O
onneksi en kuulu joukkoon:)
Vieras
Lottokansalta mennyt sivu suun yli sata miljardia
Lehtikuva
Suomalaiset ovat käyttäneet lottoon kymmenen miljardia euroa. Kansalaiset olisivat voineet tienata yli sata miljardia euroa, jos he olisivat panneet roponsa loton sijasta pörssiin.
1
Kommentoi
Lähetä
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Del.icio.us
Facebook
TwitterSakari Nupponen
10.1.2011 06:01
34
Lottoa on pelattu Suomessa 40 vuotta. Jos lottoaja olisi joka vuosi sijoittanut lottopanoksensa pörssiin, hän olisi saanut panoksensa takaisin 12-kertaisesti. Tämä ilmenee Taloussanomien ja Ilta-Sanomien tekemästä laskelmasta. (Katso alla oleva taulukko vuosi vuodelta.)
Vain vuosina 1999, 2000, 2006 ja 2007 pörssiin tehdyt sijoitukset olisivat tänään miinuksella.
Keskimääräinen lottoaja puolestaan häviää panoksensa takuuvarmasti kierrosten kuluessa. Loton palautusprosentti on 40. Tämä tarkoittaa keskimäärin, että jos lottoon sijoittaa kahdeksan euroa (=kymmenen riviä), seuraavalla kierroksella on käytössä enää 3,20 euroa. Jäljelle jääneellä rahalla saa ostettua enää neljä 80 senttiä maksavaa riviä, ja niin edelleen.
55 000 jättipottia
on jäänyt saamatta
Yritystietopalvelu
Veikkaus Oy
Kaiken kaikkiaan Suomi sijoitti 19712009 lottoon kymmenen miljardia euroa. Laskennallisesti tuo potti olisi lihonut pörssissä yli 120 miljardiin euroon.
Eli pelaajilta on jäänyt saamatta voittoja 55 000 jättipotin verran, jos kahta nykymiljoonaa voidaan pitää loton historian juoksussa jättipottina.
Olisiko noilla vaihtoehtoisesti pörssiin sijoitetuilla rahoilla horjutettu markkinoita?
Nykyään pörssin päivävaihto on puoli miljardia, strategi ja salkunhoitaja Hannu Angervuo EQ Varainhoidosta muistuttaa.
Loton liikevaihto oli toissa vuonna 505 miljoonaa euroa. Yhtä pörssipäivää kohden markkinoille olisi liiennyt runsas kaksi miljoonaa lottorahaa.
Se olisi Angervuon mukaan voinut heiluttaa vain yksittäisten yhtiöiden kursseja. Siihen ei joskus tarvita kuin muutamia tuhansia euroja.
Suurempi merkitys olisi ollut sillä, että kansalaiset olisivat oppineet sijoittajiksi. Silloin panokset olisivat voineet olla satakertaisia. Tarvittaisiinko meillä silloin enää Kelaa? Angervuo kysyy.
Kaksio Helsingissä
16-kertaistui
Hannu Angervuo pitää Taloussanomien laskelmia osuvana harjoitelmana, mutta sanoo, että muutenkin olisi voinut sijoittaa.
Vuonna 1972 Helsingistä ostetun kaksion arvo on nyt 16-kertainen, hän muistuttaa ja sanoo että laskelmat ovat vain laskelmia ja tuostakin esimerkistä puuttuvat vastikemaksut ja vuokratuotot.
Lottokansa olisi tienannut p
Lehtikuva
Suomalaiset ovat käyttäneet lottoon kymmenen miljardia euroa. Kansalaiset olisivat voineet tienata yli sata miljardia euroa, jos he olisivat panneet roponsa loton sijasta pörssiin.
1
Kommentoi
Lähetä
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Del.icio.us
TwitterSakari Nupponen
10.1.2011 06:01
34
Lottoa on pelattu Suomessa 40 vuotta. Jos lottoaja olisi joka vuosi sijoittanut lottopanoksensa pörssiin, hän olisi saanut panoksensa takaisin 12-kertaisesti. Tämä ilmenee Taloussanomien ja Ilta-Sanomien tekemästä laskelmasta. (Katso alla oleva taulukko vuosi vuodelta.)
Vain vuosina 1999, 2000, 2006 ja 2007 pörssiin tehdyt sijoitukset olisivat tänään miinuksella.
Keskimääräinen lottoaja puolestaan häviää panoksensa takuuvarmasti kierrosten kuluessa. Loton palautusprosentti on 40. Tämä tarkoittaa keskimäärin, että jos lottoon sijoittaa kahdeksan euroa (=kymmenen riviä), seuraavalla kierroksella on käytössä enää 3,20 euroa. Jäljelle jääneellä rahalla saa ostettua enää neljä 80 senttiä maksavaa riviä, ja niin edelleen.
55 000 jättipottia
on jäänyt saamatta
Yritystietopalvelu
Veikkaus Oy
Kaiken kaikkiaan Suomi sijoitti 19712009 lottoon kymmenen miljardia euroa. Laskennallisesti tuo potti olisi lihonut pörssissä yli 120 miljardiin euroon.
Eli pelaajilta on jäänyt saamatta voittoja 55 000 jättipotin verran, jos kahta nykymiljoonaa voidaan pitää loton historian juoksussa jättipottina.
Olisiko noilla vaihtoehtoisesti pörssiin sijoitetuilla rahoilla horjutettu markkinoita?
Nykyään pörssin päivävaihto on puoli miljardia, strategi ja salkunhoitaja Hannu Angervuo EQ Varainhoidosta muistuttaa.
Loton liikevaihto oli toissa vuonna 505 miljoonaa euroa. Yhtä pörssipäivää kohden markkinoille olisi liiennyt runsas kaksi miljoonaa lottorahaa.
Se olisi Angervuon mukaan voinut heiluttaa vain yksittäisten yhtiöiden kursseja. Siihen ei joskus tarvita kuin muutamia tuhansia euroja.
Suurempi merkitys olisi ollut sillä, että kansalaiset olisivat oppineet sijoittajiksi. Silloin panokset olisivat voineet olla satakertaisia. Tarvittaisiinko meillä silloin enää Kelaa? Angervuo kysyy.
Kaksio Helsingissä
16-kertaistui
Hannu Angervuo pitää Taloussanomien laskelmia osuvana harjoitelmana, mutta sanoo, että muutenkin olisi voinut sijoittaa.
Vuonna 1972 Helsingistä ostetun kaksion arvo on nyt 16-kertainen, hän muistuttaa ja sanoo että laskelmat ovat vain laskelmia ja tuostakin esimerkistä puuttuvat vastikemaksut ja vuokratuotot.
Lottokansa olisi tienannut p
