Tulipa outo ajatus päähäni siitä, miten menetin neitsyyteni. :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Viblsp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Viblsp

Vieras
Olin alle 13v ja mies joka minulta eräänä iltana kotibileissä neitsyyden vei, oli yli 30v. Olinko siis pedofiilin uhri? En olisi halunnut juuri siinä (bilepaikan ruokapöydällä ) että se tekisi sen niiden kaikkien muiden naureskellessa ja katsellessa ympärillä, mutta en jostain syystä sanonut mitään. Nyt jos sama olisi tapahtunut, olisin potkaissut munille ja käyttänyt kaiken voimani estääkseni sen.

Jotenkin alkoi ahdistaa, taitaa uni olla kaukainen haave nyt.
 
Puhuin miehelle kyllä silloin, kun reilu 5 vuotta sitten tavattiin. Taisi sanoa että pedofiili ja minä kuittasin naurulla. Silloin alle 13v taisin ajatella sen ihan normaaliksi jutuksi, vaikkei miellyttävää ollut.
 
Kauheeta :'( Olet todellakin uhri. Voi olla että se kokemuksena on sen verran rankka että olet tiedostamattasi sen blokannut ajatuksista pois. Voi olla kuitenkin että jossakin elämänvaiheessa se vaatii työstämistä. Toivottavasti sinulla silloin on joku jolle voit avautua tai pääset esim. keskustelemaan jonkin ammatti-ihmisen kanssa. Ihan vain sillä, kun itse on viimeisen vuoden aikana saanut huomata ettei ne vanhat lukot sieltä mielestä itsekseen katoa, vaan ne täytyy kohdata ennemmin tai myöhemmin jos haluaa elää terveenä. Kaikkea hyvää sinulle ja ikävää että olet noin nuorena joutunut kokemaan jotakin tuollaista :hug:
 
..no miullekkin sanottiin että kuvittelen kaiken..kun isän kuoltua valkeni täälläkin että missä mennään.. sen takia kuulema kuvittelin kun meillä oli sillon jo neljä lasta...eipä sitä voi kukaan uskoakkaan kun toinen osapuoli kuoli ja tapahtuman yksi osa tekijä on oma äiti....ei siinä paljon vaakakupissa miun tietäminen paina...mutta terapialla ja oman miehen tuella tässä selvitään....ja mie olin kyseisen asian tapahtuessa 5v...(tuonkohan takia en meidän tyttöö päästä mummolleen yökylään tai mäkille..enkä kyllä poikiakaan..)
 
Ikävää, että olet joutunut tuollaista kokemaan. Minua jäi vaan kummaksuttamaan se, että mitä alle 13-vuotias tekee kotibileissä? Missä olivat vanhemmat (kenenkään)?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ikävää, että olet joutunut tuollaista kokemaan. Minua jäi vaan kummaksuttamaan se, että mitä alle 13-vuotias tekee kotibileissä? Missä olivat vanhemmat (kenenkään)?

Mie karkailin kotoa muksuna. :/
 
hirveetä, varmaan kauhee ajatus kun ajattelee että ne muutkin muistaa tapahtuneen kun olivat katselemassa siinä pöydän ympärillä! Muistatko sen yli 30v tyypin vielä, sen voisi saada syytteeseen alaikäiseen sekaantumisesta!? onhan sulla todistajia, tollanen rikos ei vanhene!
 
Alkuperäinen kirjoittaja oman runtelema:
..no miullekkin sanottiin että kuvittelen kaiken..kun isän kuoltua valkeni täälläkin että missä mennään.. sen takia kuulema kuvittelin kun meillä oli sillon jo neljä lasta...eipä sitä voi kukaan uskoakkaan kun toinen osapuoli kuoli ja tapahtuman yksi osa tekijä on oma äiti....ei siinä paljon vaakakupissa miun tietäminen paina...mutta terapialla ja oman miehen tuella tässä selvitään....ja mie olin kyseisen asian tapahtuessa 5v...(tuonkohan takia en meidän tyttöö päästä mummolleen yökylään tai mäkille..enkä kyllä poikiakaan..)

Pieni lapsi on omille vanhemmilleen viimeiseen asti niin solidaarinen että tollanen asia painuu jonnekin niin syvälle ettei sen tapahtumisesta jää välitöntä muistikuvaa. Sitten vasta ajan kanssa saattaa alkaa nousemaan muistikuvia tms ja helposti tulee mieleen, että onkohan tollasta muka oikeasti edes tapahtunut vai kuvittelenko kaiken jne...
Hyvä että olet saanut työstää asiaa ja oleta myös saanut ammattiapua läheisten tuen lisäksi. Voimia! Jotenkin sun tarina kosketti näin aamutuimaan. Hyvää päivänjatkoa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja oman runtelema:
..no miullekkin sanottiin että kuvittelen kaiken..kun isän kuoltua valkeni täälläkin että missä mennään.. sen takia kuulema kuvittelin kun meillä oli sillon jo neljä lasta...eipä sitä voi kukaan uskoakkaan kun toinen osapuoli kuoli ja tapahtuman yksi osa tekijä on oma äiti....ei siinä paljon vaakakupissa miun tietäminen paina...mutta terapialla ja oman miehen tuella tässä selvitään....ja mie olin kyseisen asian tapahtuessa 5v...(tuonkohan takia en meidän tyttöö päästä mummolleen yökylään tai mäkille..enkä kyllä poikiakaan..)

Pieni lapsi on omille vanhemmilleen viimeiseen asti niin solidaarinen että tollanen asia painuu jonnekin niin syvälle ettei sen tapahtumisesta jää välitöntä muistikuvaa. Sitten vasta ajan kanssa saattaa alkaa nousemaan muistikuvia tms ja helposti tulee mieleen, että onkohan tollasta muka oikeasti edes tapahtunut vai kuvittelenko kaiken jne...
Hyvä että olet saanut työstää asiaa ja oleta myös saanut ammattiapua läheisten tuen lisäksi. Voimia! Jotenkin sun tarina kosketti näin aamutuimaan. Hyvää päivänjatkoa!

Minuakin kosketti, en oikein ole hyvä tällaisiin sanomaan mitään. :ashamed: Hienoa, että sulla on mies tukena. :hug:
 
:hug: :hug:
Todella järkyttävää! En osaa edes sanoin kuvailla, mitä sille miehelle pitäisi tehdä! Piestä julkisella paikalla henkihieveriin? Lapsenraiskaaja ei ansaitse mitään inhimillistä. Keittiönpöytä, yleisöä... Voisin melkein sanoa täriseväni inhosta sitä miestä kohtaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Etkö sanonut tavanneesi sen äijän muutama vuosi sitten? Kenet ajattelit murhata? Niinhän sitä sanotaan, murha ei vanhene koskaan. By the way Viblsp, kattelin noita kellonaikoja...Eksää nuku koskaan?! Miten ihmees jaksat?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Soraya:
:hug: :hug:
Todella järkyttävää! En osaa edes sanoin kuvailla, mitä sille miehelle pitäisi tehdä! Piestä julkisella paikalla henkihieveriin? Lapsenraiskaaja ei ansaitse mitään inhimillistä. Keittiönpöytä, yleisöä... Voisin melkein sanoa täriseväni inhosta sitä miestä kohtaan!

Kirjoitit aika lailla saman mitä minäkin ajattelin kirjoittaa.
:|
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Etkö sanonut tavanneesi sen äijän muutama vuosi sitten? Kenet ajattelit murhata? Niinhän sitä sanotaan, murha ei vanhene koskaan. By the way Viblsp, kattelin noita kellonaikoja...Eksää nuku koskaan?! Miten ihmees jaksat?

"Puhuin miehelle kyllä silloin, kun reilu 5 vuotta sitten tavattiin." Tuolla tarkoitin omaa miestäni. Öh, miten niin kenet ajattelin murhata?

Yleensä nukun suht hyvin, mutta välillä on noita huonoja öitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rikosilmoitus:
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Minusta myös lapsenhyväksikäyttö ei vanhene! mutta ota selvää ja laita tyyppi vastuuseen teoistansa!

Varmasti lapsiin sekaantuminen vanhenee ja aika nopeastikin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rikosilmoitus:
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Minusta myös lapsenhyväksikäyttö ei vanhene! mutta ota selvää ja laita tyyppi vastuuseen teoistansa!

En usko, että tuo on mahdollista. Vaikka muistaisin sukunimen, ei mulla olisi mitään todisteita tapahtuneelle. :/ Silloin asui Rovaniemellä, kuten minäkin, en tiedä missä nyt jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Etkö sanonut tavanneesi sen äijän muutama vuosi sitten? Kenet ajattelit murhata? Niinhän sitä sanotaan, murha ei vanhene koskaan. By the way Viblsp, kattelin noita kellonaikoja...Eksää nuku koskaan?! Miten ihmees jaksat?

"Puhuin miehelle kyllä silloin, kun reilu 5 vuotta sitten tavattiin." Tuolla tarkoitin omaa miestäni. Öh, miten niin kenet ajattelin murhata?

Yleensä nukun suht hyvin, mutta välillä on noita huonoja öitä.

Sori, mä ymmärsin väärin että olet puhunut tälle tekijälle joskus muutama vuosi sitten. (Aamukankeat aivot... ) Murhaaminen tuskin auttaa sua vaikka tuntuiskin ymmärrettävästi varmaan aika makealta tässä tapauksessa. Olo on varmaan voimaton kun miettii jälkeen päin tapahtunutta. Tulee ehkä mieleen myös ärtymys omalle itselleenkin siitä ettei silloin tehnyt mitään, puolustanut oikeuksiaan tai vaikka potkaissut munille mutta kyllä kai se niin on että jälkiviisaus on sitä "parasta" viisautta. Ja ei ole 13-vuotiaan järki ja uskallus ihan samalla tasolla kuin nyt aikuisiällä. Paitsi että kertomuksesi osoittaa senkin ettei 30-vuotiaskaan ole aikuinen ja käy kaikilla valoilla välttämättä. Etkö tunne enää ketään joka tietäisi miehen nimen tai tuntisi häntä? En tiedä kuinka nopeasti lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö rikoksena vanhenee mutta tpdistajiahan sulla tapaukselle olisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rikosilmoitus:
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Minusta myös lapsenhyväksikäyttö ei vanhene! mutta ota selvää ja laita tyyppi vastuuseen teoistansa!

Mun eräs sukulainen istuu tällä hetkellä pedofiiliasta vankilassa. Tuomio tuli, kun pikkutytöt kasvoivat aikuisiksi ja avasivat suunsa. Eli tässä tapauksessa ei ainakaan vanhentunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Alkuperäinen kirjoittaja Rikosilmoitus:
Alkuperäinen kirjoittaja Viblsp:
Muistan vain etunimen. Ja eikö vain murha ole sellainen rikos, ettei vanhene?

Minusta myös lapsenhyväksikäyttö ei vanhene! mutta ota selvää ja laita tyyppi vastuuseen teoistansa!

En usko, että tuo on mahdollista. Vaikka muistaisin sukunimen, ei mulla olisi mitään todisteita tapahtuneelle. :/ Silloin asui Rovaniemellä, kuten minäkin, en tiedä missä nyt jne.

etkös sä just kertonut et ko tapahtumaa todisti muut bileissä olleet ihmiset.


 

Yhteistyössä