S
Surullinen äiti
Vieras
Otsikossahan se asia tulikin. Tänä vuonna tyttärestäni kuolemasta tulee 5-vuotta. Hän riisti henkensä vain 19-vuotiaana. Tämä tuska ja kaipuu, helpottaako se ikinä? Mulla on 4 nuorempaa lasta, jotka ovat tietysti minulle kaikki kaikessa, mutta esikoistani on niin ikävä välillä, että hengityskin salpautuu. Minun täytyy jaksaa lapsien takia, en voi enää romahtaa sängyn pohjalle, mitä alkuun tein. Onko täällä muita joiden lapsi on päätynyt näin surulliseen tekoon? Olisi kiva jutella kohtalotovereiden kanssa. Ja oon oikeesti aito, en mikään huomiota hakeva trolli.
