M
miumiu
Vieras
Meillä on 5kk yritystä saada pikkukakkonen, ja tänä aikana yksi keskenmeno.
Tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaiselta että kaverini on raskaana, tuli yhdestä ainoasta kerrasta raskaaksi, ei edes oikeestaan halunnut toista lasta.
Myös se että hän ei tunnu jaksavan edes esikoistaan, (saman ikäinen kuin minulla) huutaa tälle, valittaa kuinka ei saa mitään tehtyä ja aikoo sysätä esikoisen hoitoon kun kakkonen syntyy.
Teenkö väärin kun en kommentoi hänen raskauttaan, kysy vointia jne.?
Pistää vaan vihaksi kaikki turha valittaminen kuinka väsyttää ja on ollut ihan kauheaa. Ja minä kun tekisin mitä vain jotta olisin raskaana.
Ja myös hänen kommentit, että esikoinen saa mennä hoitoon sitten kun on vauva synytynyt, koska ei hänellä muuten riitä aika vauvan kanssa seurusteluun. Just, tilannetta varmaan helpottaa se että esikoinen tuntee olonsa hylätyksi. Esikoinen on myö monta kertaa viikossa hoidossa mummilassa, koska ei äiti muuten jaksaisi hoitaa häntä, on hoidossa ja yötäkin pois kotoa kolme-neljä kertaa viikossa.
Kannataa tehdä enemmän lapsia kun jaksaa hoitaa, esikolla siis ikää nvajaa.1½v.
Tuntuu että vihaan kaveriani, todella tyhmää mutta siltä minusta tuntuu.
Onko kenellääkään muulla ollut samanlaisia tunteita? ja olenko ihan pikkumainen ja ainoa jonka mielestä on typerää huutaa pienelle lapselle että "ole hiljaa!" yms.
Tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaiselta että kaverini on raskaana, tuli yhdestä ainoasta kerrasta raskaaksi, ei edes oikeestaan halunnut toista lasta.
Myös se että hän ei tunnu jaksavan edes esikoistaan, (saman ikäinen kuin minulla) huutaa tälle, valittaa kuinka ei saa mitään tehtyä ja aikoo sysätä esikoisen hoitoon kun kakkonen syntyy.
Teenkö väärin kun en kommentoi hänen raskauttaan, kysy vointia jne.?
Pistää vaan vihaksi kaikki turha valittaminen kuinka väsyttää ja on ollut ihan kauheaa. Ja minä kun tekisin mitä vain jotta olisin raskaana.
Ja myös hänen kommentit, että esikoinen saa mennä hoitoon sitten kun on vauva synytynyt, koska ei hänellä muuten riitä aika vauvan kanssa seurusteluun. Just, tilannetta varmaan helpottaa se että esikoinen tuntee olonsa hylätyksi. Esikoinen on myö monta kertaa viikossa hoidossa mummilassa, koska ei äiti muuten jaksaisi hoitaa häntä, on hoidossa ja yötäkin pois kotoa kolme-neljä kertaa viikossa.
Kannataa tehdä enemmän lapsia kun jaksaa hoitaa, esikolla siis ikää nvajaa.1½v.
Tuntuu että vihaan kaveriani, todella tyhmää mutta siltä minusta tuntuu.
Onko kenellääkään muulla ollut samanlaisia tunteita? ja olenko ihan pikkumainen ja ainoa jonka mielestä on typerää huutaa pienelle lapselle että "ole hiljaa!" yms.