V
"vieras"
Vieras
Toisaalta itkettää, mutta toisaalta tunne on niin kamala etten oikein osaa itkeäkään. Välillä tulee kyyneleet silmiin, mutta en uskalla itkeä kunnolla. Vielä...
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni työtön. Ja vielä kaikenlisäksi minut irtisanottiin. Tai oikeastaan siis olin vielä periaatteessa koeajalla. Sopimusta ei oltu tehty, joten tämä on vain suullista puuhaa nyt...
Olin edellisessä työpaikassani 2,5vuotta. Menin sinne suoraan hoitovapaalta. Työ oli koulutustani vastaavaa ja itse työstä tykkään, mutta valitettavasti pomo aiheutti sen, että koko henkilöstö voi pahoin. Sieltä oli pakko päästä pois. Etsin töitä enemmän ja vähemmän aktiivisesti ja lopulta tärppäsi puoliksi tutunkauppaa.
Heillä piti olla kova tarve työntekijälle, mutta ehdin kuukauden tehdä töitä, kun totesivatkin ettei tarvetta ole. En mennyt siis kenenkään tilalle vaan kokonaan uuteen työnkuvaan, johon luulivat olevan tarpeen palkata. Tykkäsin työstä, mutta sitä ei siis ollut tarpeeksi. Ja se työ mitä olisi ollut tarjolla niin siihen ei taas koulutukseni riitä.
En tiedä... hävettää ihan hirveästi, vaikka syy ei nyt ole minussa. EIhän? Pomo sanoi, että hänelle saa soittaa kyllä ja kysyä suosituksia ja uskoo, että saan pian töitä.
Maanantaina menen jo kahdesta paikasta juttelemaan, mutta en vielä liputa.
Tapahtuuko asiat syystä?
Olen ensimmäistä kertaa elämässäni työtön. Ja vielä kaikenlisäksi minut irtisanottiin. Tai oikeastaan siis olin vielä periaatteessa koeajalla. Sopimusta ei oltu tehty, joten tämä on vain suullista puuhaa nyt...
Olin edellisessä työpaikassani 2,5vuotta. Menin sinne suoraan hoitovapaalta. Työ oli koulutustani vastaavaa ja itse työstä tykkään, mutta valitettavasti pomo aiheutti sen, että koko henkilöstö voi pahoin. Sieltä oli pakko päästä pois. Etsin töitä enemmän ja vähemmän aktiivisesti ja lopulta tärppäsi puoliksi tutunkauppaa.
Heillä piti olla kova tarve työntekijälle, mutta ehdin kuukauden tehdä töitä, kun totesivatkin ettei tarvetta ole. En mennyt siis kenenkään tilalle vaan kokonaan uuteen työnkuvaan, johon luulivat olevan tarpeen palkata. Tykkäsin työstä, mutta sitä ei siis ollut tarpeeksi. Ja se työ mitä olisi ollut tarjolla niin siihen ei taas koulutukseni riitä.
En tiedä... hävettää ihan hirveästi, vaikka syy ei nyt ole minussa. EIhän? Pomo sanoi, että hänelle saa soittaa kyllä ja kysyä suosituksia ja uskoo, että saan pian töitä.
Maanantaina menen jo kahdesta paikasta juttelemaan, mutta en vielä liputa.
Tapahtuuko asiat syystä?