Tytär KOHTA 15v ja raskaana !

["joooo"]

Ja nyt on kuitenkin kyseessä 14-vuotias lapsi eikä mikään 18-19 'teiniäiti' joka kenties on ehtinyt jo rilluttelemaan ja elämään nuoruuttaan. Aivan varmasti jossain vaiheessa tuon ikäiselle tulee se menovaihe ja kaipuu elää elämätöntä nuoruutta ja silloin tilanteesta kärsii lapsi.

Pääseekin jo päälle kolmekymppisenä rilluttelemaan sydämensä kyllyydestä, kun lapsi täysikäinen. Itse vielä todella nuori!

 

[Viikate]

Lapsuudenystäväni painostettiin aborttiin vähän alle 16-vuotiaana vanhempiensa toimesta. Tätä nykyä hän on 30-vuotias kahden lapsen äiti eikä ole antanut anteeksi äidilleen, joka menetti sekä tyttären että lapsenlapsensa.

14-vuotias on todellakin lapsi ja minunkin mielestäni valtaosassa tapauksista liian nuori äidiksi, mutta varovaisuutta siinä tavassa, jolla nuorta lähdetään johdattelemaan tämäntyyppisen valinnan edessä. Seuraukset voivat olla hyvin traagiset, jos ihminen kokee nuoruudessaan joutuneensa tekemään suuren, oman tahtonsa vastaisen ratkaisun. Saattaa olla, että tyttö myöhemmin tulee kiittelemään vanhempiaan, jotka ovat aborttia voimakkaasti ajaneet tai saattaa olla, että tyttö lopun ikänsä tuntee katkeruutta ja mahdollisesti vahingoittuu psyykeltään pahemminkin.

 

[röppö]

Voi että kun saiski elää tuommosessa vaaleanpunaisessa hattarassa

No mun elämä on ja on ollut aivan muuta,kuin vaaleanpunaista hattaraa,mutta en ole päivääkään lapsiani katunut.

 

["Tuoreäiti"]

Hui mikä uutinen mahtoi olla ! Tuet tyttäresi päätöstä, mihin hän
sitten päätyykään!

Paras ystäväni tuli myös raskaaksi ylä-asteella, sitä ennen hillui ympäri kyliä
,mutta "rauhoittui" heti huomatessaan olevansa raskaana. Hyvin ovat pärjäilleet,
vaikkakin ystäväni vanhemmat hoitivatkin poikaa alussa usein ,jotta äiti pystyi käymään koulut
loppuun. Toisaalta lapsen isä ei ollut maisemissa vaan luikki pakoon.Nykyään heillä menee oikein
hyvin ja poika menossa ekalla syksyllä.

Tsemppiä tyttärellesi ja koko perheelle . Eikä se maailma siihen lapsen saamiseen kaadu ,pitää vain
oppia uuteen tilanteeseen ja elää sen mukaan!
Vaikkakin jos oma tyttäreni ilmoittaisi olevansa raskaana voisi mielipiteeni muuttua suht nopeasti...helppohan
se on näin ulkopuoleisena selitellä...

 

[Madicken04]

Nimenomaan. Musta on hieman erikoista, että monissa perheissä 14 v ei saa päättää, tuleeko taloon koira vai ei. Vaikka se 14 v miten vannoisi ja vakuuttaisi, että hoitaa kyllä koiransa ihan itse, vanhemmat tietävät, että vanhempien kontolle se koira kuitenkin jossain vaiheessa jää. Silti yllättävän moni on sitä mieltä, että tottakai 14-vuotias saa päättää, tuleeko taloon VAUVA vai ei. Vaikka eläinrakas olenkin, mun mielestäni ihmislapsessa on paljon enemmän vastuuta ja työtä kuin koirassa.

Niin. Omilla tyttärillä menee vielä vuosia ennen kuin ovat tuossa iässä, mutta en heti muista ketään tuntemaani 14v jonka voisin kuvitella olevan valmis äidiksi. Vaikka useita 16v lapsen saaneita ja ihan hyvin pärjänneitä tunnenkin.

En voisi myöskään kuvitella että oma tyttäreni olisi tuon ikäisenä valmis saamaan lapsen. En olisi aborttiin pakottamassa mutta kyllä toisin esille ne tätä ratkaisua tukevat faktat ja ainakin haluan uskoa että tyttökin sen tajuaisi ja aborttiin päätyisi. Voi olla että siinä murtosiän kuohuissa tulisi minua tuostakin syyttämään enkä vähättele aborttia kokemuksena enkä sen jättämiä jälkiäkään. Kuitenkin toivon että tytär sitten kasvaisi fiksuksi aikuiseksi ja viimeistään tuolloin voisi lopullisesti ymmärtää ja hyväksyä että tuli tehneeksi vaikeassa tilanteessa oikean ratkaisun. Tajuaisi ettei hänestä tuon ikäisenä olisi ollut äidiksi.

 

[Keittiönoita]

Lapsuudenystäväni painostettiin aborttiin vähän alle 16-vuotiaana vanhempiensa toimesta. Tätä nykyä hän on 30-vuotias kahden lapsen äiti eikä ole antanut anteeksi äidilleen, joka menetti sekä tyttären että lapsenlapsensa.

14-vuotias on todellakin lapsi ja minunkin mielestäni valtaosassa tapauksista liian nuori äidiksi, mutta varovaisuutta siinä tavassa, jolla nuorta lähdetään johdattelemaan tämäntyyppisen valinnan edessä. Seuraukset voivat olla hyvin traagiset, jos ihminen kokee nuoruudessaan joutuneensa tekemään suuren, oman tahtonsa vastaisen ratkaisun. Saattaa olla, että tyttö myöhemmin tulee kiittelemään vanhempiaan, jotka ovat aborttia voimakkaasti ajaneet tai saattaa olla, että tyttö lopun ikänsä tuntee katkeruutta ja mahdollisesti vahingoittuu psyykeltään pahemminkin.

Juuri näin. Kun lapsi itse huomaa, että abortti on siinä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu, ei hänen tarvitse sitä myöhemminkään katua.

 

[Keittiönoita]

Niin. Omilla tyttärillä menee vielä vuosia ennen kuin ovat tuossa iässä, mutta en heti muista ketään tuntemaani 14v jonka voisin kuvitella olevan valmis äidiksi. Vaikka useita 16v lapsen saaneita ja ihan hyvin pärjänneitä tunnenkin.

En voisi myöskään kuvitella että oma tyttäreni olisi tuon ikäisenä valmis saamaan lapsen. En olisi aborttiin pakottamassa mutta kyllä toisin esille ne tätä ratkaisua tukevat faktat ja ainakin haluan uskoa että tyttökin sen tajuaisi ja aborttiin päätyisi. Voi olla että siinä murtosiän kuohuissa tulisi minua tuostakin syyttämään enkä vähättele aborttia kokemuksena enkä sen jättämiä jälkiäkään. Kuitenkin toivon että tytär sitten kasvaisi fiksuksi aikuiseksi ja viimeistään tuolloin voisi lopullisesti ymmärtää ja hyväksyä että tuli tehneeksi vaikeassa tilanteessa oikean ratkaisun. Tajuaisi ettei hänestä tuon ikäisenä olisi ollut äidiksi.

Meillä ei onneksi tuollaista tilannetta ollut, mutta tyttö on sanonut, että aika ajoin otti koville myöntää, että äiti OLI oikeassa Ei ne äidit aina väärässä ole, vaikka murkkuikäisestä niin tuntuukin.

 

["vieras"]

Tuo on ihan totta. Mutta mun on vaikea kuvitella, etteikö 14-vuotiasta tyttöä saisi taipumaan aborttiin. Jos uhkaa viedä tytöltä kaiken, mikä tytölle on tärkeää, niin ronskimpikin 14 v luultavasti taipuu. Esim jos tytöllä on vaikkapa kissa tai koira ja sanoo, että jos tyttö lapsen pitää, niin kissa/koira lähtee piikille. Voi olla, että jo tämä riittää. Puhelin pois, netti pois, iPodit pois, telkkari pois, viikkorahat pois, harrastukset pois, ei enää mieleisiä vaatteita vaan äiti valitsee vaatteet, ei kavereita kylään jne. Onhan noita keinoja, jos sellaisia haluaa käyttää.

Toi ei ole manipulointia vaan kiristystä.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";26108693]Toi ei ole manipulointia vaan kiristystä.[/QUOTE]
Juu, niin on, mutta sekin on keino saada lapsi taipumaan aborttiin. Joku kun aiemmin ihmetteli, miten tytön muka voisi pakottaa aborttiin.

 

[Maku meni, todella]

Tuo on ihan totta. Mutta mun on vaikea kuvitella, etteikö 14-vuotiasta tyttöä saisi taipumaan aborttiin. Jos uhkaa viedä tytöltä kaiken, mikä tytölle on tärkeää, niin ronskimpikin 14 v luultavasti taipuu. Esim jos tytöllä on vaikkapa kissa tai koira ja sanoo, että jos tyttö lapsen pitää, niin kissa/koira lähtee piikille. Voi olla, että jo tämä riittää. Puhelin pois, netti pois, iPodit pois, telkkari pois, viikkorahat pois, harrastukset pois, ei enää mieleisiä vaatteita vaan äiti valitsee vaatteet, ei kavereita kylään jne. Onhan noita keinoja, jos sellaisia haluaa käyttää.

Sinähän olet ihan sairas

 

[Keittiönoita]

Sinähän olet ihan sairas

Sairas, kun vastaan esitettyyn kysymykseen? En mä tuollaisia keinoja itse käyttäisi, mutta jos joku käyttäisi, niin vaikea kuvitella, etteikö lapsi aborttiin päätyisi.

 

["vieras"]

Sinähän olet ihan sairas

Lue uudestaan, mitä Keittis kirjoitti.

 

[piiukka]

Meidän talossa ei tehtäisi aborttia missään tapauksessa. Minä ottaisin lapsen omakseni jos tyttäreni haluaisi jatkaa opiskeluja. Abortti on tappamista ja kuinka moni syli maailmassa on ilman vauvantuoksua... Minulla on suuri syli...

 

["noh"]

Tuo on ihan totta. Mutta mun on vaikea kuvitella, etteikö 14-vuotiasta tyttöä saisi taipumaan aborttiin. Jos uhkaa viedä tytöltä kaiken, mikä tytölle on tärkeää, niin ronskimpikin 14 v luultavasti taipuu. Esim jos tytöllä on vaikkapa kissa tai koira ja sanoo, että jos tyttö lapsen pitää, niin kissa/koira lähtee piikille. Voi olla, että jo tämä riittää. Puhelin pois, netti pois, iPodit pois, telkkari pois, viikkorahat pois, harrastukset pois, ei enää mieleisiä vaatteita vaan äiti valitsee vaatteet, ei kavereita kylään jne. Onhan noita keinoja, jos sellaisia haluaa käyttää.

Hyi helvetti. Kun kirjoitat tällaista niin vihaan sun lellittyä ja hemmoteltua paskaperseettä jolla ilmaiset asunnot ja loisii kotonaan. Jos lellikakarasi tekisi jonkun raskaaksi, niin se jatkaisi maanpäällistä taivaltaan kuin ei mitään.

Jos joku lapsi joutuu tehdä abortin, pakosta, tai menettää kaiken mitä muilla on niin silloin pitäisi sen aborttilapsen isältä viedä munat.

 

[peesi]

Sinähän olet ihan sairas

Niin samaa mieltä. On aina ollut niin poikansa puolta. Yök. Jos hemnmoteltu paskaperseensä tekisi jonkun raskaaksi niin siltä pitäisi viedä munat tai henki.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="noh";26108746]Hyi helvetti. Kun kirjoitat tällaista niin vihaan sun lellittyä ja hemmoteltua paskaperseettä jolla ilmaiset asunnot ja loisii kotonaan. Jos lellikakarasi tekisi jonkun raskaaksi, niin se jatkaisi maanpäällistä taivaltaan kuin ei mitään.

Jos joku lapsi joutuu tehdä abortin, pakosta, tai menettää kaiken mitä muilla on niin silloin pitäisi sen aborttilapsen isältä viedä munat.[/QUOTE]
Rauhotupa ja lue tuolta aiemmalta sivulta, mitä mä tekisin, jos oma tyttäreni olisi tuossa iässä tullut raskaaksi ja perustellen saanut mut vakuuttuneeksi siitä, että pystyy huolehtimaan lapsesta

*muoks* Tarkennus eli viesti nro 80

 

[tytsi-89]

Sinähän olet ihan sairas

Keittis on niin pehmo, että varmasti huolehtisi viime kädessä lastenlapsistaan, jos lapsillaan ilmenisi ongelmia vastuun kantamisessa.

 

["aapee"]

Miehelle kerrottu ja hän otti asian HYVIN, onnitteli ja kertoi vain tosi asioita kuinka raskasta lapsen saaminen on. Juteltiin asiasta ja tytär ja poikaystävänsä kertoi, että tekevät kaikkensa jotta pärjäisivät ja saisivat kasvatettua "yhteiskunta" kelpoisen lapsen. Mielestäni heidän ajatukset olivat fiksuja, mutta tilanne hirvittää silti :/ Tytöllä neuvola ensi vk jonne pyysi minua ja isäänsä mukaan.

 

[Anatolia]

[QUOTE="aapee";26108983]Miehelle kerrottu ja hän otti asian HYVIN, onnitteli ja kertoi vain tosi asioita kuinka raskasta lapsen saaminen on. Juteltiin asiasta ja tytär ja poikaystävänsä kertoi, että tekevät kaikkensa jotta pärjäisivät ja saisivat kasvatettua "yhteiskunta" kelpoisen lapsen. Mielestäni heidän ajatukset olivat fiksuja, mutta tilanne hirvittää silti :/ Tytöllä neuvola ensi vk jonne pyysi minua ja isäänsä mukaan.[/QUOTE]
Oliko heillä esittää konkreettisia esimerkkejä siihen, miten tuo tapahtuu, vai pelkkiä kauniita sanoja & korkealentoisia suunnitelmia?

Ts. onko heillä elämän realiteetit vielä alkuunkaan hallussa?

 

["huoh"]

Nimenomaan. Musta on hieman erikoista, että monissa perheissä 14 v ei saa päättää, tuleeko taloon koira vai ei. Vaikka se 14 v miten vannoisi ja vakuuttaisi, että hoitaa kyllä koiransa ihan itse, vanhemmat tietävät, että vanhempien kontolle se koira kuitenkin jossain vaiheessa jää. Silti yllättävän moni on sitä mieltä, että tottakai 14-vuotias saa päättää, tuleeko taloon VAUVA vai ei. Vaikka eläinrakas olenkin, mun mielestäni ihmislapsessa on paljon enemmän vastuuta ja työtä kuin koirassa.

Mitähän yhteistä on abortin tekemisellä ja sillä ettei saa koiraa? Huoh todella. Aborttikaan ei ole ihan pilipalijuttu, pahimmassa tapauksessa siinä voi käydä niin huonosti ettei koskaan saa enää lasta. Plus muut henkiset traumat päälle. Tuon ikäiselle abortti on henkisesti raskaampaa (vieläpä painostuksen alaisena) kuin aikuiselle. Siinä voi olla monen elämä lopullisesti pilalla. Ei se lapsen saaminen ole maailman kauhein asia. Mutta pitäähän äidin toki saada päättää lapsensa ruumiista ja psyykeestä! Vaikkapa sitten manipuloimalla, kiristämällä tai uhkeilemalla.

 

["aapee"]

Molemmat sanoivat ymmärtävän tilanteen vakavuuden ja tajuavat myös rahalliset ongelmat yms. Poikaystävä kutsutaan vaikka Pekaksi sanoi yrittävänsä saada jotain pientä työtä opiskelun ohella, johon mieheni lupasi tulla avuksi siis yrittää auttaa pekkaa saamaan esim. rakennus alalta jotain. He myös ovat ottaneet selvää ensikodin tarjoamista avuista! Me sanoimme kyllä, että he voivat asua meidän luona. Jotenkin itse olen ihan paniikissa kai tämä täytyy vain hyväksyä. Huomenna menemme kaikki yhdessä pekan vanhempien kanssa juttelemaan koska pekka "pelkää" yksin kertoa. Nitä olette mieltä?

 

[Hjmm]

[QUOTE="aapee";26108983]Miehelle kerrottu ja hän otti asian HYVIN, onnitteli ja kertoi vain tosi asioita kuinka raskasta lapsen saaminen on. Juteltiin asiasta ja tytär ja poikaystävänsä kertoi, että tekevät kaikkensa jotta pärjäisivät ja saisivat kasvatettua "yhteiskunta" kelpoisen lapsen. Mielestäni heidän ajatukset olivat fiksuja, mutta tilanne hirvittää silti :/ Tytöllä neuvola ensi vk jonne pyysi minua ja isäänsä mukaan.[/QUOTE]

Mullakin hirvittäisi. Tuon ikäisillä, on monesti se käsitys, että jaksan kyllä, ja vaikka miten listaisi asioita mitä vauvan hoidossa pitää tehdä, niin he ajattelevat, että kyllä minä pärjään. Ja totuus on toinen kun vauva oikeasti on talossa.

Miten tyttö ja poikaystävä kertoivat että tekevät kaikkensa? Kyselitkö tarkemmin, miten he aikovat hoitaa raha-asiat, koulutuksen, asumisen, lapsen hoidon, jne. Kannattaa myös kertoa suoraan, että kun tuon ikäinen lapsen saa, niin siinä todennäköisesti esim oman ikäluokan kaverit katoaa 90% koska sen ikäisillä ei suurimmalla osalla kiinnosta se lapsen saanut kaveri vaikka kuinka raskausaikana lupaisivat että "sitten kun sulla on se vauva mä tuun aina kattoon sitä ja hoitaan sitä" jne.
Ja että se ei ole herkkua, kun kasvuikäinen lapsi yrittää kasvattaa toista lasta. Lapsi sairastelee, ja vaikka sillä olisi ripuli ja oksennustauti, joka tarttuisi sinuunkin, silti täytyy yrittää hoitaa lasta. Siihen ei saa kyllästyä, sen 18 vuoden aikana, ja toki vanhemmuus jatkuu koko ihmisen loppuelämän..

 

[Katylina]

[QUOTE="aapee";26109013]Molemmat sanoivat ymmärtävän tilanteen vakavuuden ja tajuavat myös rahalliset ongelmat yms. Poikaystävä kutsutaan vaikka Pekaksi sanoi yrittävänsä saada jotain pientä työtä opiskelun ohella, johon mieheni lupasi tulla avuksi siis yrittää auttaa pekkaa saamaan esim. rakennus alalta jotain. He myös ovat ottaneet selvää ensikodin tarjoamista avuista! Me sanoimme kyllä, että he voivat asua meidän luona. Jotenkin itse olen ihan paniikissa kai tämä täytyy vain hyväksyä. Huomenna menemme kaikki yhdessä pekan vanhempien kanssa juttelemaan koska pekka "pelkää" yksin kertoa. Nitä olette mieltä?[/QUOTE]

Kuulostaa hyvältä, paremmalta kuin usean vanhemman lapsensaajan. Kuten esim. minun. Valtio tukee paljon ja vanhemmat vielä apuna niin kyllä luulisi hyvin onnistuvan, tulevan vauvan vanhempien täytyy vain pitää itsensä ruodussa.

 

[hjmm]

[QUOTE="aapee";26109013]Molemmat sanoivat ymmärtävän tilanteen vakavuuden ja tajuavat myös rahalliset ongelmat yms. Poikaystävä kutsutaan vaikka Pekaksi sanoi yrittävänsä saada jotain pientä työtä opiskelun ohella, johon mieheni lupasi tulla avuksi siis yrittää auttaa pekkaa saamaan esim. rakennus alalta jotain. He myös ovat ottaneet selvää ensikodin tarjoamista avuista! Me sanoimme kyllä, että he voivat asua meidän luona. Jotenkin itse olen ihan paniikissa kai tämä täytyy vain hyväksyä. Huomenna menemme kaikki yhdessä pekan vanhempien kanssa juttelemaan koska pekka "pelkää" yksin kertoa. Nitä olette mieltä?[/QUOTE]

Ei kuulosta kovin realistiselta. Jollakin "pienellä työllä" ei elätetä lasta. Lapseen menee rahaa, vaikka miten ostaisi käytettynä tavarat jne.. Tarvitaan vakituisempi homma, ei sellaista, että yhtäkkiä potkaistaankin pellolle pätkäduunista.
Ja tekisin selväksi, että jos lapsi jäisi minun luokseni asumaan lapsensa kanssa, niin minä en silti ole se, joka herää yöllä sen itkuun hoitamaan, kun teiniä nukuttaa ja haluaisi vain kääntää kylkeä, eikä sitä jätetä minun hoitooni sitä lasta, vaikka miten teini toteaisi että menee nyt kaverinsa luo, "sähän voit mutsi hoitaa sitä lasta kun oot kotona täällä". Tekisin selväksi, että apua ja hoitotukea saa kyllä kysyä, mutta minun vastuullani lapsi ei ole ja minun ei ole mikään velvollisuus sitä hoitaa.

 

["huoh"]

Kuulostaa hyvältä, paremmalta kuin usean vanhemman lapsensaajan. Kuten esim. minun. Valtio tukee paljon ja vanhemmat vielä apuna niin kyllä luulisi hyvin onnistuvan, tulevan vauvan vanhempien täytyy vain pitää itsensä ruodussa.

Sama tuli mieleen. Ja kun mietin itseäni 15-16-vuotiaana, niin olin kyllä vastuullinen ja olisin varmasti jaksanut paremmin kuin myöhemmällä iällä lapseni saaneena. Kaikki eivät ole niin lapsellisia tai menohaluisia, etteivätkö voisi jo tuossa iässä hoitaa jopa vauvansa hyvin ja kasvattaa hänet yhteiskuntakelpoiseksi.