-vuotiaaksi asti (ehkä hieman kauemminkin vielä). Taaperoaika oli ihan jatkuvaa perässä juoksemista, ja vielä 3-vuotiaana sain jatkuvasti hakea karkailevaa isosiskoa ulkona, kun olisi luullut, että 1-v pikkusisko olisi ollut se ketä pitäisi vahtia... Kiellettyjä asioita teki lähes koko ajan, kurinpidolla ei ollut oikein mitään vaikutusta. Asunto oli jatkuvasti pyörremyrskykunnossa. Nyt tyttö on täyttänyt 4, ja on viime kuukausina rauhoittunut selvästi. En ole juurikaan joutunut komentamaan enää kielletyistä asioista ja kulkee julkisilla paikoilla jne. reippaasti mukana, ei enää häviä niin kuin pieru saharaan, eikä meinaa hypätä auton alle. Eli meillä ikä taitaa tehdä tehtävänsä. :)
 
Mulla on 3 lasta joista keskimmäinen erottui joukosta jo vauvana. Oppi liikkumaan sisaruksiaan aikaisemmin ja sitä hosumista oli havaittavissa jo 3 kkn ikäisenä. Nyt hän oli 5 vuotias elohopea, jonka käytöksessä on mielestämme adhd'n piirteitä.
 
No entäs te joilla on diagnosoitu ADHD. Millainen lapsi oli vauvana ja taaperona? Ottiko esim. paljon sosiaalista kontaktia vai tohottiko ominpäin menemään. Olen jostain kuullut että tarkkaavaisuushäiriöinen ei välttämättä ole kovin vuorovaikutteinen, toisin kuin meidän vauhtipulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AP Vilpertin äiti;24494886:
No entäs te joilla on diagnosoitu ADHD. Millainen lapsi oli vauvana ja taaperona? Ottiko esim. paljon sosiaalista kontaktia vai tohottiko ominpäin menemään. Olen jostain kuullut että tarkkaavaisuushäiriöinen ei välttämättä ole kovin vuorovaikutteinen, toisin kuin meidän vauhtipulla.

Meillä tutkimukset kesken vanhemman tytön osalta,mutta adhd:ta on epäilty...
Vauvana oli sosiaalinen,mutta viihtyi myös "omissa oloissaan".Vauva aika oli erittäin helppoa ja rauhalliosta aikaa.Vasta kolmen ikä vuoden jälkeen alkoi asiat olla toisin.
 

Yhteistyössä