Toggle sidebar

Tunteeko 4,5-vuotias empatiaa? Erottaako oikean ja väärän?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

ihmeissään

Vieras
Poika teki taas kerran jotain kiellettyä ja kun juttelimme rauhallisesti asiasta jälkeenpäin, kerroin että minua harmittaa kun hän rikkoi antamani lahjan vaikka lupasi olla tekemättä sitä (hänellä taipumus hajoittaa tavaroita, syytä en tiedä). Kysyin, harmittaako häntä. "Ei harmita", hän vastasi vähän kummastuneena.

Eikö tuon ikäisen pitäisi jo ymmärtää, mitä saa/ei saa tehdä ja osata myös katua/hävetä tekosiaan?
 
Hän on ollut pienestä saakka erilainen kuin muut, ei ole välittänyt mistään leluistaan niin paljoa että pitäisi sen kunnossa vaan kaikki meni suuhun/rikkoi kylmän oloisesti lelunsa. Päiväkodissa on huomattu, ettei ymmärrä ainakaan syy-seuraussuhteita ja neuvolassa sanottiin samaa. Epäilen, ettei pojalla ole empatiaa, koska opettelusta huolimatta hän satuttaa joka kerta muita kun suuttuu eikä ymmärrä, kun yritetään perinteistä "entä jos sun kaverikin löisi sua aina kun häntä suututtaisi"-lähestymistapaa. Ihan kuin ei vaan tajuaisi mitään tämmöisiä juttuja.
 
Meille on pojalle ihan selkeesti tullut häpeä tunneskaalaan tossa 2,5 vuotiaana. Nykyään osoittaa ihan selkeesti laittamalla kädet silmien päälle ja itkemällä sydäntä särkevästi.

Varmaan kannattais jutella vaikka lapsipsykologin kanssa asiasta.
 
Joo meillä kans 1-2-vuotiaana tunsi selvästi empatiaa ja oli huolestuneen näköinen jos joku satutti itsensä tai itki. Ja vauvana itki jos toinen vauva itki, siis "empatiaitkua" myötätunnosta. Nykyään 3-vuotiaana tajuaa tosi hyvin kun kysytään "entä jos sulle tehtäis".

Hyvä kun otat puheeksi, niin asialle voidaan tehdä jotain ja todennäköisesti pian eikä niin että teininä olisi liian myöhäistä. Onnea ja voimia!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuntee tosi aikaisin:
Joo meillä kans 1-2-vuotiaana tunsi selvästi empatiaa ja oli huolestuneen näköinen jos joku satutti itsensä tai itki. Ja vauvana itki jos toinen vauva itki, siis "empatiaitkua" myötätunnosta. Nykyään 3-vuotiaana tajuaa tosi hyvin kun kysytään "entä jos sulle tehtäis".

Hyvä kun otat puheeksi, niin asialle voidaan tehdä jotain ja todennäköisesti pian eikä niin että teininä olisi liian myöhäistä. Onnea ja voimia!!
Click to expand...

näin meilläkin,molemmat,vaikka toisaalta ovatkin olleet tosi itsekkäitä tavaroista yms.,mutta todella empaattisia.
 
Meillä 3v3kk vanhalla samantyylistä, mutta lievempää taipumusta. Meillä on enemmänkin sellaista syklittäistä. Toisinaan ei tajua yhtään mistään mitään ja toisinaan taas ihan oma-aloitteisesti menee nostamaan vaikkapa kaatuneen siskon ylös ja paijaa ja halaa, lohduttaa=eli tuntee empatiaa.

Pahimmaksi poika menee silloin kun rytmit muuttuvat rajusti tai toiminta ympärillä on jotenkin kaoottista tai epäselkeää (siis hänelle). Jotenkin hänen omatkin tunteensa ovat selkeämpiä ja hänen itsensä helpompia käsitellä jos ympäristö on turvallinen, rauhallinen ja ennakoitava.

Hyvissä sykleissä tulee esiin aivan valloittava, luova, herkkä, älykäs lapsi. Toinen puoli onkin sitten päättömänä toheltava, pikkusiskoa tönivä, rumia puhuva, tavaroita rikkoja ja ketään kunnioittamaton pikku..
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa