tuntuisiko vauva omalta

[vieras]

En tiedä uskallanko kysyä, kun rohkaisen nyt mieleni. Minulla ei ole omia munasoluja tai on, mutta ne ovat niin huonoja, ettei niistä ole saatu vauvaa alkuun lapsettomuushoidoissa. Turha on kai enää lyödä päätä seinään. Nyt meille on suositeltu lahjamunasoluhoitoa. Ilman muuta tuohon mennään enkä tätä asiaa oikeasti epäile. Mietin vain, että tuntuuko vauva sitten meidän perheen vauvalta oikeasti vai tuntuuko vauva mieheni lapselta (koska siis miehen biologinen lapsi hän olisi). Äitini oli sitä mieltä, että ehdottomasti vauva tuntuu omalta, koska itse hänet synnnyttää ja imettää. En ole itse näitä asioita kokenut enkä voi tietää, miltä nämä asiat tuntuvat. Täällä palstalla on varmaan vilisee äitejä, joten kysyisin mietteitänne asiaan. Onko mielestänne synnyttäminen ja imettäminen sellaisia kokemuksia, että siinä ehkä kokisi olevansa äiti riippumatta siitä, ettei lapsi ole biologinen?

 

[cothis]

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta kyllä mä veikkaisin että kun sä sen syliin saat niin se on ihan tasan sun oma.

 

[Kotilehmä]

Aivan varmasti tuntuu omalta :hug:

 

[sutinasussu]

En ole joutunut tuon asian kanssa vielä eteen, mutta uskallan väitää, että kyllä se omalta tuntuu.
Odotusaikana sitä nivoutuu jo yhteen.

Adoptiota/sijaisvanhemmuutta me ollaan mietitty, koska meitin pikkuset kuolee aina ennen viikkoa 20.

 

[Elämänlähde]

tavallaanhan se vauva on sun "biologinen" koska sun sisällähän se kasvaa. ja se että itse tiedät tunteesi vauvaa kohtaan on tärkeämpää kuin se miten sen on alulle saatettu. rakkaus vauvaa kohtaan korvaa kaiken muun, joten älä huoli kyllä varmasti tuntuu ihan omalta. =) :hug:

 

[Tiiteni harmaana]

Jos mietin omaa lastani, niin en ole soluja miettinyt, vaan kyllä se äitiys muodostuu, kun odottaa 9 kuukautta, synnyttää ja imettää ja kasvattaa. Ilman muuta, jos vain on mahdollista tulla noinkin raskaaksi, niin varmasti koet saman äitiyden iloineen ja suruineen kuin omasta solustakin lapsensa saaneet.

 

[hulttion vaimo]

Varmasti tuntuu omalta ja omahan se on :hug: Vauva kasvaa, kehittyy ja muotoutuu siitä pienestä solusta SUN sisälläs, SINÄ olet ainoa äiti hänelle. Vaikkei munasolu ole sinun, itse sanoisin silti sinua lapsen biologiseksi äidiksi.

 

[evita]

Melkeinpä uskaltaisin luvata, että tuntuu. =)

 

[noppa]

sen verran voin omasta puolestani sanoa että vaikka oma lapseni on biologisesti minun niin silti todella vaikean synnytyksen jälkeen vauva ei jotenkin tuonut ilon ja onnellisuuden tunnetta heti...eli ei vaan jotenkin tuntunut omalta lapselta ihan alussa. minua vaivasi pienoinen masennus noin 2 kuukautta synnytyksen jälkeen ja vasta sen jälkeen aloin pikku hiljaa rakastua lapseeni kunnolla. Eli kaikkea voi tapahtua ja uskon kuitenkin että varmasti tuntuu omaltasi kun "kasvatat" pientä masussasi ja tunnet hänen ensimmäiset liikkeensä niin siinä ei voi olla rakastumatta <3

 

[Vieras]

Kun lapsi kasvaa kohdussasi ja tutustutte jo odotusaikana toisiinne, kyllä hän jo omalta tuntuu kun lopulta syliisi saat...uskoisin--onnea äidiksi kasvulle!!

 

[äidiksi kiertotietä]

Tuntuu ja asiasta tietämättömien mukaan myös näyttää minulta .

 

[ap]

Oi voi, täällä pala kurkussa luen näitä, kun on niin ihania viestejä. Kiitos jokaiselle vastaajalle!!

 

[khk]

Uskoisin, että aivan varmasti tuntuu omalta! Ei välttämättä heti, koska moni biologinenkaan äiti ei tunne heti rajatonta rakkautta lapsen synnyttyä vaan rakkaus ja oman lapsen tuntu tulee vasta myöhemmin lasta hoivatessa.

Eli voi olla että lapsi tuntuu omalta jo raskausaikana, heti synnyttyä tai sitten vasta ajan kuluessa, kun lapsen "oppii tuntemaan", mutta varmasti siitä tulee ihan yhtä oma lapsi kuin biologinenkin lapsi olisi.

 

[feger]

Jos mietin omaa lastani, niin en ole soluja miettinyt, vaan kyllä se äitiys muodostuu, kun odottaa 9 kuukautta, synnyttää ja imettää ja kasvattaa. Ilman muuta, jos vain on mahdollista tulla noinkin raskaaksi, niin varmasti koet saman äitiyden iloineen ja suruineen kuin omasta solustakin lapsensa saaneet.

Tätä on ihan pakko peesailla!

 

[Noppana]

Kyllä adoptoidutkin lapset tuntuvat vanhempiensa omilta.

 

[Sprite]

Kyllä mäkin lähes varmaksi sanoisin, että kun sen lapsen mahassaan kantaa, sitten synnyttää ja synnyttyään sitä hoitaa ja kasvattaa, niin kyllä se omalta tuntuu, vaikka se alkuslo joltain muulta olisikin peräisin.
Ja omahan se onkin, itse kannettu, sun sisälläsi kasvanut :heart:

 

[usko pois]

Kuule, vaikka sieltä tulisi jalkapallo, sitä vaan rakastaisi. Äidinvaisto on niin syvässä. Hän olisi kuitenkin kasvanut sekä sydämessäsi että sydämesi alla sen 9 kuukautta.

 

[vieras]

Varmasti tuntuu omalta :heart: Åboriginaali osais varmaan vastata sen luovuttajan näkökulmasta .)

 

[Rytkäätys]

Ihan takuulla tuntuu omalle, ja ihan ikioma lapsenne hän olisikin, ei kenenkään muun :heart: :flower: =)

 

[heh]

Opiskelukaverilla oli adoptiotyttö. Tuolloin jotain ekaluokkalainen. Oli aivan äitinsä näköinen !! Niin uskomatonta kuin se olikin, se tyttö oli ihan äitinsä näköinen. Kasvoiltaan.

No, ehkä oli jotain suomalaista ja "alueellisia" piirteitä niin voimakkaasti molemmissa, että olivat ulkonäöllisestikin äiti ja tytär, mutta varmaan on ajan myötä kasvonpiirteet muuttuneet...

Sosiaalinen perimä on paljon, ilmeet, eleet, olemus.

Ihan varmasti lapsi tuntuu omalta, mutta kuten tuolla yksi vastasi: ihan oikea täysin biologinenkin lapsi voi tuntua vieraalta, oudolta. Vauva ei näytäkään siltä miltä "pitäisi", vauva voi olla ruma, esim. iho huono, tai synnytyksen jälkeen pään muoto erikoinen... ja jos odotusaika on raskas ja / tai synnytys ei mene kuten itse kuvitteli, tai jos imeyts ei onnistu, tai vauva on kovin kärttyinen, itkuinen, koliikkivauva --- ihan mitä vaan, voi olla se kestää aikansa sen tunteen luominen, ilon ja onnen kokeminen, vaikka olisi ihan omakin vauva.

Pitää muistaa myös tuo.

 

[Beep]

Uskon että tuntuu omalta, koska se kasvaa sun kohdussa, te olette yhtä napanuoran välityksellä... kyllähän adoptiolapsetkin tuntuu omilta.

 

[ap]

Täytyypä printata tämä ketju ja näyttää miehellekin. Ihan huippua, kiitos!! Toivottavasti sitten joskus ilmestyisin tänne palstalle vauvan kuva profiilissa.

 

[Katja87]

Täytyypä printata tämä ketju ja näyttää miehellekin. Ihan huippua, kiitos!! Toivottavasti sitten joskus ilmestyisin tänne palstalle vauvan kuva profiilissa.

Toivottavasti! :heart: Tsemppiä sulle tulevaan. Uskallan väittää että vauva tuntuu sinun omalta lapselta :hug:

 

[minä]

Kokemuksesta voin sanoa, että oma on ja rakas sellainen. Toki olen joskus miettinyt miltä mahtaisi tuntua hakea lapsestani esim. omia kasvonpiirteitä, mutta ne ajatukset eivät herätä puoleen tai toiseen todellakaan mitään suuria tunteita, sillä lapseni on maailman paras juuri sellaisena kun hän on enkä voisi häntä toisenlaiseksi edes kuvitella.

 

[koppis]

Aivan varmasti tuntuu omalta :hug:

Samaa mieltä, koska vauvahan on sinun ja miehesi ikioma vauva!