Työttömyysaste nousi marraskuussa 10,6 prosenttiin EU:n kärkeen

[vierailija]

Toimittajalta | Taloutta voi piristää enää vain Orpon hallituksen lopun lähestyminen​

Toimittajalta | Taloutta voi piristää enää vain Orpon hallituksen lopun lähestyminen - Suomenmaa.fi

Puolueiden kannatuskehitys pysynee jäässä ainakin alkuvuoden, toimittaja Pekka Pohjolainen ennustaa

www.suomenmaa.fi

Kun 2020-luvun puoliväli on ylitetty, Suomen valtio velkaantuu ennen näkemätöntä vauhtia, EU:n tarkkailuluokalla karttakeppi heiluu, talouskasvu jumii nollassa, työttömyys huitelee Euroopan huipulla ja hyvinvointialueilla ajetaan alas palveluita. Siinä sivussa Aasian miljardiväestö on suututettu rasistisella ilveilyllä ja talouskasvua on tulpattu vaikeuttamalla maahanmuuttoa.

Rekordia on turha selitellä: Petteri Orpon (kok.) hallitus on ajamassa päin seinää kaikkien niiden taloustavoitteiden osalta, joita se Säätytalon portailla juhlavasti julisti 2,5 vuotta sitten.

Työttömyysaste on Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan noussut mittaushistorian uuteen ennätykseen eli 10,6 prosenttiin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Antti Rinteen ja Sanna Marinin demarivetoiselta hallitukselta se jäi koronavuosien vaikeuksista huolimatta 7,1 prosenttiin. Parjattu Juha Sipilän (kesk.) hallitus painoi työttömyyden peräti 6,4 prosenttiin ja sai kaiken päälle julkisen talouden lähes tasapainoon.

Tietysti Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja kumppanit voivat vedota ulkoisiin syihin. Maailmalla tuulee, se tiedetään. Mutta mistään ”näkymättömästä jarrusta” on turha itkeä, kun hallitus on tappanut talouskasvun hennotkin oraat aivan itse leikkaamalla laskusuhdanteessa ja heikentämällä työttömyysturvaa työttömyyden kasvaessa. Siinä on saksittu samalla luottamus omaan talouteen ja tulevaisuuteen.

Vaikka kasvua tuovan kuluttamisen puutetta päättäjien ja talousviisaiden taholta kuinka valiteltaisiin, arkijärkinen ihminen kyllä ymmärtää, ettei nyt ole oikea aika laittaa luottokorttia laulamaan tai sitoa itseään isoon asuntovelkaan. Autokin jää helposti vaihtamatta, jos pakottavaa tarvetta ei ole.

 

[vierailija]

Työllisyys on noussut ja ulkomailta Suomeen muutta työttömiä.

 

[vierailija]

Oottakaas joulukuun työllisyyslukuja, meneekö jo yli 11%:n.

Velkaakin otetaan tänä vuonna Suomen Ennätysmäärä, 17,8 miljardia euroa ja ilman pandemioita.

 

[vierailija]

1,5 vuotta vielä ja tällä leikkaus- ja työllisyyspolitiikalla työttömyys voi olla 20 %.

 

[vierailija]

Nyt pitää vain leikata rajusti lisää työpaikkoja ja antaa hyvätuloisille kunnon verohelpotukset, niin he luo uusia työpaikkoja.

Suomessa puhutaan lamasta, miksi se ei näy muualla Euroopassa. Ainostaan Suomessa, mutta syy lienee tehdyillä poliittisilla päätöksillä, mikä koskee verotusta, työmarkkina-asioita. Hallitus on sotkeutunut työmarkkina-asioihin, jotka ei sille kuluu lainkaan. EK erosi kolmikantaneuvotteluista 2016, joten sitä hintaa maksaa nyt Suomen työväki, työttömät, opiskelijat, eläkeläiset. Sipilän ja Orpon oikeistohallitukset puuttuivat myös molemmat työmarkkinoihin. Koska verokertymää ei synny leikkausten vuoksi, jotka kohdistuvat vääriin ihmisryhmiin ja myös kaikki työntekijät, joilla on vähänkin pelkoja työttömyydestä, jarruttavat kulutustaan ja laittavat kaiken liikenevän säästöön, koska työttömien kyyti on Vain vahvoista välittävässä porvari-Suomessa kovaa. Kuristamalla harvoin ostovoima & halu nousevat.

 

[vierailija]

Onko tää joku kansanradion valitusosasto?

 

[vierailija]

Onko tää joku kansanradion valitusosasto?

Kirjoittavat asiaa, toisin kuin Suomen Uutisissa tai Verkkouutisissa.

 

[vierailija]

Kaikki konkursseissa työnsä menettäneet ja yteissä irtisanotut ovat työllistyneet samointein. Osa-aikaseen ruputyöhön ilmeisesti kun niiden määrä on kasvanut. Tai sit joku valehtelee työllisyystilastoja.

 

[vierailija]

Työttömyys on noussut selvästi korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen 2000-luvulla, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist​

Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli marraskuussa 276 000 henkeä eli 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan ja päätyi peräti 10,6 prosentin lukemaan.

”Harva ennusti vielä erityisen myönteisiä uutisia työmarkkinoilta, mutta työttömyyslukemat olivat matalalle viritettyjä odotuksiakin heikompia. Työttömyys on noussut selvästi korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen 2000-luvulla”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta.

”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, Appelqvist sanoo.

Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille laski 76,1 prosenttiin. Työllisiä oli silti vain 3000 vähemmän kuin vuosi sitten, eli työllisyys oli korkeasta työttömyydestä huolimatta lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyyden trendi oli 71,6 prosenttia, mikä on edelleen historiallisesti ajatellen kohtalaisen korkea lukema. Siedettävän korkeaa työllisyyslukua rumentaa kuitenkin se, että työllisyyttä on pitänyt yllä lähinnä osa-aikainen työskentely, kun taas kokoaikaiset työpaikat ovat olleet laskussa koko vuoden.

”Työttömyysluvut ovat murheellista katsottavaa. Samalla täytyy muistaa, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä. Siksi työttömyys on usein korkeimmillaan siinä kohdassa, kun suhdanne on jo kehittymässä parempaan suuntaan”, toteaa Appelqvist.

Työvoiman kysyntä jatkui marraskuussa erittäin heikkona. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa vaatimattomat 26 400. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui edelleen.

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli marraskuussa noin 133 400, mikä on sekin korkein lukema 2000-luvulla.

”Heikko työvoiman kysyntä näyttäytyy yhä pahenevana ongelmana pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Pitkäaikaistyöttömyys poistuu vasta siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on edennyt kypsään vaiheeseen. Pelkään pahoin, että parhaassakin tapauksessa hyviä uutisia joudutaan odottamaan pitkälle ensi vuoden puolelle”, arvioi Appelqvist.

 

[vierailija]

KEHA-keskuksesta saat tarkemmat tiedot

Työllisyyskatsaus Marraskuu 2025

Kuntien työllisyyspalveluissa oli marraskuun lopussa yhteensä 318 700 työtöntä työnhakijaa, mikä on 26 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,8 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työnvälitystilastosta.
https://www.doria.fi/handle/10024/193609

 

[vierailija]

Työttömyys on noussut selvästi korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen 2000-luvulla, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist​

Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli marraskuussa 276 000 henkeä eli 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan ja päätyi peräti 10,6 prosentin lukemaan.

”Harva ennusti vielä erityisen myönteisiä uutisia työmarkkinoilta, mutta työttömyyslukemat olivat matalalle viritettyjä odotuksiakin heikompia. Työttömyys on noussut selvästi korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen 2000-luvulla”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta.

”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, Appelqvist sanoo.

Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille laski 76,1 prosenttiin. Työllisiä oli silti vain 3000 vähemmän kuin vuosi sitten, eli työllisyys oli korkeasta työttömyydestä huolimatta lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyyden trendi oli 71,6 prosenttia, mikä on edelleen historiallisesti ajatellen kohtalaisen korkea lukema. Siedettävän korkeaa työllisyyslukua rumentaa kuitenkin se, että työllisyyttä on pitänyt yllä lähinnä osa-aikainen työskentely, kun taas kokoaikaiset työpaikat ovat olleet laskussa koko vuoden.

”Työttömyysluvut ovat murheellista katsottavaa. Samalla täytyy muistaa, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä. Siksi työttömyys on usein korkeimmillaan siinä kohdassa, kun suhdanne on jo kehittymässä parempaan suuntaan”, toteaa Appelqvist.

Työvoiman kysyntä jatkui marraskuussa erittäin heikkona. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa vaatimattomat 26 400. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui edelleen.

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli marraskuussa noin 133 400, mikä on sekin korkein lukema 2000-luvulla.

”Heikko työvoiman kysyntä näyttäytyy yhä pahenevana ongelmana pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Pitkäaikaistyöttömyys poistuu vasta siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on edennyt kypsään vaiheeseen. Pelkään pahoin, että parhaassakin tapauksessa hyviä uutisia joudutaan odottamaan pitkälle ensi vuoden puolelle”, arvioi Appelqvist.

Tääkin talousoikeistoekonomisti löytää oikeiston paskomasta työttömyydestä taas hyvää, kuten hän ja ideologiakaimat ovat löytäneet myös EU:n huonoimmasta talouskehityksestä, EU:n selvästi pahimmasta velkaantumisesta ja tämän vuoden Suomen Ennätys velanotosta 17,8 mrd euroa tai 2000-luvun pahimmista konkursseista ensin 2024 ja nyt vielä pahemmista 2025. Positiivista pöhinää oikeistolla.