uhmiksen yh-äiti avun tarpeessa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pippuripöksy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pippuripöksy

Vieras
Kaipaisin kipeästi muiden kokemuksia uhmaikäisten kanssa elämisestä, erityisesti kun on yksin vastuussa lapsesta. Meidän tilanteemme tuntuu jo usein ihan mahdottomalta kun lapsi kiukkuaa nyt ihan koko ajan. Mikään ei käy ja äiti on koko ajan kakka, tyhmä ymv. Yrittipä hyvällä tai tiukemmin lapsi vain vastustaa. Lapseni on erittäin voimakastahtoinen eikä antaisi piiruakaan periksi. Muistaa myös asiat todella pitkään ja on pitkävihainen. En osaa enää iloita lainkaan lapsen seurasta tai hyvistä hetkistä kun tiedän/pelkään että ei mene kauaa kun huuto taas alkaa, kaikkea kun ei pysty mitenkään aina ennakoimaan...Miten teillä muilla? Onko iloinen ja rauhallinen lapsenne muuttunut uhmaiässä huonosti käyttäytyväksi riiviöksi, ihan kuin eri lapseksi? Entä onko se mennyt ohi ja se entinen iloinen lapsi taas palannut takaisin? Ja miten tästä selviää...? Välillä tuntuu etten millään jaksa tätä enää...
 
tutulta kuulostaa. meillä käytös muuttuu välillä ihan mahdottomaksi, huutaa,kiljuu,potkii seiniä,heittelee tavaroita,tönii siskoa,vääntelee sormia. huoh. raskaalta välillä tuntuu yksinään.
 
Täällä samanlainen. Äiti on typerä tai kakkapää aina kun rajaa taaperon touhuja. Loukkaantuu verisesti, kun ei saa tehdä mitä haluaa. Toivottavasti menee nopsaan ohi! En ole edes yh ja silti oon poikki. Joten ymmärrän sua ap. Mun esikoinen oli toisenlainen, joten sen perusteella en osaa arvailla, koska tää loppuu.
 
Kiva kuulla, ettei me olla ainoita.

Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä samanlainen. Äiti on typerä tai kakkapää aina kun rajaa taaperon touhuja. Loukkaantuu verisesti, kun ei saa tehdä mitä haluaa. Toivottavasti menee nopsaan ohi! En ole edes yh ja silti oon poikki. Joten ymmärrän sua ap. Mun esikoinen oli toisenlainen, joten sen perusteella en osaa arvailla, koska tää loppuu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tsemppiä!:
tutulta kuulostaa. meillä käytös muuttuu välillä ihan mahdottomaksi, huutaa,kiljuu,potkii seiniä,heittelee tavaroita,tönii siskoa,vääntelee sormia. huoh. raskaalta välillä tuntuu yksinään.

Kuinka saat tilanteet laukeamaan? Meilläkun tämä on nyt yhtä riitelyä aamusta iltaan...Vai onko se tosiaan niin, että itse pitäis pystyä aidosti unohtamaan ja pystyä nauttimaan niistä hyvistä hetkistä? Tuntuu just nyt vaan täysin mahdottomalta ajatukselta...Yritä siinä sitten leikkiä iloisesti kun toinen vaan "haukkuu" ja suuttuu kaikesta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja pippuripöksy:
Alkuperäinen kirjoittaja tsemppiä!:
tutulta kuulostaa. meillä käytös muuttuu välillä ihan mahdottomaksi, huutaa,kiljuu,potkii seiniä,heittelee tavaroita,tönii siskoa,vääntelee sormia. huoh. raskaalta välillä tuntuu yksinään.

Kuinka saat tilanteet laukeamaan? Meilläkun tämä on nyt yhtä riitelyä aamusta iltaan...Vai onko se tosiaan niin, että itse pitäis pystyä aidosti unohtamaan ja pystyä nauttimaan niistä hyvistä hetkistä? Tuntuu just nyt vaan täysin mahdottomalta ajatukselta...Yritä siinä sitten leikkiä iloisesti kun toinen vaan "haukkuu" ja suuttuu kaikesta...

enää ei meillä toimi huomion kääntäminen muualle, meillä pian 4v.
aresti penkki on käytössä. aikansa kiukuttuaan tulee yleensä takaisin ja sitten jutellaan ja sovitaan. koitan jättää huomiotta. mut myönnän kyllä et niin kurjalta kun se itestä tuntuu, olen myös alkanut korottaan ääntä turhan usein. :(
olen vähän huono neuvomaan, ei kans meinaa jaksaa aina.
 
No, taidan lähteä nukkumaan että jaksan taas huomenna tapella... ;-) kiitos teille kaikille, jo se helpotti että sain "avautua" ja huomata taas etten ole yksin... Ja kyllähän minäkin kaikki "temput" tiedän eli ei auta kuin yrittää jaksaa ja toivoa että helpottaa pian... hyvää yötä teille muillekin ja nautitaan lapsistamme (erityisesti kun ne nukkuu... ;-) )
 
Meillä lapsella alkoi tuomonen vajaa 2 vuotiaana ja nyt 4-vuotiaasta on tullut taas oma ihana itsensä.Seuraavaksi vissiin sitten se 5 vuoden uhma :/ Mutta nyt on ihanaa aikaa :)
 
mulla pojan aknssa tuota uhma vääntöä.. ikää kohta 3 ja ihan kamalaa on hetkittäin.. hirveitä huutoraivareita,itkua.. jäähyllä käy rauhottumassa.. välillä tuntuu että ei jaksa edes yrittää tehdä mitään kivaa kun kaikki kääntyy huudoksi kuitenkin :/
mutta onneksi on päiviä kun tottelee suht hyvin, eli saattaa mennä koko päivä iloisissa merkiessä ja sellaisista päivistä saa voimaa kestää niitä todella huonoja..
pitää koittaa vain muistelal niitä kaikkia hyviä,kivoja,hassuja ym juttuja mitä alspi päivän mittaan tekee, eikö keskittyä vain niihin huonoihin :hug:
meillä otettu käyttöön "kiltti purkki" eli lapsi ansaitsee lasi helmiä, aina kun tottelee, on kiltisti, menee kunnolla nukkumaan jne. ansaitsee helmiä.. ja kun purkki on täynnä saa laspi valita itselleen lelun.. ja vastaavasti huonosta käytöksestä, tottelemattomuudesta jne lähtee niitä helmiä pois.. hyvin on tuo poika sisäistänyt sen jutun, eli joskus niiltä uhmakiukuilta vältytään ihan vaan sillä et muistuttaa helmien katoamisella :)
 

Yhteistyössä