Uhmaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tomppa71
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Tomppa71

Jäsen
10.12.2008
41
0
6
Hei kaikki

Olen 2 vuotiaan pojan isä ja uhmaikä taisi alkaa eilen. Tilanne oli se, että poika sotki tahallaan maidolla, vaikka hyvin tietää sen olevan kiellettyä. Tämän seurauksena vietiin jäähynurkkaan ja selitettiin rangaistuksen luonne ja syy. Tämä tapahtui noin kello 18. Parin minuutin kuluttua käytiin taas kertomassa, että mitä ja miksi on rangaistu ja miten pitää toimia, eli anteeksipyyntö ja halaus. Tämä on aiemmin toiminut. Nyt poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi.

Olen varmistanut, että hän tietää, mitä pitää tehdä. Hän ymmärtää anteeksipyynnön ja vastaa johdonmukaisesti kyllä ja ei riippuen kysymyksenasettelusta.

Poikaa ei myöskään väkisin pidetty missään, vaan hänen sallittiin tulla itse pois jäähyltä ja pyytää anteeksi. Poika kieltäytyi ja menee pakottamatta jäähynurkkaan. Hän on itkenyt ja huutanut, mutta kun käytiin iltapesulla, hän hymyili kuin leikkiessä.

Tätä jatkui puoleen yöhön asti välillä itkien ja huutaen, välillä hiljaa seisten. Poika oli selvästi uninen, mutta ei väsynyt taisteluun. Puolen yön aikaan laitoimme pojan nukkumaan ja kun hän heräsi seitsemältä, selitin tilanteen ja ehdotin anteeksipyyntöä. Poika kieltäytyi.

Vaihdoin vaipan, annoin vettä ja banaanin ja aloitin alusta. Poika selvästi tietää tapahtuneen ja kieltäytyy aktiivisesti.

Noin tunti sitten totesin, että lusiminen on ohi ja nyt syödään puuroa. Kun hän sai maitomukin käteensä, sotkeminen jatkui. Laitoin pojan takaisin nurkkaan ja selitin tilanteen. Hän kieltäytyy edelleen pyytämästä anteeksi.

Kuinka kauan tuo voi jatkua ja onko jotain keinoa tilanteen laukaisemiseksi?
 
Itse en olisi maininnut jäähystä enää seuraavana päivänä. heh, en varmaan olisi muistanutkaan koko juttua. Nukkuessa nollataan asiat ja seuraava päivä on taas uusi päivä.

Olisiko apua jos kokeilee että lapsi ei saa enää juoda itse koska "jos et osaa juoda sievästi niin isä/äiti juottaa" tai juodaan vasta ruoan jälkeen kun on jo "kiire" leikkeihin. Ei muistaisi alkaa lutraamaan juomalla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Banda:
Olisiko apua jos kokeilee että lapsi ei saa enää juoda itse koska "jos et osaa juoda sievästi niin isä/äiti juottaa" tai juodaan vasta ruoan jälkeen kun on jo "kiire" leikkeihin. Ei muistaisi alkaa lutraamaan juomalla...

Tämä on tietysti tehty jo. Nyt on kyse siitä, että poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Banda:
Olisiko apua jos kokeilee että lapsi ei saa enää juoda itse koska "jos et osaa juoda sievästi niin isä/äiti juottaa" tai juodaan vasta ruoan jälkeen kun on jo "kiire" leikkeihin. Ei muistaisi alkaa lutraamaan juomalla...

Tämä on tietysti tehty jo. Nyt on kyse siitä, että poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi.

Hei,
en osaa sinänsä auttaa tilanteessa, oma tyttöni on hiukan nuorempi mutta eikös 2v ole kuitenkin vielä aika pieni pyytämään johdonmukaisesti aina anteeksi? Ymmärrän tilanteen siltä kantilta että te selkeästi olette opettaneet syy-seuraussuhteen ja mielestänne lapsi myös ymmärtää sen, mutta tuo uhmavaihe on kyllä paha siinä että kaikki säännöt pysyisivät päässä - tai että niitä haluttaisiin noudattaa. Nyt tietysti tarvitsee sitten miettiä, että kuinka kauan pidätte tilannetta yllä; ts. kiellätte jotain muuta/pidätte jäähypenkillä yms kunnes anteeksi on pyydetty. Itse en ehkä (en tosin tiedä, miltä minusta tuntuu sitten kun oma tyttöni on 2v =) ) tuon ikäisen kohdalla vielä pakottaisi aina oikeaan lopputulokseen vaan yrittäisin kääntää huomion muualle tms jotta tilanteesta päästään eteenpäin. Selittäisin, selittäisi ja selittäisin asiaa jotta se jää jonnekin päähän itämään mutta en ainakaan yön jälkeen enää vaatisi eilisestä tapahtumasta anteeksipyyntöä.

En tiedä, onko tuohon olemassa mitään "mallikirja-vastausta" mutta pieneltä tuo 2v vielä tuntuu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Banda:
Olisiko apua jos kokeilee että lapsi ei saa enää juoda itse koska "jos et osaa juoda sievästi niin isä/äiti juottaa" tai juodaan vasta ruoan jälkeen kun on jo "kiire" leikkeihin. Ei muistaisi alkaa lutraamaan juomalla...

Tämä on tietysti tehty jo. Nyt on kyse siitä, että poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi.

Käsittääkö poika mistä pyydät anteeksi pyytämään?

Toi "ruokakokeilu" kuuluu ihan ikään, ja meillä siitä on molempien kohdalla selvitty pelkästään torumalla ja asia on unohtunut alle viikossa.
En tuomitse ketään, mutta itse en ihan "pienistä" jäähylle oisi viemässä. Riippuu tietenkin siitä heittelikö maidot pitkin seiniä vai "pesikö pöytää"?

Meilläkin illalla mennään aina hyvillä mielin nukkumaan, ja seuraava päivä on uus, eli pienten kanssa en itse jankkaisi tiettyä asiaa pitkään.

Pienet tuppaa unohtamaan asiat helpommin kuin me aikuiset, joten ei varmaan ole teillä aamulla oikein muistanut missä mennään, kun illalla varmaan ollut aika väsy. Ja sittenhän oli taas aika lutrata kun asiasta muistutettiin.

Jokainen kasvattaa omalla tavallaan kuitenkin.
 
Poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi ja tietää, mitä on tehnyt. Olen selittänyt, että miksi pitää pyytää anteeksi, mitä anteeksipyyntö tarkoittaa ja poika ymmärtää sen. Hän on pyytänyt aiemmin anteeksi noin 20 minuutin taistelun jälkeen. Häneltä on nyt 9 tunnin ajan muutaman minuutin välein eri muodoissa kysytty asiaa ja vastaukset ovat johdonmukaisia. Itse asia, eli syy jäähyyn ja rangaistuksen loppumisen ehto on myös selitetty kymmeniä kertoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi ja tietää, mitä on tehnyt. Olen selittänyt, että miksi pitää pyytää anteeksi, mitä anteeksipyyntö tarkoittaa ja poika ymmärtää sen. Hän on pyytänyt aiemmin anteeksi noin 20 minuutin taistelun jälkeen. Häneltä on nyt 9 tunnin ajan muutaman minuutin välein eri muodoissa kysytty asiaa ja vastaukset ovat johdonmukaisia. Itse asia, eli syy jäähyyn ja rangaistuksen loppumisen ehto on myös selitetty kymmeniä kertoja.


No voisitkos antaa itse vaan tässä asiassa periksi ja unohtaa asian? :) Eli sen, että anteeksipyyntöä ette tässä tilanteessa saa?
 
Mielestäni jäähy on 2-vuotiaalla 2min ja 3-vuotiaalla 3 min jne. Ei 2v voi muistaa jotain asiaa 9 tuntia.... Poika varmaan ymmärtää mitä anteeksi on ja miksi pyydetään anteeksi mutta ei osaa yhdistää sitä eiliseen konfliktiin kuten vanhempi. Unohda se alkuperäinen jäähyn syy ja aloita päivä nollasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
No voisitkos antaa itse vaan tässä asiassa periksi ja unohtaa asian? :) Eli sen, että anteeksipyyntöä ette tässä tilanteessa saa?

Entä seuraavalla kerralla?

Joudut varmaan antamaan periksi tulevien vuosien aikana vielä monta kertaa... :) luulisin. Samaten kuin lapsi. Yhdessä ne kasvatustavat tietysti lutviintuvat mutta itsekin kyllä silti olen sitä mieltä, että 2v on pieni -> voiko oikeasti edes tajuta kaikkea vaikka vastailisikin "oikein"?

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Poika kieltäytyy pyytämästä anteeksi ja tietää, mitä on tehnyt. Olen selittänyt, että miksi pitää pyytää anteeksi, mitä anteeksipyyntö tarkoittaa ja poika ymmärtää sen. Hän on pyytänyt aiemmin anteeksi noin 20 minuutin taistelun jälkeen. Häneltä on nyt 9 tunnin ajan muutaman minuutin välein eri muodoissa kysytty asiaa ja vastaukset ovat johdonmukaisia. Itse asia, eli syy jäähyyn ja rangaistuksen loppumisen ehto on myös selitetty kymmeniä kertoja.

anteeks että kommentoin mutta toi on jo kaks vuotiaalle ihan liikaa samasta asiasta.
Sun pitää itse opetella antamaan anteeksi tietyt tuhmuudet, et voi olettaa että lapsi tekisi aina kaikki oikein ja kaikesta et kuitenkaan pysty antamaan rangaistusta, jos menet tuolla linjalla niin poika ei mitään muuta kohta teekkään kuin istu jäähyllä, ja sitten koko jäähyn idea on tipo tiessään.

Pidät mua varmasti täysin kuriapitämättömänä äitinä, mutta minä en tuolla tavoin toimisi ja tuloksena on ollu ihan täysin normaalit kiltit pojat enkä muuttais mitenkään omia kasvatusmuotojani tässä asiassa.


 


Ammattilaiset sanoo, että kun aloittaa taistelun, se on voitettava.[/quote]

Jospa se poikakin tietää tuon!!! siinä on kaksi kovaa vastakkain: isä ja poika.

:laugh:

Anteeksi, en osaa sanoa asiaan enää mitään.... :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Joudut varmaan antamaan periksi tulevien vuosien aikana vielä monta kertaa...

Ammattilaiset sanoo, että kun aloittaa taistelun, se on voitettava.

Anteeksi, ehkä asiaton kommentti, mutta miksi sä sitten kyselet täältä JOS ammattilaiset sanoo noin.... tuolla periaatteellahan sun pitäisi varmaan kieltää ruoka yms asiat niin kauan kunnes on anteeksi pyydetty. Ja ei, se ei voi pitää paikkaansa 2v kohdalla. Tätä mieltä olen itse, lukematta alan kirjallisuutta tms. Kyllä lastenkin pitää saada olla lapsia eikä johdonmukaisia robotteja syntymästään lähtien...

Kyllä mä ehdottaisin, että selität joka kerran asian ja pidät teille sopivaa jäähypenkkiä tms mutta kyllä elämää sitten jossain vaiheessa jatketaan ja kokeillaan muutenkin kasvatuskeinojen kiristämistä vuosien päästä (kunhan se järkikin kehittyy) jos tarvetta...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Joudut varmaan antamaan periksi tulevien vuosien aikana vielä monta kertaa...

Ammattilaiset sanoo, että kun aloittaa taistelun, se on voitettava.

Anteeksi, ehkä asiaton kommentti, mutta miksi sä sitten kyselet täältä JOS ammattilaiset sanoo noin.... tuolla periaatteellahan sun pitäisi varmaan kieltää ruoka yms asiat niin kauan kunnes on anteeksi pyydetty. Ja ei, se ei voi pitää paikkaansa 2v kohdalla. Tätä mieltä olen itse, lukematta alan kirjallisuutta tms. Kyllä lastenkin pitää saada olla lapsia eikä johdonmukaisia robotteja syntymästään lähtien...

Kyllä mä ehdottaisin, että selität joka kerran asian ja pidät teille sopivaa jäähypenkkiä tms mutta kyllä elämää sitten jossain vaiheessa jatketaan ja kokeillaan muutenkin kasvatuskeinojen kiristämistä vuosien päästä (kunhan se järkikin kehittyy) jos tarvetta...

Ettekö te lue avausviestiä? Poika tietää ihan varmasti, mistä on kyse, mutta ei vaan anna periksi. Kysyin, että kuinka kauan tuo voi jatkua ja onko jotain keinoa tilanteen laukaisemiseksi? "Anna periksi" on ammattilaisten mielestä väärä väärä vastaus, joten onko jollain jotain muuta keinoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Joudut varmaan antamaan periksi tulevien vuosien aikana vielä monta kertaa...

Ammattilaiset sanoo, että kun aloittaa taistelun, se on voitettava.

Anteeksi, ehkä asiaton kommentti, mutta miksi sä sitten kyselet täältä JOS ammattilaiset sanoo noin.... tuolla periaatteellahan sun pitäisi varmaan kieltää ruoka yms asiat niin kauan kunnes on anteeksi pyydetty. Ja ei, se ei voi pitää paikkaansa 2v kohdalla. Tätä mieltä olen itse, lukematta alan kirjallisuutta tms. Kyllä lastenkin pitää saada olla lapsia eikä johdonmukaisia robotteja syntymästään lähtien...

Kyllä mä ehdottaisin, että selität joka kerran asian ja pidät teille sopivaa jäähypenkkiä tms mutta kyllä elämää sitten jossain vaiheessa jatketaan ja kokeillaan muutenkin kasvatuskeinojen kiristämistä vuosien päästä (kunhan se järkikin kehittyy) jos tarvetta...

Ettekö te lue avausviestiä? Poika tietää ihan varmasti, mistä on kyse, mutta ei vaan anna periksi. Kysyin, että kuinka kauan tuo voi jatkua ja onko jotain keinoa tilanteen laukaisemiseksi? "Anna periksi" on ammattilaisten mielestä väärä väärä vastaus, joten onko jollain jotain muuta keinoa?


No kysy niiltä ammattilaisilta että montakos viikkoa sitä taistelua pitää jatkaa! =) ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Alkaa tuntua jo hiukan provolta, sorry vaan jos tämä oikeasti on oikea case...

Kyllä tämä on ihan todellinen tapaus. Yritämme vaimon kanssa myös etsiä paikkaa, jossa saa ammattilaisen neuvoja tähän akuuttiin kriisiin.

"Mun lapsista tuli normaaleja, vaikka aina annoin periksi" ei ole mikään vastaus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja Elinan äiti:
Alkaa tuntua jo hiukan provolta, sorry vaan jos tämä oikeasti on oikea case...

Kyllä tämä on ihan todellinen tapaus. Yritämme vaimon kanssa myös etsiä paikkaa, jossa saa ammattilaisen neuvoja tähän akuuttiin kriisiin.

"Mun lapsista tuli normaaleja, vaikka aina annoin periksi" ei ole mikään vastaus.


Jos minuun viittaat niin kiitos vaan, mutta näyttää siltä, että kyllä meillä paremmin menee kuin teillä
:whistle:

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa71:
Alkuperäinen kirjoittaja babyporkkana:
Jos minuun viittaat niin kiitos vaan, mutta näyttää siltä, että kyllä meillä paremmin menee kuin teillä

Tästä on todisteena vain oma sanasi, joten jos et osaa auttaa, voitko olla osallistumatta?

:laugh:

Eiköhän tässä olla kaikki yritetty auttaa mutta ei tunnu mikään kelpaavan.
 

Yhteistyössä