Tulipa ahdistunut mutta samalla jotenkin helpottunut olo...

[Teollisuuskypärä]

Tässä parina iltana oon kuullu päässäni ihan selvästi et meijän koira kuorsais..mut ei se voi ku nukkuu ikiunta...Tänään saatiin tuhkat kotiin,kun sen uurnan sain käsiini ni tuli jotekin "rauhaisa"ja helpottunut olo,pieni pisto sydämessä ja sit olo et kaikki nyt hyvin...nyt mua ahistaa tuo uurna tuossa hyllyssä..en saa varmaan nukuttuu koko yönä ku mietin et koira siinä purkissa..en usko kummituksiin mut nyt mua ihan oikeesti "pelottaa"...

 

[Katherine Wheel]

Mä kuulin meidän koiran kuoleman jälkeen kuinka sen kynnet rapisi lattialistaa vasten. Se tapasi nukkua jalat seinään päin ja rapisteli sitä listaa. Samaten kun äidin koira lopetettiin, niin aina kun meni äidille ja soitti ovikelloa, pään sisällä kuului sen haukunta. Ei siinä mitään pelättävää ole.

 

[Teollisuuskypärä]

Mä kuulin meidän koiran kuoleman jälkeen kuinka sen kynnet rapisi lattialistaa vasten. Se tapasi nukkua jalat seinään päin ja rapisteli sitä listaa. Samaten kun äidin koira lopetettiin, niin aina kun meni äidille ja soitti ovikelloa, pään sisällä kuului sen haukunta. Ei siinä mitään pelättävää ole.

Mä kuulen kanssa viel ku tuun kotiin,rapussa kuinka koiramme haukkuu ku kuulee tutut askeleet....sit tajuan että eihän se hauku oikeesti.Joo..ei pitäs pelätä...jos se kummituksena tulee ni kiltti se olis,ei se ikinä tehny pahaa kellekkää...
sain sen pannan ja hihnankin tänää...en tiiä mitä niil tekis...pois en halua heittää mut en halua niit nähdäkkää,tulee niin suru taas silmään.

 

[hilla]

Meilläkin edelleen kissa kulkee (rapina lattiaa vasten) ja hyppää tuolille (tuoli narahtaa) yms. Rakkaan kissan kuolemasta on jo kolme vuotta. Ehkä se täällä kummittelee tai sitten se vain jatkaa elämäänsä mun päässäni, mutta mitään pelättävää siinä ei ole. Kiltti kisu ja kiltti kummitus. Saa se täällä kuljeskella loppu elämäni ja se tuntuu vain ihan turvaliselta ja hyvältä.

:hug:

 

[vieras]

Meilläkin koira rapisteli omia tuttuja ääniään kuolemansa jälkeen. En muista kauanko niitä kuulin... nyt on koiran kuolemasta jo 4 vuotta ja ääniä en enää oo kuullu.

 

[Katherine Wheel]

Mä kuulin meidän koiran kuoleman jälkeen kuinka sen kynnet rapisi lattialistaa vasten. Se tapasi nukkua jalat seinään päin ja rapisteli sitä listaa. Samaten kun äidin koira lopetettiin, niin aina kun meni äidille ja soitti ovikelloa, pään sisällä kuului sen haukunta. Ei siinä mitään pelättävää ole.

Mä kuulen kanssa viel ku tuun kotiin,rapussa kuinka koiramme haukkuu ku kuulee tutut askeleet....sit tajuan että eihän se hauku oikeesti.Joo..ei pitäs pelätä...jos se kummituksena tulee ni kiltti se olis,ei se ikinä tehny pahaa kellekkää...
sain sen pannan ja hihnankin tänää...en tiiä mitä niil tekis...pois en halua heittää mut en halua niit nähdäkkää,tulee niin suru taas silmään.

Meidän koira lopetettiin 2004, ja mulla on edelleen sen kaulapanta, talutushihna ja ruokakupit tallessa :ashamed: Enää ei tee kipeetä niitä nähdä, vaikka aluksi ne pistettiin komeron perimmäiseen nurkkaan.