Tulipa vähä paha mieli...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avaruuskissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Avaruuskissa

Jäsen
26.08.2007
494
0
16
Meil oli tänää kurssilla lopuks sellanen tehtävä et jokasen piti kirjottaa jokasesta pari hyvää ja pari huonoo asiaa ja sit sai ne laput itellee mitkä oli kirjoitettu itsestä..
Mul oli yks kirjoittanut huonoihin puoliin et oon tyly..
Mut ku en mä oikeesti ees oo,oon vaan niin ujo ja mun on vaikee alkaa vääntää jotain juttuu jos en tunne henkilöö...
Meit oli kurssilla 10 tänään ja 2:n käsialat tunnistin heti,joten vaihtoehtoi kuka ton olis kirjottanu on 7..kunpa vaan tietäs ketä se oli ni vois näyttää et oikeesti en oo tyly..
pikkasen kuitenkin piristää se et tuli kivojakin palautteita,vaikka joukossa olikin "ujo" "arka" jne..mut ne oli "nätisti"kirjoitettu,just niin kuin on..
 
Meillä oli yläasteellan sellanen juttu kun teimme luokkavideota, että jokainen kirjoitti lapulle jokaisesta luokkalaisesta tietyn määrän adjektiiveja, eli siis millanen on jne. Sit vaan tyyppi istumaan penkille, joku kuvasi videokameralla ja sit samalla joku luki niitä kommentteja sinusta. Niitä kommentteja ei ollut saanut lukea/kuulla etukäteen.
 
Meil taas yläasteella oli sellanen älytön juttu, että jokaiselle annettiin kukan keskusta ja 5 terälehteä. Sitten sait valita luokkakaverin kenen lehteen kirjoitit jonkin positiivisen asian hänestä. Ne sai vaikka kaikki pistää samalle tai eri henkilöille.

Mä sain vaan 2 lehteä :( Ei se ees näyttäny kukalta. Luokan hiljasin ja ketä luulin et on syrjityin sai enemmän. Hyvä sille. Mulle tuli aika paha mieli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja syrjitty:
Meil taas yläasteella oli sellanen älytön juttu, että jokaiselle annettiin kukan keskusta ja 5 terälehteä. Sitten sait valita luokkakaverin kenen lehteen kirjoitit jonkin positiivisen asian hänestä. Ne sai vaikka kaikki pistää samalle tai eri henkilöille.

Mä sain vaan 2 lehteä :( Ei se ees näyttäny kukalta. Luokan hiljasin ja ketä luulin et on syrjityin sai enemmän. Hyvä sille. Mulle tuli aika paha mieli.

Nii ja nää kukat pistettiin sinitarralla liitutaululle kaikkien katseltavaks.
 
meil oli yläasteella tollanen mut siinä oli 5 hyvää tai huonoo kommenttia. yks oli "pisamainen" en tiä sit oliko se tarkotettu hyvällä vai pahalla.
yks oli negatiivinen mutta sekin mun pikkuveljen laittama kommentti eli ihan ymmärrettävä
 
Mä en oo koskaan ollu vastaavissa tehtävissä...
Kuitenkin yhes lapus oli et "siisti ulkonäkö" ja yhes "hauska huumorintajuine olemus"..ne piristi kivasti ku mul on mieletön "alemmuuskompleksi"..ja toi vika mielipide..no joo..mä pukeudun vähä miten sattuu..tarkottaakohan se nyt sitä sil humoristisel.. :o
 
Näiden tehtävien olisi tarkoitus tukea ryhmäytymistä jne. Mutta usein ryhmänohjaaja ei ole yhtään "kartalla" ryhmän tilanteesta ja laittaa tällaisen tehtävän, josta tosi monet sitten ovat saaneet huonoja kokemuksia. Itselläni on hyvä ja huono kokemus edellämainituista ja itse ohjaajana varoisin kyllä kyseistä "tehtävää"...
 
aika omituista, että negatiivisia asioita laitetaan. meillä on ollut sellainen tehtävä, että kaikista tuli laittaa 1 postiivinen asia. Siitä tuli kaikille hyvä mieli.
 
aika omituista, että negatiivisia asioita laitetaan. meillä on ollut sellainen tehtävä, että kaikista tuli laittaa 1 postiivinen asia. Siitä tuli kaikille hyvä mieli.
 
ihme että pitää huonojakin puolia? Meillä on ollut vaan niin et positiivisia asioita.

ja toisekseen ujous ei todellakaan ole, huono asia. Se on ihmisen yksi tempperamentti piirre.

Sanotaan että jos ujoja lapsia kohdellaan ja kasvatetaan oikein ( ei siis pakoteta olemaan toisenlaisia vaan rohkastaan jne.) niin ujoista kasvaa jopa paremmin ressiä sietäviä jne.

Vanhan ajan käsitys se että ujous on jotenki huono asia. Nykyään onnex tempperamenttipiirteet osataan ottaa yksilöllisinä ja positiivisina. tai ainakin pietäis osata =)
 
Ymmärrän hyvin sinua ap. Mulla ollut yksityiselämässä omanikäisten kanssa samaa ongelmaa, varmaan vieläkin. Mä en varsinaisesti ole kovin ujo, mutta uudessa porukassa en puhu heti suuna päänä, vaan olen alkuun hiljaisemman puoleinen ja tarkkailen, minkälaisia ihmisiä he ovat. Sen jälkeen on helpompi keksiä sitä puhuttavaa. Pakko lisätä, etten kuitenkaan tarkkaile samalla tavoin kuin tuo BBn Heli :D...

Mulle ei tuosta kukaan ole antanut varsinaisesti suoraan negatiivista palautetta, vaan se on tullut kierteellä tyyliin " Sä oot tosi avoin ja ihana ihminen, kun suhun tutustuu, alkuun kuvittelin, ettet halua olla mun kanssa tekemisissä/mun jutut ei kiinnosta sua" tai "Sä et ookaan ollenkaan tyly ja etäinen, kun suhun tutustuu" (tuo tylyys ja etäisyys vedetty johtopäätöksenä hiljaisuudestani). Mä olin alkuun ihan, että häh, saako minusta tosiaan tuollaisen kuvan.

Toisaalta olen myös sellainen ihminen, jolle tuntemattomatkin ihmiset alkavat vuodattaa elämäänsä. Muutaman kerran tullut esimerkiksi juna-asemilla odottaessa huomattua. Eräskin perheensä ja kotinsa menettänyt mies (ns. pulsu) vuodatti mulle bussiasemalla koko elämäntarinansa ja olisi halunnut osoitteeni, jotta olisi voinut lähetellä mulle runojaan...tulipa vartijakin kysymään, häiritseekö kyseinen mies minua, kun melkein pari tuntia istuskeli siinä mun vieressä...:D Omituisin tapaus lienee entisen vuokranantajani veli, joka soitteli mulle ihan huvikseen muutamaan otteeseen vain jutellakseen (tavattiin, kun hoiti kämpän avaimet mulle, vuokranantaja asui eri kaupungissa). Vuokranantaja kun oli kertonut veljensä olevan tosi sulkeutunut.

En mä tiedä, mä en ainakaan pysty tai edes halua ruveta luonnettani "muuttamaan". Jotkut sitten voivat pitää mua tylynä/etäisenä, kun eivät tunne, mutta en voi sille mitään. Minut tuntevat tietävät, millainen oikeasti olen.
 
minnuu on kanssa luultu aiemmin tosi tylyksi. ja luullaan monesti vieläki. johtuu siitä että mieki oon varautunu ja ujo tietyissä tilanteissa, eli en oo automaattisesti pitämässä kauhiata älämölöä... hyvähän se täällä netissä on Emily meiän molempien sitä kokkeilla mutta erihän se on tuolla isossa maalimassa =) :hug:
 
Meillä oli muuten tuontapainen juttu lukion luokkakokouksen aluksi. Ennen kuin ehdimme kertoilla elämästämme toisille ja ennen kuin totuudenmukainen powerpoint-esitys alkoi pyöriä meistä saimme jokainen kirjoittaa nimemme lapuille, jotak sitten kiersivät uudestaan ja päätyivät jollekin toiselle joka kirjoitti siihen, että mitä kuvittelee kyseisen henkilön tehneen lukion jälkeen ja miksi on päätynyt lopulta. Se oli melko hauskaa, vaikka kukaan tosin ei pahemmin ollut lukioaikaisten mustavalkoisten näkemystensä mukaan elämäänsä päättänyt elää.
 
No mul on kans se et aluks tosi hiljanen ja jos joku kysyy jotain tms ni vastaus lyhyt ja ytimekäs..mut sit ku opin tuntee ni oon varmaan tosi ärsyttävä ku papatan ja höpötän..
Kysykää vaikka mun parhaalta ystävältä :kieh:
Mut esim viime viikol ku kurssi alko ja vierustoverimies puhu mul ni olin just et"pliis älä puhu mul ku en osaa puhuu sul"mut toissapvänä jotenin "rentouduin"sen seurassa ja nyt ollaa naurettu ja höpötetty ja juteltu niitä näitä..eikä esim sen kaksmieliset jutut enää nolota mua vaa oon täysil mukana..hyvä tyyppi se on vaik aluks "pelkäsin" sitä..ja kyllä siit huomaa et se on huomannu et tarviin vaa aikaa tutustuu.Ihan erilainen nyt ku viime viikol mua kohtaan.Tänään esim mua oikeen hävettää mut meil oli nii hauskaa tunnil et eipä tullu kuunneltuu opee :ashamed:
 

Yhteistyössä