Tulotaso romahti perheessämme. Miten kertoa teineille asiasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Meillä on haastava tilanne. Olen jäänyt työttömäksi ja tulotasomme on tipahtanut huomattavasti. Tällä hetkellä elämme puolison palkalla ja muutamalla tuella. Tulot ovat tippuneet noin 2000e kuussa joten on sanomattakin selvää että se näkyy tilillä -siis ihan oikeasti pohdimme miten saamme rahat riittämään ruokaan. Ongelma on ehkä se, miten lapset tämän kokevat ja miten heille asiasta tulisi kertoa.

Me olemme aina eläneet terveellisesti. Suosimme luomua ja syöneet vain kasvisruokaa (itse olen kasvissyöjä joten perhe syö samaa, lapset koulussa sitten lihaa jne). Hedelmiä kuluu Aivan järjetön määrä, samoin kasviksia mutta niitä ei syödä kuin ruoaksi. Lapset rakastavat leipoa joten voita ja jauhoja ja kalliita aineksia menee... Nyt on tilanne se että ei ole enää varaa ostaa sitä mitä ennen olemme ostaneet. Ruuan osaan tehdä edukkaista raaka-aineista, mutta lapset syövät leipää, hedelmiä ja pähkinöitä kuten ennenkin enkä tiedäiä miten ottaisin asian esille että tähän elintasoon ei ole enää varaa. Miten sanoa teineille että ette voi enää leipoa harrastukseksi koska voi maksaa niin paljon. Tai oikeastaan KAIKKI raaka-aineet maksaa nyt paljon. Suuri osa miehen palkasta menee hänen työmatkoihinsa joten nykyisellä polttoaineen hinnoilla tilanne on oikeasti aika kamala.

Teinit ovat myös tottuneet tiettyyn elintasoon sen suhteen, että ovat saaneet käydä uimahallissa niin usein kun haluaa ja muitakin harrastuksia on. Onneksi sentään mitään superkalliita harrastuksia ei ole, nehän olisi lopetettava välittömästi.

En haluaisi vastuuttaa lapsiamme rahatilanteestamme, eli heille ei saa tulla tunne että heidän pitäisi "olla syömättä" ja pohtia miten perhe pärjää... se olisi ihan kamalaa, koska itse olen elänyt sellaisen lapsuuden. Tämä ehkä onkin syynä siihen, miksi olen viimeiseen asti välttänyt heille asiasta kertomista. Mutta tänään kun olin ostanut juuri täyden voipaketin ja tyttäret leipoi extempore mokkapaloja ja voipaketti meni kokonaan siihen, tuli tunne että nyt tästä täytyy keskustella. En vain tiedä miten.


Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten itse toimisit tilanteessani? Kiitos jos jaksatte vastata :)
 
Jos sinä käyt kaupassa, niin hoida ostokset niin ettei kalliita hedelmiä tai pähkinöitä tule kotiin. Ja unohda se luomu tässä vaiheessa. Jos perään kysytään, selität asiallisesti että nyt kun taloudellinen tilanne on vähän kehnompi, pitää jättää kalliimmat tuotteet pois. Teini-ikäiset ovat jo riittävän vanhoja sen ymmärtämään. Mutta asiasta ei saa tehdä liian suurta numeroa ettei lapset tosiaan saa päähänsä sinne kuulumattomia asioita. Oma perheeni eli saman tilanteen läpi 1990-luvun lamassa ja silloin siitä tehtiin ehkä turhan iso numero, joka vaikutti meihin lapsiin aika paljonkin.
 
Sanotaan, että rehellisyys maan perii. Kerrot asian nuorille juuri niin kun tilanne nyt on. Älä aliarvioi nuorisoasi ovat fiksuja ja ymmärtävät kyllä tilanteen. Jatkoon yhteiset pelisäännöt siitä mitä ostetaan, syödään.... ja mistä voidaan säästää.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Meillä sama tilanne. Ollaan kerrottu lapsille että viljan hinta on kallistunut, samoin polttoaineen, ja tulot vähentyneet, eli nyt pitää jonkun aikaa jaksaa harrastaa ilmaisia harrastuksia (kirjasto, hiihto kun sukset jo on), uusia vaatteita pääsääntöisesti ei saa, ja ensin syödään pakastin tyhjäksi lihoista ja marjoista (tykkäämme kiisseleistä) ja säästämme kauppalaskuissa, onneksi meillä on aina kotimaiset juurekset kuten porkkana, lanttu, nauris maistuneet aina sellaisenaan kaikille. Irtokarkkeja ostamme sillointällöin, leipomisen voi valita edullisemmista aineksista esim puolukkamuffinseja. Teen usein itse leipää, nyt joudun ostamaan perus jauhoja, ei valmiita sämpyläjauhoseoksia.
Voisko Ap teidän lapset leipoa herkkujen sijaan erilaisia leipiä? Olis terveellisempää ja ravitsevampaa.
 
Suoraan ja rehellisesti. Olet työtön eikä rahaa ole enää niin paljon. Leivottu tosiaan vielä leipää itse eikä aina herkkuja.
Etkö muuten saa ansiosidonnaista?
 
Minusta tällaiset asiat ovat vain elämän realiteetteja, joihin pitää sopeutua, oli ikä mikä tahansa. Itse olen vahvasti vastaan ajatusta "lasten säästämisestä kaikelta ikävältä".
 
Näe asia mahdollisuutena opettaa teineille, miten pärjätä elämässä. -Sitähän elämä on, kasvamista, ja realiteettien kohtaamista ja sitä, että oppii ajattelemaan ja selviytymään.

Kerro rehellisesti ja pyydä apua. Neuvotelkaa yhdessä, mistä ovat valmiita luopumaan ja mikä taas olisi itse kullekin se oma juttu josta ei halua luopua.

Maksavia harrastuksia voi myös kesän koittaessa vaihtaa onkimiseen, marjastukseen, sienestykseen.
 
no kaikkein järkevintä on kertoa asiat suoraan. se on teinienkin paras tietää miten asiat on. parempi se niin on että toduuten tietävät. oppivat siinä samalla perusasioita, että aina sitä rahaa ei noin vain tule. että työt voi loppua, jopa sairauskin iskeä. ei asiat salailemalla kummene, pahentuu vain
 
Samaa totean kuin monet muutkin. Kyllä lapset ja nuoret etenkin ymmärtävät ja ovat sopeutuvaisia, jos eivät vallan hemmoteltuja ole siis niin, että heidät on totutettu saamaan kaiken, mitä haluaa. No ehkä sellaisetkin sopeutuvat.

Meillä tuli jonkin aikaa notkahdusta koronan alkaessa, olemme perheessä molemmat aikuiset yrittäjiä ja tulotaso romahti molemmilla. Saimme onneksi jonkin aikaa tukea, se auttoi. Lapset, joista toinen oli jo teini silloin, sopeutuivat kyllä ja olivat entistä avuliaampia. Seuraavana vuonna teini hakeutui jo kesätöihin ja oppi entistä enemmän rahan arvosta.

Tsemppiä teille!
 

Yhteistyössä