turha syyllistää toista naista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ulman
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

ulman

Vieras
Tälläkin palstalla ihmetyttää usein, miksi petetyksi tulleet vaimot narisevat toisesta naisesta. Vaimot olettavat, että toisen naisen tulisi ottaa vaimo huomioon ja torjua mies, joka yrittää iskeä. Miksi se on jonkun ulkopuolisen tehtävä pitää mies ruodussa? En voi mitenkään ymmärtää logiikkaa, että jos perheellinen mies lähtee pokailemaan muita naisia, olisi tämän toisen naisen tehtävä muistuttaa ukolle, että "sullahan on hei perhe". Toisekseen, harvat varatut miehet julistavat suureen ääneen olevansa varattuja, jos on uusi nainen kiikarissa. Eli ns. toinen nainen tuskin edes tietää, että pelimies onkin ukkomies (ellei sitten aavista).

Ainoa narinan kohde on se pettävä mies. Hänenhän se pitäisi muistaa ja sisäistää, että hänellä on perhe ja siksi vastuuta ja velvollisuuksia. Aika härskiä odottaa, että joku tuntematon nainen pitää perheonnen kasassa ja muistuttaa ukkoa, että äläpä äijä pelaa ihmissuhteilla. Ja huom, en ole itse toinen nainen, vaan nimeomaan se petetty vaimoke. En voi silti syyttää toista naista, vaan vain ja ainoastaan ex-miestä pettämisestä: mieshän oli parisuhteestamme vastuussa yhdessä minun kanssani, eikä suinkaan tämä toinen nainen.
 
turha syyllistää tosiaan, mutta turha on toiseksi naiseksi ryhtyneenkään syyllistää vaimoa. Itse jouduin joku vuosi sitten kamalaan ryöpytykseen, jonka koin äärimmäisen epäoikeudenmukaiseksi. toinen nainen syytti minua siitä, että salaromanssi ei edennyt hänen suunnitelmiensa mukaan. Vieläkin puistattaa kun ajattelen tuota aggressiivista ja täysin itsensä alentanuttta naista. selvisin joten kuten kuivin jaloin ja nyt olen onnellinenkin jo.
 
Minä olen myös kokenut sen toisen saisen syytökset, kun en "laskenut miestäni vapaaksi", vaan pidin kiinni avioliitostani, vaikka tämä toinen nainen oli aivan varma että mieheni rakastaa häntä ja tahtoo elää hänen kanssaan. Meidän liittomme oli hänen mukaansa vain sääliä/lasten takia yhdessä oloa, enkä minä parantanut toisen naisen oloa tahtomalla jatkaa liitoamme :))))
 
Minuunkin toinen nainen otti yhteyttä ja tiedusteli mustasukkaisena, missä mieheni vietti yönsä, ei kai vain minun vieressäni. Aika naurettava tilanne. Olivat kuulemma jo kihloissakin. Että kyllä hyvinkin voidaan syyllistää puolin ja toisin. Itse kuitenkin koen olleeni vähiten syyllinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Se petetty:
Minä olen myös kokenut sen toisen saisen syytökset, kun en "laskenut miestäni vapaaksi", vaan pidin kiinni avioliitostani, vaikka tämä toinen nainen oli aivan varma että mieheni rakastaa häntä ja tahtoo elää hänen kanssaan. Meidän liittomme oli hänen mukaansa vain sääliä/lasten takia yhdessä oloa, enkä minä parantanut toisen naisen oloa tahtomalla jatkaa liitoamme :))))

Miten vastasit naiselle? ja mitä miehesi sanoi tai miten reagoi? Kyllä joillakin on otsaa, ei voi muuta todeta. Miten nämä naiset elävät itsensä ja ympäröivän maailman kanssa. Välillä mietin, että tällaisetko kyynerpääeukot sitten oikeasti pärjäävät, siis työelämässä jne.? itsekkyyttä ja täydellistä kyvyttömyyttä asettua toisen asemiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja pettäjät ovat pellejä:
Minuunkin toinen nainen otti yhteyttä ja tiedusteli mustasukkaisena, missä mieheni vietti yönsä, ei kai vain minun vieressäni. Aika naurettava tilanne. Olivat kuulemma jo kihloissakin. Että kyllä hyvinkin voidaan syyllistää puolin ja toisin. Itse kuitenkin koen olleeni vähiten syyllinen.

petytit varmaan mieheesikin, kun valitsi tuollaisen? Itse jouduin hiukan samanlaiseen tilanteeseen ja kyllä ihmettelin silloin aviomiehelleni, että mitä sinä olet oikein ajatellut? Mitä olet hänessä nähnyt? minkälaisena ihmisenä häntä pitänyt? Mieheni oli niin nolo ja vaivautunut....nainen näytti todellisen pyykkkieukon luonteensa. Ja salaa minä olin jopa hiukan tyytyväinen, en ainakaan mennyt samalle tasolle.


 
Samoja kokemuksia täälläkin. Tuo toinen nainen oli yhteisestä harrastuspiiristämme, eli takuulla tiesi kuka miehen vaimo on ollut viimeiset parikymmentä vuotta. Oli jo suunnilleen naimisiin menossa parin panon jälkeen ja ihan varma että meille tulee sen vuoksi avioero.

Veti tajuttomat herneet kun mies ei mua jättänytkään vaan hänet (kun sain suhteesta tietää, heitin miehen pihalle, mutta se jätti heti sen toisen ja pyysi anteeksi ja katui niin kovin, että otin takas;)).

Erinäisillä tekosillaan se sitten osoitti tyhmyytensä ja katkeruutensa muutenkin. Mies oikein heräsi että hitto, tuollaisen kanssako sitä on tullut sekstailtua=D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hildur_6:
Vieläkin puistattaa kun ajattelen tuota aggressiivista ja täysin itsensä alentanuttta naista. selvisin joten kuten kuivin jaloin ja nyt olen onnellinenkin jo.

Entä mitä ajattelet itsestäsi? Tulee tunne, että et pidä itseäsi oikein arvossa, kun otit tuollaisen paskamiehen takaisin. Mitä se kertoo sinusta? Onko sinulla varaa sanoa toisesta, että hän on alentanut itsensä?

Täytyy sanoa, että olen aloittajan kanssa 100% samaa mieltä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Vilhelmoona:
Alkuperäinen kirjoittaja pettäjät ovat pellejä:
Minuunkin toinen nainen otti yhteyttä ja tiedusteli mustasukkaisena, missä mieheni vietti yönsä, ei kai vain minun vieressäni. Aika naurettava tilanne. Olivat kuulemma jo kihloissakin. Että kyllä hyvinkin voidaan syyllistää puolin ja toisin. Itse kuitenkin koen olleeni vähiten syyllinen.

petytit varmaan mieheesikin, kun valitsi tuollaisen? Itse jouduin hiukan samanlaiseen tilanteeseen ja kyllä ihmettelin silloin aviomiehelleni, että mitä sinä olet oikein ajatellut? Mitä olet hänessä nähnyt? minkälaisena ihmisenä häntä pitänyt? Mieheni oli niin nolo ja vaivautunut....nainen näytti todellisen pyykkkieukon luonteensa. Ja salaa minä olin jopa hiukan tyytyväinen, en ainakaan mennyt samalle tasolle.

Lähinnä olin huvittunut naikkosensa yhteydenotosta. Olisikohan niin, että pettämisen kautta saatu kumppani ei ollutkaan kovin luotettava... Käskin pitää miehen hyvänään ja toivotin mukavaa loppuelämää. Olin tuossa vaiheessa vihdoin saanut miehen hankkimaan oman asunnon ja muuttamaan pois. Mies ei siis olisi halunnut luopua minustakaan, olisi varmaan mielellään pitänyt meidät molemmat. Mutta loppujen lopuksi mies löysi tuotapikaa vielä kolmannenkin naisen, johon nyttemmin on sitoutunut ainakin omien puheidensa mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tindur:
Alkuperäinen kirjoittaja Se petetty:
Minä olen myös kokenut sen toisen saisen syytökset, kun en "laskenut miestäni vapaaksi", vaan pidin kiinni avioliitostani, vaikka tämä toinen nainen oli aivan varma että mieheni rakastaa häntä ja tahtoo elää hänen kanssaan. Meidän liittomme oli hänen mukaansa vain sääliä/lasten takia yhdessä oloa, enkä minä parantanut toisen naisen oloa tahtomalla jatkaa liitoamme :))))

Miten vastasit naiselle? ja mitä miehesi sanoi tai miten reagoi? Kyllä joillakin on otsaa, ei voi muuta todeta. Miten nämä naiset elävät itsensä ja ympäröivän maailman kanssa. Välillä mietin, että tällaisetko kyynerpääeukot sitten oikeasti pärjäävät, siis työelämässä jne.? itsekkyyttä ja täydellistä kyvyttömyyttä asettua toisen asemiin.


Vastasin naiselle, että meillä on ihan normaali avioliitto ylä- ja alamäkineen seksielämä mukaanlukien. Kerroin myös, että liitossamme on yhä tunteita ja uskon että pääsemme tämän(kin) episodin ylitse. Mies kyllä lähtee tästä liitosta jos niin haluaa tehdä ilman että minun täytyy häntä pois potkia. Tämä toinen nainen kertoi että hän ja mies ovat toisilleen luodut ja että minulla ei ole oikeutta omistaa tätä miestä, ihmistähän ei voi omistaa. Tulen kuulemma toipumaan tästä kun annan miehen jatkaa elämäänsä ilman minua. Mies tulee kuulemma toipumaan elämästä ilman lapsia, kun pääsee uuden elämänsä alkuun. Tähän totesin, että tietääkseni mies ei ole eroamassa minusta, eikä ainakaan lapsistaan. Nainen löi luurin korvaani.

Mieheltäni kysyin vain haluaako hän lähteä vai jäädä niillä ehdoin, että koskaan ei enää toiset naiset häiritse minun arkeani puheluillaan. (Mies ei tässä vaiheessa edes tiennyt että tiedän...)

Kyllä se aikaa vei, asioiden puiminen ja luottamuksen jälleen rakentaminen, mutta me selvisimme. Enkä kadu etten potkinut miestä pihalle. Mies teki valintansa jääädä luokseni ja minä tein valintani yrittää vielä tämän mieheni kanssa. Elämähän on valintoja. Uusissakaan liitoissa ei tiedä mikä se toinen pohjimmiltaan on, mieheni tunnen parinkymmenen vuoden kokemuksella.
 
Jos tontillasi kasvaa omenapuu, joka tekee sekä rupisia, että todella mehukkaita omenia, niin harmittaako sinua jos joku käy omenavarkaissa? Jos taas olet se omenavaras, niin harmittaako siinä vaiheessa kun huomaat yön pimeydessä keränneesi rupisia omenoita? Jos taas saaliisi on niitä mehukkaita omenia, niin johan on suu messingillä. . .

Jos tonttisi rajalla, selvästi kuitenkin sinun puolellasi, kasvaa kaunis kukkaketo. Harmittaa varmasti kukkavarkaat, jotka poimivat juuri ne kauneimmat yksilöt. Ne joiden toivoisit syksymmällä siementävän, jotta kukkakauneutta riittäisi vielä tulevaisuudessa. Jos taas olet se kukkavaras, niin sait kauniin kimpun. Ilman sitä hoitamisen ja kastelemisen vaivaa. Kun kerran kasvaa noin saatavilla, niin käsiksi vain.

Tietysti parisuhteessa se syyllinen on se oma puoliso. Mutta jonkinlainen moraalinen vastuu tulee olla myös kanssaihmisillä.

Itse syyllistän molemmat.

Sitä en ymmärrä, miksi se jätetty puoliso syyllistetään. Jos hänen kanssaan on ollut huono olla, niin sitten varmasti kannattaisi erota. Eikä niin, että haetaan se uusi sängynlämmittäjä ensin, sitten kerrytetään vanhan puolison viat kolmanteen potenssiin, ja sitten ilmoitetaan (jos edes tässä vaiheessa), että kun olet niin sitä, tätä ja tota, niin heippa.

Aikuisen ihmisen kuuluu vastata asioistaan aikuismaisesti.

P.S itse en ole petetty, jätetty, pettänyt tai jättänyt. Olen aikuinen ihminen, joka elää pitkässä parisuhteessa, ja kauhistelee nykymaailman menoa. Hurjaa on, ja hurjemmaksi muuttuu. Kukaan ei ole mihinkään retosteluun ja rötökseen syyllinen, vaan joka iikka olosuhteiden uhri. Minä-minä ihmiset kauhistuttavat tällaista "vanhaa" nelikymppistä muumiota.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Hildur_6:
Vieläkin puistattaa kun ajattelen tuota aggressiivista ja täysin itsensä alentanuttta naista. selvisin joten kuten kuivin jaloin ja nyt olen onnellinenkin jo.

Entä mitä ajattelet itsestäsi? Tulee tunne, että et pidä itseäsi oikein arvossa, kun otit tuollaisen paskamiehen takaisin. Mitä se kertoo sinusta? Onko sinulla varaa sanoa toisesta, että hän on alentanut itsensä?

Täytyy sanoa, että olen aloittajan kanssa 100% samaa mieltä.



Ohoh. Kuin käki toisen pesällä ja se ei sinusta ole itsensä alentamista tai ainakin verrattavissa pesäänsä puolustaneen tilanteeseen.
Nyt ainokainen, olet todella ainokainen, kaikki mulle nyt ja heti keinoista viis.
 
Eli se toinen nainen on käki ja munarosvo, mutta mikä se mies on? Viaton kärsijä, vai? Mikä siinä on, että siinä miehessä ei ikinä nähdä mitään pahaa?

Naiset haukkuvat toisiaan ja mies on tyytyväinen, kun selviää säikähdyksellä ;)
 
Mieshän se tietenkin se pettäjä on. Mutta kun puhutaan toisen naisen syyllistämisestä nin minusta on asiat usein päinvastoin. Se toinen nainen syyllistää ja mollaa tätä vaimoa joka ei ole pettänyt ketään eikä kenenkään kanssa. Se, että toinen nainen tunkee perheen arkeen soittelemalla vaimolle erokehoituksineen ja syytöksineen on juuri sitä munan rosvoamista.

Ja mikäkö on se mies? Se on petturi, mutta myös toinen pesänrakentajista. Ja käki sen kun kukkuu.
 
taisi kailkka kalahtaa. Kyllähän se on itsensä alentamista kun käy pyytelemässä ja anelemassa miestä tämän vaimolta ;) jos mies todella haluaa ja rakastaa, ei loanheittoa tarvita.

Voin vain kuvitella miten säälittävää ja raastavaa tämä salarakkaus on kulissien takana. Jos mies maksaisi vaikkapa selvällä rahalla palveluista, niin olisi salaseura ns. reilua kauppaa. Eikä tarvitsisi sitten huudella pettymystään kolmannelle osapuolelle, jolla ei ole osaa eikä arpaa salarakkaan sydänsuruissa.
 
Toinen nainen haluaisi, kuten ainokainenkin, että vain miestä pidetään syyllisenä. Ja syy siihen taitaa olla se, että kun pelkästään miestä syytetään niin siitä tietenkin erotaan, kuten toinen nainen ja ainokainen haluaisivatkin. Silloin mies olisi vapaa ja varmasti henkisesti siinä tilassa että se kaipaisi lohduttajaa tästä toisesta ainokaisesta.
 
Nyt kyllä luetaan taas kuin piru raamattua... Kyllähän mies on vähintään yhtä syyllinen kuin se toinen nainenkin, mutta mies tuntuu usein pääsevän kuin koira veräjästä. Kerää vain kermat päältä ja antaa naisten syytellä toisiaan. Olen sitä mieltä, että se joka tietää pettävänsä kolmatta osapuolta, on syyllinen, oli sitten varattu tai vapaa itse omalta taustaltaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vindur:
taisi kailkka kalahtaa. Kyllähän se on itsensä alentamista kun käy pyytelemässä ja anelemassa miestä tämän vaimolta ;) jos mies todella haluaa ja rakastaa, ei loanheittoa tarvita.

Totta, mutta onhan se vaimokin säälittävä, joka tällaisessa miehessä roikkuu!

Välillä tuntuu, että naisten itsetunto on ihan nollissa. Roikutaan tällaisissa miehissä, vieläpä tapellaan heistä! Missä on naisen ylpeys?

En ikinä suostuisi moiseen, en riidan kumpanakaan osapuolena. Kukaan mies ei ole sen arvoinen!

Ja ei, en ole "se toinen nainen". En ole myöskään naimisissa joten katson näitä asioita ihan puolueettomana ja ulkopuolisen silmin.

 
Minä olen sitä mieltä, että mies se siinä tietoisesti valitsee pettää siippansa. Vapaa nainen on vapaa nainen, eikä päätä pettää ketään. Vapaan naisen ei tarvitse tuntea sympatioita miehen puolison puolesta, jos haluaa halukasta ja hakevaa lainata.

Mutta tuo, vaimolle soittaminen on jotain ihan uskomattoman törkeää. Jos sille tielle lähtee, pitää osata olla. Toisilla naisilla (tai mieheillä) ei miehen (tai naisen) avioliiton kanssa ole mitään tekemistä.

Ei tarvitse kuvitella itsestään enempää kuin on, vapaa sinkku *maan kenen kanssa haluaa. Jos hakee parisuhdetta, siihen kannattaa valita vapaa... Jos taas mies on pettänyt, esittänyt olevansa vapaa ** toivossa, ei muuta kuin ottaa opikseen. Elämä on.
 
Lisäyksenä vielä, että en todellakaan puolustele "toista naista". Itsellä ei ole siitä roolista kokemusta, mutta kokemattakin ymmärrän tämän: Joka leikkiin tyhtyy, se leikin kestäköön. Jos tieten tahtoen ryhtyy varatun miehen leikkikaluksi, voi pahasta mielestä syyttää vain omia valintoja.

Silti, on petetty vaimokin yhtä naiivi jos kerta toisensa jälkeen uskoo miehensä selittelyjä ja valheita. Vaimo uskoo mieluummin miestään, koska olisi muuten kipeiden valintojen edessä. Niinpä "paha" projisoidaan ulkopuoliseen kohteeseen, siihen toiseen naiseen. Psykologisesti se on ihan ymmärrettävää, ja lienee myös edellytys sille että suhdetta voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä. Mutta miten monta kertaa tuo selitys menee läpi? Jos kuvio toistuu, voisiko siinä omassakin ihanassa ukossa olla sittenkin jotain vikaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tämä vaimo:
Minä olen sitä mieltä, että mies se siinä tietoisesti valitsee pettää siippansa. Vapaa nainen on vapaa nainen, eikä päätä pettää ketään. Vapaan naisen ei tarvitse tuntea sympatioita miehen puolison puolesta, jos haluaa halukasta ja hakevaa lainata.

Mutta tuo, vaimolle soittaminen on jotain ihan uskomattoman törkeää. Jos sille tielle lähtee, pitää osata olla. Toisilla naisilla (tai mieheillä) ei miehen (tai naisen) avioliiton kanssa ole mitään tekemistä.

Ei tarvitse kuvitella itsestään enempää kuin on, vapaa sinkku *maan kenen kanssa haluaa. Jos hakee parisuhdetta, siihen kannattaa valita vapaa... Jos taas mies on pettänyt, esittänyt olevansa vapaa ** toivossa, ei muuta kuin ottaa opikseen. Elämä on.

Oletko tosissasi sitä mieltä, että vapaalle kaikki, myös toisen omat ovat vapaata riistaa? Itse kyllä ajattelen niin, että on moraalisesti erittäin arveluttavaa ottaa omakseen toisen oma, vaikka tämä itse olisi siihen halukas ja aktiivinen. Itse en huolisi, enkä myöskään itse aiemmin petettynä ole valmis tuottamaan omalla käytökselläni kenellekään vaimolle tuskaa ja kärsimystä.

Onko moraali tosiaankin nykyään jo vanhanaikainen käsite vai mistä moinen sallivuus nimimerkillä "Tämä vaimo"?
 
Tuskin "tämä vaimo" ajatteli, että kaikki miehet ovat vapaata riistaa. Uskoisin ymmärtäneeni, mitä hän ajoi takaa.

Eli näin: Kukaan ulkopuolinen ei voi olla vastuussa toisten parisuhteesta. Siitä ovat vastuussa vain asianomaiset itse.
 
ettei maailma ole mennyt yhtään eteenpäin sitten vuoden -73 tässä asiassa, ei yhtään. Mies löysi sen toisen, joka oli juuri sellainen jonka halusi, hän etsikin kyllä aktiivisesti, mutta vain leikkikaveriksi. Siihenhän ei nainen suostunutkaan, vaan olisi halunnut vaimoksi vaimon paikalle. Se olisi passanut vaimolle, mutta yllätys, yllätys, ei miehelle, sillä vaimo takasi turvallisen ja vähätöisen arjen. Miehet ei hevillä luovu poikamiehen eduista ja aviomiehen eduista, niin on ollut, on ja tulee olemaan. Naiset ymmärtää tai sitten ei, mutta miehet saa aina anteeksi, jos ei toiselta niin toiselta. Milloin he kasvavat aikuisten oikeasti aikuiseksi?
 

Yhteistyössä