Tulipas todella paha mieli =(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vierailija"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vierailija"

Vieras
Olemme miehen kanssa olleet molemmat työttöminä 3 vuotta. Yhteiset rahat on aina ollut ja minulla vähän enemmän sitä rahaa ollut, koska entisestä liitosta on lapsia.
No, mies on nyt ihmeen kaupalla saanut työpaikan ja ollut siellä kaikki 2kk. Eilen sitten kun pyysin rahaa bensaan, sain vihaisen vastauksen, että "se on sellanen homma, että sinäkin alat tähän perheeseen tienaamaan" ja suunnilleen iski rahat käteeni :O

Aivan kuin hän nyt olisi tässä aivan hirvittävästi tienannut ja nyt vihdoin pitkän työttömyyden jälkeen kun HÄN on saanut töitä, niin yhtäkkiä onkin niin, että minunkin pitäisi se työpaikka löytää tällä sekunnilla. Kuin HÄN olisi se joka nyt elättää koko perhettä, vaikka ise HÄN on minun ja lasten rahoilla elänyt viimeiset 3v. Sai siis itse vain 500 euroa työmarkkinatukea työttömänä, kun taas minä saan lapsilisät, elatusmaksut, 650e työttömyysrahaa, asumistuki jne

ja mainittakoon, että miehen palkka on vain muutaman satasen enemmän kuin mitä minä saan rahaa kuukaudessa nyt työttömänä.
 
Mies on ollut monta vuotta työttömänä, ja nyt paluu sorvin ääreen ahdistaa. Ei ole helppo tottua uusiin rutiineihin, varsinkin kun tämä tietää että sinun ei tarvitse nyt juuri tehdä samaa "uhrausta" kuin hän. Nautitteko työttömänä olosta jossain määrin: enemmän yhteistä aikaa, saa "laiskotella", on vapaa käymään missä vain milloin vain..? Tällainen elämä kun vaihtuu siihen, että pitää tehdä hommia ja ehkä vielä paineen alaisena, voi päästä suusta vaikka mitä tyhmyyksiä.
Meillä miehen työstressi näyttäytyy aina juuri tuon tyyppisenä.
Oletko kertonut että arvostat miehen työntekoa, sitä että pääsi töihin? Että olet ylpeä? Tuossakin viestissä sanot "ihmeen kaupalla". Ihan kuin sinusta olisi tyhmää, että hän pääsi töihin. Oletko kateellinen? Vai kaipaatko yhdenvertaisuutta?
 
Mies on ollut monta vuotta työttömänä, ja nyt paluu sorvin ääreen ahdistaa. Ei ole helppo tottua uusiin rutiineihin, varsinkin kun tämä tietää että sinun ei tarvitse nyt juuri tehdä samaa "uhrausta" kuin hän. Nautitteko työttömänä olosta jossain määrin: enemmän yhteistä aikaa, saa "laiskotella", on vapaa käymään missä vain milloin vain..? Tällainen elämä kun vaihtuu siihen, että pitää tehdä hommia ja ehkä vielä paineen alaisena, voi päästä suusta vaikka mitä tyhmyyksiä.
Meillä miehen työstressi näyttäytyy aina juuri tuon tyyppisenä.
Oletko kertonut että arvostat miehen työntekoa, sitä että pääsi töihin? Että olet ylpeä? Tuossakin viestissä sanot "ihmeen kaupalla". Ihan kuin sinusta olisi tyhmää, että hän pääsi töihin. Oletko kateellinen? Vai kaipaatko yhdenvertaisuutta?
 
No minusta tuntuu, että hän nyt kuvittelee olevansa perheen elättäjä, vaikka saa saman summan rahaa minkä minä olen saanut jo 3 vuotta ja millä rahalla hänkin on elänyt, ostellut paljon juttuja mitä ei yksinasuvana olisi ollut varaa ostaa.

Mutta ei, hän on nyt jotenkin parempi kun hän on TÖISSÄ. Jopa siinä määrin, että voi minulle tuolla tavalla sanoa. Miksei hänen ole aiemmin täytynyt olla se, joka alkaa tienaamaan perheeseen rahaa, miksi vasta nyt puhutaan tuollaisia kun hän on töissä ja minä en?

Tekisi mieli sanoa, että "selvä, tästälähin meillä on aivan omat rahat"
 
No oikeassahan se ukko on, olette lorvineet kotona ihan liian kauan. Jonkun olisi pitänyt sanoa tuo sama teille kummallekin jo paaaljon aikaisemmin.

Tottahan tämä on, mutta minusta hänellä ei 2kk työssäolon jälkeen ole minulle oikeutta tuolla tavalla sanoa, kun itse on aiemmin ollut myös pitkään työttömänä.

Tämäkin määräaikainen työpaikka, en tiedä itkisinkö vai nauraisinko
 
[QUOTE="a.p";29690262]Tottahan tämä on, mutta minusta hänellä ei 2kk työssäolon jälkeen ole minulle oikeutta tuolla tavalla sanoa, kun itse on aiemmin ollut myös pitkään työttömänä.

Tämäkin määräaikainen työpaikka, en tiedä itkisinkö vai nauraisinko[/QUOTE]

Miksi sä nauraisit, onhan sillä yksi työpaikka enemmän mitä sulla?

Eikä se sama asia ole tienata itse se sama raha, minkä sinä saat tukina, on paljon arvokkaampaa että se tulee tienestinä kuin meiltä muilta lahjana.

Nyt luovut siitä ylpeydestäsi ja toteat että oikeassahan se on, täytyy sunkin joku työpaikka löytää, vaikka sellainen naurettava määräaikainen.

Nyt kun pääsee mies taas aitoon elämään kiinni, niin käy vielä niin että tulee siitä eripuraa välillenne, eikä mies osaa sinua enää samalla tavalla arvostaa.
 
[QUOTE="a.p";29690254]No minusta tuntuu, että hän nyt kuvittelee olevansa perheen elättäjä, vaikka saa saman summan rahaa minkä minä olen saanut jo 3 vuotta ja millä rahalla hänkin on elänyt, ostellut paljon juttuja mitä ei yksinasuvana olisi ollut varaa ostaa.

Mutta ei, hän on nyt jotenkin parempi kun hän on TÖISSÄ. Jopa siinä määrin, että voi minulle tuolla tavalla sanoa. Miksei hänen ole aiemmin täytynyt olla se, joka alkaa tienaamaan perheeseen rahaa, miksi vasta nyt puhutaan tuollaisia kun hän on töissä ja minä en?

Tekisi mieli sanoa, että "selvä, tästälähin meillä on aivan omat rahat"[/QUOTE]

Niin sinusta tuntuu. Miltä miehestä tuntuu? Oletko kysynyt?
 
Miksi sä nauraisit, onhan sillä yksi työpaikka enemmän mitä sulla?

Eikä se sama asia ole tienata itse se sama raha, minkä sinä saat tukina, on paljon arvokkaampaa että se tulee tienestinä kuin meiltä muilta lahjana.

Nyt luovut siitä ylpeydestäsi ja toteat että oikeassahan se on, täytyy sunkin joku työpaikka löytää, vaikka sellainen naurettava määräaikainen.

Nyt kun pääsee mies taas aitoon elämään kiinni, niin käy vielä niin että tulee siitä eripuraa välillenne, eikä mies osaa sinua enää samalla tavalla arvostaa.

Vähän huonoon kohtaan kirjoitin tuon, mutta tarkoitin etten tiedä itkisinkö vai nauraisinko miehen käytökselle.

Ja kyllä minunkin työpaikka pitää löytää, mutta miksi ihmeessä tuolleen vihaisena pitää noin sanoa? Kuin hän olisi vuosikausia ollut töissä ja minä kotona lorvimassa. Vaikka ei ole montaa kuukautta kun mies itsekkin oli vielä kotona lorvimassa, kumma että nyt yhtäkkiä tuli kamala kiire saada minullekkin työpaikka.
 
ja jos kuvittelen tilanteen toisinpäin, että minä olisin ollut se joka saa ensimmäisenä työpaikan, niin ei tosiaan olisi tullut mieleen miehelle noin sanoa.

Vielä eri asia, jos hän olisi aina ollut töissä, tai edes silloin tällöin ja minä en ikinä. Tällöinkin ymmärtäisin, että vituttaa kun itse tienaa ja toinen ei tienaa mitään.
 
[QUOTE="a.p";29690288]ja jos kuvittelen tilanteen toisinpäin, että minä olisin ollut se joka saa ensimmäisenä työpaikan, niin ei tosiaan olisi tullut mieleen miehelle noin sanoa.

Vielä eri asia, jos hän olisi aina ollut töissä, tai edes silloin tällöin ja minä en ikinä. Tällöinkin ymmärtäisin, että vituttaa kun itse tienaa ja toinen ei tienaa mitään.[/QUOTE]

No onhan se jo 2kk odotellut että sinäkin reipastut työnhaussa, onko sulla ollut työhaastatteluja tai oletko lähetellyt aktiivisesti hakemuksia eri paikkoihin?

Jospa se mies pelkää että sä haluat olla työttömänä vielä seuraavatkin 3 vuotta?
 
Niin, no katsos kyllä se vaan on niin, että jos saat tonnin sossusta ja kelasta tai vastaavasti painat bussikuskina yötöitä ja teet saman neton tilille, niin ne itse ansaitut rahat ovat aina arvokkaampia. Se on ihan psykologinen juttu. On tutkittu, että nettorahan määrä ei vaikuta niin paljon ihmisten kykyyn säästää vaan se, miten raha on saatu. On perheitä, jotka saavat useita tuhansia rahaa lapsilisinä, asumistukena, toimeentulotukena, työmarkkinatukena, opintorahoina, kotihoidotukina ja vaikka millä nimikkeellä, mutta kaikki menee kun tuleekin. Sitten, kun saa työtä, rahan tulo riippuu itsestä, eikä tule automaattisesti tilille jos ei huvita mennä duuniin. Se konkretia, jonka eteen joutuu rahojen (saman, ehkä jopa pienemmän summan kuin työttömänä) ansaitsemiseksi tekemään, tiukentaa kukkaronnyörejä ja taloudenpitoa: entäpä jos jään taas työttömäksi? Nyt on aika säästää, kun kerran on työtä jne. Eli kahden tonnin kuukausipalkasta jää useammin säästöön kuin kahden tonnin sosiaalietuuksista. Tämä on fakta ja kertoo siitä, miten eri tavoilla tilille tulevien rahojen arvostukset eroavat toisistaan.

Ja tämä vaille aukotonta selitystä jäävä käyttäytymismalli heijastuu nyt miehesi tilanteessa: Hän joutuu tekemään työtä, ja sinä et. Hän on ANSAINNUT rahansa, sinä et. Itseasiassa miehen status on nyt noussut uusiin sfääreihin, ja hän maksaa verojen muodossa sinunkin rahasi. Pitkän työttömyyden jälkeen tällaiseen egoistiseen ja itsetuntoa pönkittävään ajatuskulkuun on helppo sortua ja käytöksen tasolla se näkyy juuri siten, että parinkympin bensoista tuleekin riita, koska hän on tehnyt töitä sen eteen ja sinä et.

Lisäys: Kun kirjoitin, että "...jos ei huvita mennä duuniin..." en tarkoita, etteikö sinua huvittaisi. Tässä työmarkkinatilanteessa ei enää niin vain mennä duuniin, vaikka huvittaisikin.
 
Viimeksi muokattu:
Katsoppas, sehän on IHAN eri asia TIENATA TYÖLLÄ rahaa! Miehen ansaitsemat rahat ovat eri arvoisia kuin erinäisiltä luukuilta saadut. Ethän SINÄ niitä rahojasi ole miehen mielestä TIENANNUT. Näin se nyt menee.
 
Katsoppas, sehän on IHAN eri asia TIENATA TYÖLLÄ rahaa! Miehen ansaitsemat rahat ovat eri arvoisia kuin erinäisiltä luukuilta saadut. Ethän SINÄ niitä rahojasi ole miehen mielestä TIENANNUT. Näin se nyt menee.

Mitenköhän tämä liittyy siihen, että mies sanoo oman kolmen vuoden työttömyytensä jälkeen minulle noin? Hän itse oli kauemmin työttömänä mitä minä olen ollut.

Nyt kun hän on saanut töitä niin hänellä on sitten oikeus tiuskia minulle tuollaista? Ei kukaan tiuskinut hänellekkään silloin kun itse oli työtön.

Entäpä jos minä nyt saisin vakkaripaikan ja miehen määräaikainen työ loppuu, niin onko minun ok sanoa miehelle samalla tavalla vihaisesti, että voisit sinäkin alkaa tienaamaan?

Luulisi että mieheni jos kuka tietäisi, ettei se työpaikan löytyminen nyt niin helppoa ole. Helppo se nyt on huudella, kun itse on paikan löytänyt
 
Kummallakin omat tilit ja pistätte asumiskulut,sähkön,ruuan ja mahdolliset muut kulut puoliksi.Me ollaan oltu naimisissa 14v ja koskaan ei ole tullut rahasta riitaa,kummallakin oma tilit.
 
[QUOTE="a.p";29690908]Mitenköhän tämä liittyy siihen, että mies sanoo oman kolmen vuoden työttömyytensä jälkeen minulle noin? Hän itse oli kauemmin työttömänä mitä minä olen ollut.

[/QUOTE]

Se liittyy erityisesti asiaan. Työttömyysaika on ottanut miehellesi todella koville, onhan hän "perheen pää" eikä ole kyennyt huolehtimaan taloudesta toivotulla tavalla. Häne itsetuntonsa on ollut ilmeisesti paljon huonompi työttömyysaikanaan kuin sinä olet ymmärtänyt tai mitä hän on sinulle kertonut. Nyt työllistyttyään hän haluaa karistaa kaiken paskaleiman harteiltaan: sossupummi, luuseri, loinen. Hän haluaa saada itsetuntonsa ja pystyvyytensä takaisin, ja valitettavan usein huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset käyttävät keinona toisten alistamista ja nöyryyttämistä tunteakseen itsensä paremmaksi: minä ja "ne toiset". Sinä olet nyt "se toinen", jota hänen on halveksittava tunteakseen itsensä voimakkaaksi pitkän ja nöyryyttävän työttömyysajan jälkeen. Lisäksi koita ymmärtää; hän on kuitenkin vain mies.
 
Viimeksi muokattu:
Se liittyy erityisesti asiaan. Työttömyysaika on ottanut miehellesi todella koville, onhan hän "perheen pää" eikä ole kyennyt huolehtimaan taloudesta toivotulla tavalla. Häne itsetuntonsa on ollut ilmeisesti paljon huonompi työttömyysaikanaan kuin sinä olet ymmärtänyt tai mitä hän on sinulle kertonut. Nyt työllistyttyään hän haluaa karistaa kaiken paskaleiman harteiltaan: sossupummi, luuseri, loinen. Hän haluaa saada itsetuntonsa ja pystyvyytensä takaisin, ja valitettavan usein huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset käyttävät keinona toisten alistamista ja nöyryyttämistä tunteakseen itsensä paremmaksi: minä ja "ne toiset". Sinä olet nyt "se toinen", jota hänen on halveksittava tunteakseen itsensä voimakkaaksi pitkän ja näyryyttävä työttömyysajan jälkeen. Lisäksi koita ymmärtää; hän on kuitenkin vain mies.

Tämä varmaan liippaa läheltä. Jotenkin tuli olo, että kun HÄN nyt tienaa (aivan järkyttävät summat) niin nyt minunkin pitäisi alkaa tienaamaan. Kun HÄN nyt käy töissä. Nostaa itsensä johonkin jalustalle, onhan HÄN nyt töissä.

Minun ja lasten rahoilla elätetty hänetkin monta vuotta ja nyt parin kuukauden työssäkäynnin jälkeen kehtaa tuolleen sanoa
 
Onko joku oikeasti 3 VUOTTA työttömänä ja vain odottelee sitä työpaikkaa? Tuleeko mieleen, että vois siinä ootellessa vaikka kouluttautua sellaiselle alalle, jossa niitä töitä on?
 
Elatusapu ja lapsilisä eivät ole sinun rahojasi. Ne on tarkoitettu lasten menoihin, sinä olet vain asioiden hoitaja. Jos käytät lapsilisät ja elarit omiin menoihisi olet oikeasti parasiitti.
 

Yhteistyössä