Toggle sidebar

Tyhjä elämä ilman lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Independent and academic
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

Independent and academic

Vieras
Jaa taas yksi vapaaehtoisesti lapseton täällä teidän palstalla! Olen miettinyt miten elämä elää..mielenkintoinen työ, omaisuutta ja omistusasuntoja, miesystävä jonka kanssa emme asu yhdessä ja suhteen vakavuudestakaan en tiedä mutta ihanaa seksiä saan ja ihmissuhteet antavat riittävästi täytttymystä elämään. Olen ajatellut etten koskaan hanki lapsia. Ikää 32.
Koen ettei tälläista elämäntapaa oikein pidetä kunnollisena ja olenkin miettinyt mikä on hyvän elämän mitta? Riittääkö että itse on onnellinen vai tarvitaanko jotain enemmän?
 
No se nyt ainakin olisi vihoviimeinen syy hankkia lapsia että muut muuten paheksuu. Ei ole reilua lastakaan kohtaan, tällaisia 'toivottuja' pienokaisia kuitenkin syntyy vuosittain ja paljon, eikä ne äidinvaistot sitten aina herääkään :(

Elämä on hyvää silloin kun sen itse tuntee itselleen hyväksi eikä sitä tarvitse muille puolustella :)
 
Jos itse olet onnelinen niin sitten elämäsi on hyvä ja ok.

Itse taas halusin lapsen ja se teki eämästäni onnellisen.
Vanhana kurttuisena muorina katselen lastenlasten kasvamista, se on unelmani.
 
Eihän sitä voi kukaan määrittää mikä on hyvää elämää ja mikä ei. Siis jos ei mennä niihin äärimmäisyyksiin.

Jos on onnellinen tuolla sun kuvaalemalla elämäntyylillä, niin mikäs siinä. Sehän on sun valinta. Se sopii sulle ja olet elämääsi tyytyväänen.

Kaikki ei kuitenkaan ajattele samalla tavalla. Mä itte esim. olen halunnut lapsia teini-iästä asti ja olen yhden lapsen saanut. Toivottavasti saan lisää. Mulle ei se maallinen mammona yms. ole niin tärkiää.

Sitä vain ihmettelen, että kuinka sä ap sitten olet tänne palstalle eksynyt? Äläkä ihmettele niitä provoheittoja.
 
Mun elämästä lapsi teki hyvän ja elämisen arvoisen vaikka en sitä olisi ennen lapsen syntymää voinut uskoa. Mutta kyllä se oma lapsi on aina oma lapsi ja niin ihmeellinen. :) Sisältöä toi elämään ja paljon.
 
Mä en ole tähän päivään mennessä ollut koskaan vauvakuumeessa, joten tietty sosiaalinen ja sisäinen - vain puoliksi tiedostettu - painostus sai hankkimaan lapsen, toki rakastamani miehen kanssa. Nyt en pysty kuvittelemaan elämääni ilman. Uskon, että olisin voinut olla onnellinen ilman lapsiakin, mutta se nyt vain on jotain mitä en siihen saakka olisi voinut kuvitellakaan.

Musta lapsettomien ja lapsellisten vastakkain asettelu on täysin turhaa ja hedelmätöntä. Molemmat on varmasti onnellisia tavallaan, eikä onni ole yhteismitallista. Samalla tavalla köyhä voi olla yhtä onnellinen kuin varakas jne.
 
Kiitos kaikille vastauksistanne, tuli hyvä mieli :) Ehkä se on juuri kuten Scarlett O Harava sanoi, hän on halunnut lapsia aina kun sen saa mitä haluaa se tuo onnea :) Ja Toivon Scarletille totta kai lisää samaa onnea mistä hän haaveilee lisää :) Eri asiat tekevät meidät onnellisiksi, ei vertailla. Itse en lapsia halua mutta tehdä työtä ja pärjätä siinä kyllä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piiks:
Mä en ole tähän päivään mennessä ollut koskaan vauvakuumeessa, joten tietty sosiaalinen ja sisäinen - vain puoliksi tiedostettu - painostus sai hankkimaan lapsen, toki rakastamani miehen kanssa. Nyt en pysty kuvittelemaan elämääni ilman. Uskon, että olisin voinut olla onnellinen ilman lapsiakin, mutta se nyt vain on jotain mitä en siihen saakka olisi voinut kuvitellakaan.

Musta lapsettomien ja lapsellisten vastakkain asettelu on täysin turhaa ja hedelmätöntä. Molemmat on varmasti onnellisia tavallaan, eikä onni ole yhteismitallista. Samalla tavalla köyhä voi olla yhtä onnellinen kuin varakas jne.
Click to expand...

Laittaisin sinulle sydämen jos osaisin, <3
 
Ei elämä ole välttämättä tyhjää ilman lapsia tai miestäkään. Olin 35 vuotiaaksi sinkku, toki tapailin miehiä, mutta kohdalleni ei osunut aiemmin edes sopivaa miestä. Työ, ystävät, opiskelu vapaa-ajalle ja harrastukset täyttivät elämäni. 36 vuotiaana sain ensimmäisen lapsen ja 37 vuotiaana toisen. Kun lopulta kohtasin "elämäni miehen", niin halusin elämääni myös lapsia. Elämäni oli ennen lapsia täyttä ja on sitä nytkin, mutta eri tavalla. Jokainen on oman elämänsä herra. Nauti elämästäsi juuri sellaisena kuin se nyt on. Sillä ei ole mitään väliä mitä muut ajattelevat vaan mitä sinä itse haluat elämässäsi tehdä.
 
Vastaan siihen kun kysyit, miksi sunkaltaista elämäntapaasi ehkä yleisesti pidetään ei-kunnollisena yms. Kai siinä on se ajatus, että laillasi ajattelevat ihmiset olisivat jotenkin itsekkäitä ja nautinnonhakuisia. Lapsia saadessa on kuitenkin laitettava heidän ja perheen etu edelle, mikä edellyttää välillä isojakin uhrauksia ja epäitsekkyyttä. Kai siitä sitten vedetään johtopäätös, että ihmiset jotka eivät halua lapsia, karttavat sitä vastuuta. Osin se on varmaan myös kateutta vapaudestasi.

Näillä en tarkota, että itse ajattelisin näin!! Jokainen tehköön omat valintansa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Independent and academic:
Kiitos kaikille vastauksistanne, tuli hyvä mieli :) Ehkä se on juuri kuten Scarlett O Harava sanoi, hän on halunnut lapsia aina kun sen saa mitä haluaa se tuo onnea :) Ja Toivon Scarletille totta kai lisää samaa onnea mistä hän haaveilee lisää :) Eri asiat tekevät meidät onnellisiksi, ei vertailla. Itse en lapsia halua mutta tehdä työtä ja pärjätä siinä kyllä.
Click to expand...

Tuli hyvä mieli sun vastauksesta. =) Asiallinen ja ystävällinen vastaus.
 
Se riittää, että olet itse onnellinen ja että kumppanisi ajattelee asioista samalla tavalla. Mutta jos miehesi alkaakin haluta lapsia ja sinä et, niin se on todennäköisesti aikamoinen kriisi suhteellenne. Toivottavasti ajatuksenne menee yksiin nyt ja myöhemminkin :) .

Itse elin ihan onnellista elämää ennen lasta enkä kokenut elämääni mitenkään tyhjäksi. Mutta nyt kun se lapsi on jo tuossa, niin kokisin elämäni merkityksettömäksi, jos joutuisin nyt luopumaan hänestä.

Kaikkien ihmisten ei tarvitse lisääntyä, se ei ole mikään pakollinen asia elämässä. Mieluummin tahallisesti lapseton kuin äiti vasten tahtoaan.
 
Tutustuin mieheeni 20-v, naimisiin menimme -95 ja ensimmäinen ja ainoamme syntyi ajaan puolen vuoden yrittämisen jälkeen v2002. En ollut koskaan potenut minkäänlaista vauvakuumetta ja yleensäkin lapset lähinnä aiheuttivat vaivaantumista... Mutta en nyt vaihtaisi päivääkään pois..... Mutta kukin tekee omat ratkaisunsa.
 
Missään nimessä en suosittele lapsen saamista vain koska pitäisi tehdä. Täytyy ensin kyseenalaistaa koko yhteiskunnan "normit". Kauheata jos mäkin olisin syntynyt maailmaan siksi kun joku olisi esim. painostanut mun vanhempia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanna:
Jos itse olet onnelinen niin sitten elämäsi on hyvä ja ok.

Itse taas halusin lapsen ja se teki eämästäni onnellisen.
Vanhana kurttuisena muorina katselen lastenlasten kasvamista, se on unelmani.
Click to expand...

Paitsi että mistäs tiedät saatko lapsenlapsia? Jos lapsesi eivät syystä tai toisesta saakaan lapsia?
 
Vanhempana on joutunut oppia miten inhottavaksi ihminen muuttuu kun elämä on aika raskasta ja työntäyteistä.

jos ihmisellä ei ole lapsia on hän paljon mukavampi muita ihmisiä kohtaan. ei ilkeyttä ja kateutta ja pahansuopuutta siitä, että joku saa olla kotona, että toisen lapsella on hyvät mummot, enemmän rahaa, kauniimmat lapset, fiksummat lapset, parempi elämä, enemmä omaa aikaa.

lapsettomana en tiennyt miten raadollinen ihminen on kun on raskasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Alkuperäinen kirjoittaja Sanna:
Jos itse olet onnelinen niin sitten elämäsi on hyvä ja ok.

Itse taas halusin lapsen ja se teki eämästäni onnellisen.
Vanhana kurttuisena muorina katselen lastenlasten kasvamista, se on unelmani.
Click to expand...

Paitsi että mistäs tiedät saatko lapsenlapsia? Jos lapsesi eivät syystä tai toisesta saakaan lapsia?
Click to expand...


Joo, mikä olettamus! Perin typerä olettamus. :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Independent and academic:
Jaa taas yksi vapaaehtoisesti lapseton täällä teidän palstalla! Olen miettinyt miten elämä elää..mielenkintoinen työ, omaisuutta ja omistusasuntoja, miesystävä jonka kanssa emme asu yhdessä ja suhteen vakavuudestakaan en tiedä mutta ihanaa seksiä saan ja ihmissuhteet antavat riittävästi täytttymystä elämään. Olen ajatellut etten koskaan hanki lapsia. Ikää 32.
Koen ettei tälläista elämäntapaa oikein pidetä kunnollisena ja olenkin miettinyt mikä on hyvän elämän mitta? Riittääkö että itse on onnellinen vai tarvitaanko jotain enemmän?
Click to expand...

Miksi ei kunnollisena? Se on ehkä vielä kunnolloisempaa, ainakin paremmin käyttäytyvät yleensä ne ei lasten kanssa olevat(olen pistänyt merkille);) jOTEN EN KYLLÄ SANOISI SIITÄ kunnollisesta MITÄÄN:D
Lasten saaminen on yksi elämäntapa. Minä valitsin sen, sinä toisin.
Itse ajattelin, että jos jäisin lapsettomaksi, niin tekisin sitä kaikkea muuta, mutta sen vähän paremmin;)
Ja kunhan on onnellinen ei muuta tarvita!
 
Tietenkin riittää oma onnellisuus.
Joillekin onnellisuus ei tarkoita lapsikatrasta ja lapsiperhe-elämää. Yhtä lailla onnellinen elämä voi olla kahden hengen perhe-elämässä.

Ja toivottavasti lapsia yritetäänkin vain halusta saada lapsia, eikä siksi että "se kuuluu elämään" :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Sitä vain ihmettelen, että kuinka sä ap sitten olet tänne palstalle eksynyt? Äläkä ihmettele niitä provoheittoja.
Click to expand...

en ole ap, mutta laittaapa googleen melkeimpä mitä vaan, niin aina tulee linkit tälle palstalle xD

En mäkään tästä paikasta ennen pitäny, mutta aina google ohjas tänne ku oli jotain mihin etsin lisää tietoa tai apua ;)
 
No tietenkin riittää että elämä on "omannäköistä" ja itse olet siihen tyytyväinen, ei täällä kellekään esiintymässä olla. Sillä tekniikalla ei tule kun katkeria ämmiä!

Ja sitten siitä lapsensaannista: elämähän myös lutviutuu asioiden ympärille. Tykkäsin elämästäni ennen lasta ja olisin varmaan jatkanut siihen tyytyväisenä oloa, mutta lapsi toi siihen ihan uuden sfäärin ja nyt jos se otettaisi pois, entinen elämä tuntuisi tomulta ja tuhkalta. Ja ne on niin lyhyen aikaa pieniä että kyllä sen vanhan elämänsä pian taas takaisin saa, osittain ainakin, mutta sitten sitä on ikävissään :).

Mutta
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa