Työkkärin työharjoittelu, en tiedä mitä tän kans tekee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="huh";29137944]Kyllä miehesikin on kovilla. Miksi olette hommanneet noin monta lasta?[/QUOTE]

Turha säälitellä, näillä on varmaan viimesen päälle talot ja kaikki aineelliset jutut komeasti, että eiköhän he lapsensakin hoida.
 
Turha säälitellä, näillä on varmaan viimesen päälle talot ja kaikki aineelliset jutut komeasti, että eiköhän he lapsensakin hoida.

No ei oo viimesen päälle talot ym. Talo on 150 neliötä mikä on aika vähän kahdeksalle ihmiselle. Autot 2000 luvun alusta, toisella ajettu kohta puoli miljoonaa eli leviää käytännössä käsiin.
Ja mitähän vielä, eli jostain on jouduttu tinkimään että oon voinu hoitaa lapset kotona.

Mutta tän ketjun perusteella kaikilla on niin helppoa töissä käynti ja lasten hoito siinä sivussa. Eli kait sitten olen kummajainen kun tuntuu ettei tästä tuu mitään.
 
Ehkä tosiaan lapsia on teille liikaa. No mutta, eipä auta kuin pärjätä! Jos olet työkkärin kirjoilla, niin sitten ole siellä tosissasi äläkä siipeilemässä tukea kotonavenymiseen! Jos oletlasten takia ollut vuosia kotona, niin kai se on päivänselvää, ettet heti pääse huippupalkkaisille paikoille. Joudut aloittamaan melkein alusta, oppimaan, saamaan lisää kokemusta -ja sitä myöten pääset paremmille palkoille. Niin se vaan menee. Sitä kotonaoloa ei lasketa työkokemukseksi vaikka lapsia olisi kuinka paljon.
 
[QUOTE="a p";29138067]
Mutta tän ketjun perusteella kaikilla on niin helppoa töissä käynti ja lasten hoito siinä sivussa. Eli kait sitten olen kummajainen kun tuntuu ettei tästä tuu mitään.[/QUOTE]

Ei se helppoa ole, mutta siis miksi sen sellaista pitäisikään olla???!!! Elämä nyt ei vaan aina suju kuin tanssi, kaikkein vähiten kiireiset aamut lasten kanssa kun pitäisi ehtiä töihinkin, mutta itsepä olen valinnut näin ja sujuu se kun on pakko. Ja tajuaa sen, että on sitä aikuisen ihmisen osattava sietää muutakin kuin ainaista helppoutta.
 
Sanoi kuukauden käynees harjoittelussa ja talo on kuin pommin jäljiltä. Jos positiivisesti ajatelleen niin tää on varmaan ollut uuteen totuttautumista ja jos nyt vähitellen oppisivat tulemaan toimeen omillaan. Minkä ikäisiä lapset ovat? Vanhimmat lapset voi varmaan ottaa vastuuta ja auttaa aamuissa. Ja sit tosissaan lista mitä kukakin tekee ja muuten sovittava miten kukakin korjaa omat jälkensä, esim. astiat tiskikoneeseen ja isommat laittaa koneen päälle.
 
Teillon varmaan nyt menossa jonkinlainen siirtymäaika, koska olet aiemmin ollut kotona ja kaikki perheenjäsenet ovat tottuneet siihen.
Koittakaa jaksaa, teillä on onneksi jo suht isot muksut. Laita heitä tekemään joitain kotihommia. Tee iso satsi kerralla ruokaa, että voitte syödä sitä pari päivää. Kyllä se arki alkaa siitä suttaantumaan, kun tuo alkujärkytys on ohi. Kyllä monissa perheissä tehdään pitkää päivää ja silti pärjätään. Tekin pärjäätte!

Toivottavasti saat tuosta harjoittelupaikasta työpaikan :flower:
 
[QUOTE="vieras";29138091]Ei se helppoa ole, mutta siis miksi sen sellaista pitäisikään olla???!!! Elämä nyt ei vaan aina suju kuin tanssi, kaikkein vähiten kiireiset aamut lasten kanssa kun pitäisi ehtiä töihinkin, mutta itsepä olen valinnut näin ja sujuu se kun on pakko. Ja tajuaa sen, että on sitä aikuisen ihmisen osattava sietää muutakin kuin ainaista helppoutta.[/QUOTE]

Miksei saa olla helppoa? Kuka sen sanoo mikä on helppoa ja mikä ei? Miten ihmiselo on huonompaa jos on helppoa?
 
Miksei saa olla helppoa? Kuka sen sanoo mikä on helppoa ja mikä ei? Miten ihmiselo on huonompaa jos on helppoa?

Saa olla jos on, mutta kun ei aina vaan ole! Ap kirjoittaa, että ei ole helppoa -no miten se voisikaan olla, kai sen jo vuosia sitten tajusi, että töihinpaluussa tulee olemaan ongelmansa ensi alkuun. Vai voiko joku väittää, että tuo tilanne olisi tullut ihan yllätyksenä? "Oho, olin vuosikausia kotona, miten työarkeen paluu kuuden lapsen kanssa muka voisi olla vaikeaa"???
 

Yhteistyössä