Tyttöjen vaikea kaverisuhde: naapurin tyttö tykkää kovasti omasta tytöstäni, oma tyttöni ei pidä hänestä :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimmiläinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mimmiläinen

Vieras
Tilanne on tosi vaikea. Ollaan oltu naapureita jo silloin kun tytöt syntyivät, ovat saman ikäisiä (ikäeroa 2,5 kk) ja kasvaneet toistensa kanssa paljolti (eri hoitopaikassa tosin olivat, nyt rinnakkaisluokilla koulussa).

Tytöt ovat luonteelta aika erilaisia. Ristiriitaa on ollut oikeastaan alusta asti ainakin ajoittain. Oma tyttöni on suht riehakas, mutta kuitenkin aina todella ystävällinen ja kiltti muille, tarkoituksella ei ikinä aiheuttaisi mitään pahaa mieltä. Naapurin tyttö on on hillitty ulospäin, mutta vaivihkaa manipuloi ja on hyvin vahva ja hallitseva luonne. Lähiaikoina on taas aika paljon kiristänyt omaa tyttöäni "jos oot jonkun muun kun mun kanssa niin mä kerron xxxx:lle miten silloin ekalla luokalla teit sitä ja tätä noloa" tai "jos et nyt heti tuu meille ja järjestele mun kanssa mun tarroja niin mä en puhu sulle huomenna koko päivänä". Näitä uhkauksia on myös toteutellut vaikka niihin on vanhempien taholta puututtu. Nyt kun ovat jo 8v niin aika ovela on välillä kiristyksissään.

No, nyt "ongelma" on se että tuolla naapurin tytöllä ei juurikaan ole muita kavereita ja tykkää omasta tytöstäni tosi paljon. Itkee kuulemma katkerasti aina kun minun tyttö leikkii jonkun muun kanssa kuin hänen. Yhä harvemmin oma tyttöni on tahtonut olla tuon naapurin tytön kanssa, nyt kun ovat jo 8v ja tokalla luokalla niin reviiri on laajentunut niin että saa itsekseen kävellä muillekin kavereille ja tykkää todella paljon muutamasta muusta tytöstä. Nyt onkin sanonut ettei tahtoisi enää lainkaan olla tuon naapurintytön kanssa.

No me vanhemmat ollaan asiaa yritelty selvitellä ja naapurin rouva onkin kertonut että on tosi pahoillaan siitä että hänen tyttönsä on välillä sellainen kuin on, mutta että onhan hänenkin tytössään hyvät puolet (kuten onkin) ja minun tytössänikin huonoa (se riehakkuus, totta, ym.). Ja että hänen tyttö pitää minun tyttöä bestiksenä ja tuntuu kuin minun tyttö olisi pettänyt hänen luottamuksensa kun hakeutuu nykyään niin paljon muuhun seuraan, että eikö tytöt voisi yhdessä välillä leikkiä muidenkin kanssa jne.

Miten toimisit tässä tilanteessa äitinä?
 
Kurjaa, mutta samaa mieltä olen kuin Zädäm. Joskus pieni tauko tosin saattaa auttaa asiaa. Mulla on pari kaveria, joihin tutustuin jo ala-asteella. Yläasteella ei oikeastaan ollenkaan oltu tekemisissä. Lukiossa välit lähenivät taas ja yhä nykyään ollaan kavereita.
 
et sä voi paljoa siihen vaikuttaa kenen kanssa tyttösi haluaa leikkiä ja kenen ei, koska et sä voi pakottaa tyttöäsi leikkimään tämän naapurin tytön kanssa.. Ja ei voi muuta sanoa kuin että naapurin tyttö on saanut mitä on hakenut, koska kuka haluaisi leikkiä tuommoisen kiristäjän kanssa??
 
Lisään vielä et hieno juttu, että kaverin äitikin tuntuu osaavan käsitellä asiallisesti aihetta. Sinuna siis varmaan pahoittelisin tilannetta ja toteaisin, että lapset saavat itse päättää.
 
En mäkään pakottaisi lastani olemaan kenenkään kaveri, mutta ystävyyssuhteen pitäisi kokea luonnollinen kuolema (kuten nyt on ilmeisesti käymässäkin; ap:n lapsi on löytänyt uusia ystäviä joiden kanssa viihtyy ja joiden kanssa haluaa olla) eikä se saa päättyä siten että naapurin lapselle sanotaan tylysti ettei tämän seura enää kelpaa.

Elämä on sellaista, että vanhoja kaveruussuhteita kuolee ja uusia syntyy.
 
[QUOTE="vieras";22109192]Kurjaa, mutta samaa mieltä olen kuin Zädäm. Joskus pieni tauko tosin saattaa auttaa asiaa. Mulla on pari kaveria, joihin tutustuin jo ala-asteella. Yläasteella ei oikeastaan ollenkaan oltu tekemisissä. Lukiossa välit lähenivät taas ja yhä nykyään ollaan kavereita.[/QUOTE]
Ja mä samaa mieltä kuin sinä...tauko voi olla paikallaan.
 
Toivottavasti sinä et ole vaikuttanut tuohon lapsesi mielipiteeseen. Alakoululaisena uskoo mitä äiti sanoo tai ajattelee ja huomaa vaikka ei sanoisikaan, asenteet ihmisiä kohtaan.
Lapsesi ei välttämättä aikuisena muistele hyvällä, jos olet pilannut hänen ystävyyssuhteesi puhumalla naapurin tytöstä pahaa. tai kohtelemalla häntä huonommin kuin muita kavereita, jolloin lapsesi alkaa hakeutua muuhun seuraan, oli naapurin tyttö miten kiva tahansa.

Et välttämättä tunne näitä muita lapsesi kavereita, eivät he välttämättä ole sen täydellisempiä kuin naapurin lapsikaan.
 
Meillä vähän sama tapahtumassa, tosin pienemmillä (5-6-vuotiailla) ja syy ei ole toisen kiero luonne. Eikä omanikaan.

On vaan käymässä niin, että omani löysi uuden kaverin ja nämä 2 ovat paljon toistensa kaltaisia ja kuin rakastuneita. Leikkii muidenkin kanssa, päiväkodissakin (uusi ystävä on siellä, tuli eskariryhmään nyt elokuussa) ja pihalla (vanha on täällä).

Mutta nyt sitten paukautti 6-v synttäriensä jälkeen, että ei enää olla ollenkaan tuon toisen kaveri... Vaikeaa tietää, mitä tekisi. Synttäreillä oli tuokin kaveri ja pidin huolta ketään ei syrjitä tai jätetä leikistä pois (oli 7 vierasta). Olen kyllä sanonut nyt, että sille pihan kaverille ei saa ilkkua mitään, että en oo enää sun kaveri. Tämä kaveri on 5 ja roikkuu omassani silleen, että sydäntä särkee :(
 

Yhteistyössä