V
"vieras"
Vieras
Rintamaidossa on aivojen kehitykselle tärkeitä pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Äidinmaitoa elämänsä alkutaipaleilla nauttineilla on 24 prosenttia parempi mahdollisuus edetä yhteiskunnassa kuin vain äidinmaitokorviketta saaneilla, arvioivat brittitutkijat. Heidän mukaansa äidinmaidolla ravituilla on myös pienempi riski myöhemmin elämässä romahtaa yhteiskunnallisesti, ero on 20 prosenttia.
"Tämä vahvistaa tuloksia rintaruokinnan myönteisistä vaikutuksista terveyteen osoittamalla, että siitä on myös pitkäaikaista yhteiskunnallista hyötyä", tutkijat arvioivat raportissaan, josta on kertonut muun muassa uutistoimisto AFP.
Tutkimus on laajin, joka on selvittänyt rintaruokinnan ja yhteiskunnallisen aseman yhteyttä.
Se selvitti, miten 34 000 brittiläisen elämä oli edennyt, kun he olivat varttuneet 1011-vuotiaista 3334-vuotiaiksi. Tutkittavista noin puolet oli syntynyt vuonna 1958 ja puolet vuonna 1970.
Samalla tietenkin selvitettiin, oliko näitä ihmisiä imetetty vauvoina vai ei.
Tutkittavien yhteiskuntaluokkaa aikuisina tutkijat arvioivat neliportaisella asteikolla. Yhteiskunnan alimmalla portaalla ovat kouluttamattomat ja ylimpänä korkeasti koulutetut ja johtajat.
Vuonna 1958 syntyneistä rintaruokittuja oli 68 prosenttia tutkituista, mutta vuonna 1970 syntyneistä vain 36 prosenttia.
"Rintaruokinta edistää aivojen kehittymistä, mikä vahvistaa älykkyyttä, joka auttaa yhteiskunnallista etenemistä. Rintaruokituilla lapsilla on myös vähemmän stressioireita", tutkijoiden lausunto tiivistää.
Selitys rintamaidon paremmuudelle korvikkeeseen verrattuna voi olla se, että rintamaidossa on pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivojen kehittymiselle. Tosin aiempien tutkimusten mukaan ne eivät yksinään välttämättä edistä tiedollista kehitystä.
Eviran erikoistutkija Liisa Uusitalo muistuttaa, että brittien tulos voisi selittyä silläkin, että hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat äidit imettävät enemmän kuin alemassa asemassa olevat. Esimerkiksi koulutetut imettävät enemmän kuin kouluttamattomat, mitä on tutkittu Suomessakin. Epidemiologisissa tutkimuksissa on aina "sekoittavia tekijöitä", Uusitalo muistuttaa.
"Imetys on sinänsä suositeltavaa, äidinmaidon terveysvaikutusten takia ja koska imettäminen vahvistaa äidin ja lapsen välistä sidettä", Uusitalo sanoo,
Brittitutkijat myöntävät. että on mahdotonta aivan varmasti kertoa, mikä rintaruokinnassa on lasten kannalta erityisen hyvää, äidinmaidon ravinteet vai äidin ja lapsen hyvin kiinteä läheisyys vain molemmat yhdessä. Tutkijat pohtivatkin, pitäisikö äidinmaitovastiketta lapsilleen antavien äitien matkia rintaruokinnan luonnollista kosketusta vauvan ruokahetken aikana.
Tutkimus julkaistiin tiistaina tiedejulkaisussa Archives of Disease in Childhood.
Tutkimus: Äidinmaito auttaa kiipeämään yhteiskunnan portaita - Imetys - Tiede - Helsingin Sanomat
Äidinmaitoa elämänsä alkutaipaleilla nauttineilla on 24 prosenttia parempi mahdollisuus edetä yhteiskunnassa kuin vain äidinmaitokorviketta saaneilla, arvioivat brittitutkijat. Heidän mukaansa äidinmaidolla ravituilla on myös pienempi riski myöhemmin elämässä romahtaa yhteiskunnallisesti, ero on 20 prosenttia.
"Tämä vahvistaa tuloksia rintaruokinnan myönteisistä vaikutuksista terveyteen osoittamalla, että siitä on myös pitkäaikaista yhteiskunnallista hyötyä", tutkijat arvioivat raportissaan, josta on kertonut muun muassa uutistoimisto AFP.
Tutkimus on laajin, joka on selvittänyt rintaruokinnan ja yhteiskunnallisen aseman yhteyttä.
Se selvitti, miten 34 000 brittiläisen elämä oli edennyt, kun he olivat varttuneet 1011-vuotiaista 3334-vuotiaiksi. Tutkittavista noin puolet oli syntynyt vuonna 1958 ja puolet vuonna 1970.
Samalla tietenkin selvitettiin, oliko näitä ihmisiä imetetty vauvoina vai ei.
Tutkittavien yhteiskuntaluokkaa aikuisina tutkijat arvioivat neliportaisella asteikolla. Yhteiskunnan alimmalla portaalla ovat kouluttamattomat ja ylimpänä korkeasti koulutetut ja johtajat.
Vuonna 1958 syntyneistä rintaruokittuja oli 68 prosenttia tutkituista, mutta vuonna 1970 syntyneistä vain 36 prosenttia.
"Rintaruokinta edistää aivojen kehittymistä, mikä vahvistaa älykkyyttä, joka auttaa yhteiskunnallista etenemistä. Rintaruokituilla lapsilla on myös vähemmän stressioireita", tutkijoiden lausunto tiivistää.
Selitys rintamaidon paremmuudelle korvikkeeseen verrattuna voi olla se, että rintamaidossa on pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivojen kehittymiselle. Tosin aiempien tutkimusten mukaan ne eivät yksinään välttämättä edistä tiedollista kehitystä.
Eviran erikoistutkija Liisa Uusitalo muistuttaa, että brittien tulos voisi selittyä silläkin, että hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat äidit imettävät enemmän kuin alemassa asemassa olevat. Esimerkiksi koulutetut imettävät enemmän kuin kouluttamattomat, mitä on tutkittu Suomessakin. Epidemiologisissa tutkimuksissa on aina "sekoittavia tekijöitä", Uusitalo muistuttaa.
"Imetys on sinänsä suositeltavaa, äidinmaidon terveysvaikutusten takia ja koska imettäminen vahvistaa äidin ja lapsen välistä sidettä", Uusitalo sanoo,
Brittitutkijat myöntävät. että on mahdotonta aivan varmasti kertoa, mikä rintaruokinnassa on lasten kannalta erityisen hyvää, äidinmaidon ravinteet vai äidin ja lapsen hyvin kiinteä läheisyys vain molemmat yhdessä. Tutkijat pohtivatkin, pitäisikö äidinmaitovastiketta lapsilleen antavien äitien matkia rintaruokinnan luonnollista kosketusta vauvan ruokahetken aikana.
Tutkimus julkaistiin tiistaina tiedejulkaisussa Archives of Disease in Childhood.
Tutkimus: Äidinmaito auttaa kiipeämään yhteiskunnan portaita - Imetys - Tiede - Helsingin Sanomat
