Ujo lapsi

[Onneton äiti]

Mitä ihmettä mä keksin tuon lapsen kanssa
Eli kyseessä 5vuotias tyttölapsi, joka kotona aivan ihana. Leikkii paljon minun kanssani ja hoitaa pientä veljeään. Olen siis äitiyslomalla ja käydään sitten tytön kanssa seurakunnan kerhoissa. Siellä ei suostu leikkimään kuin minun kanssani, on niin ujo. Kahtena ensimmäisenä kertana toiset tytöt vielä erehtyivät minun lastani haukkumaan hiustenvärin ja vaatteiden vuoksi (samanikäisiä tyttöjä ja minun lapsellani oli ihan normaalit vaatteet),jonka jälkeen ei uskalla edes hakeutua muiden leikkeihin mukaan. On myös kamalan ujo jos pyydän meille muita leikkimään ja silloinkin leikkisi vain minun kanssani.
Onko kellään vihjeitä tilanteeseen?
Pelottaa että lapsi joutuu nyt vielä enemmän silmätikuksi ujoutensa vuoksi, on jo saanut kokea kolauksia haukkumisen vuoksi

 

[Äippä]

Kaikki aikanaan, ei kannata ainakaan pakottaa sosiaaliseksi. Jotkut lapset ovat vain sellaisia. Se miten jatkossa tulee käymään..kukaan ei osaa sitä sanoa. Käy vaan edelleen kerhoissa ja leikkipuistoissa missä toisia lapsia on. Jospa joskus löytyisi se mukava kaveri...

 

[vieras]

Onnistuisiko käymään kerhossa ilman sinua? Meidän ujo poika (4v) sai hurjasti itsevarmuutta itsekseen kerhossa ja nykyään menee innoissaan sinne ilman äitiä.

 

[ap]

Niinkai se sitten on vaan tehtävä. Pelottaa vaan jo etukäteen esikoulun sujuminen :/
Onko muilla tällaisia lapsia?

 

[Ruusutarha]

Mulla on aivan samanikäinen tyttö ja aivan samanlainen tilanne.
Nyt hän aloitti osapäivähoidon vaikka olen kotona, ihan vaan sen takia, että tottuisi toisiin lapsiin ennen eskaria.
Välillä tuntuu todella rankalta kun joutuu seuraamaan sivusta miten meinaa jäädä ulkopuoliseksi. Varsinkn kun olen itse ollut koulukiusattu niin pelkää tietenkin pahinta...

Koitan vaan ahkerasti käydä hänen kanssa kerhoissa ja pian aloitetaan muskari ja koitan johonkin tanssiinkin saada. Sellaista siedätyshoitoa sosiaalisiin tilnteisiin.
Koitan keskittyä siihen, että kotona on ainakin turvallista vaikka muu maailma sitten jännittääkin. Olen minäkin oppinut nyt aikuisiällä sosialiseksi ja tulen todella hyvin juttuun ihmisten kanssa. Toisilla se vissin vaan ottaa aikansa.
Onhan se musertavaa, mutta ei siinä voi enempää kuin yrittää olla tukena.
Ei saa painostaa. Eiköhän kaikille ainakin yksi tai kaksi ystävää sitten löydy

 

[Ap]

Jos menee ilman minua niin vetäytyy leikeistä yms. Tämä tilanne paheni siis sen jälkeen kun nuo muut tytöt häntä haukkuivat. Haukkuminen käytiin meillä kotona läpi ja siitä keskusteltiin pitkään. Tyttö kuitenkin esim. vieläkin häpeää kerhossa hiustenväriään :/ Mua niin ottaa päähän että VIISIVUOTIASTA kiusataan hiustenvärin takia Miksi sen ikäisen pitää edes miettiä hiustenväriä..

 

[:)]

Koitan keskittyä siihen, että kotona on ainakin turvallista vaikka muu maailma sitten jännittääkin.

Tämä on erityisen tärkeää minun mielestäni!

 

[Ap]

Itsekkin olen siis ollut kiusattu ja pelkään lapselleni samaa kohtaloa :/ Ja itsellä se alkoi paaaaljon myöhemmin, ei viisivuotiaana.

 

[Ruusutarha]

Sama meidän pihalla on jo kerran kiusattu tyttöäni :/ Siitä on vuosi, eikä oiken vieläkään uskalla jäädä hetkeksikään yksin pihalle.
Minun tyttöni on muutenkin arka. Esim. kaatui edelliskesänä kerran pyörällä, niin viime kesänä ei ajettu pyörää ollenkaan. Tai kerran oli lumiaura pihalla samaan aikaan niin ei uskalla mennä enään pihalle. Arka ja herkkä lapsi.

Koitan vaan rokaista asioissa mitä osaa. Vaikka on tosi taitava keksimään lauluja ja piirtämään

Ja aion tehdä parhaani estääkseni koulukiusauksen. Marssin vaikka kiusaajien vanhempien oven taakse juttelemaan, jotta ei mitään pahaa tapahtuisi.
Tulee varmana vaativia aikoja vielä eteen, mutta kai me näitten ujojen kanssa selvitään Ja herkät ihmiset on aina niitä ymmärtäväisimpiä sitten vanhempana, joten upeita tyttöjä meillä. Ollaan ylpeitä

 

[m]

Lapset osaa olla julmia. Miten lapsen hiustenväristä edes saa kiusattavaa? Voimia teille ja toivottavasti ujous helpottaisi ajan mittaan kun kuitenkin viette häntä kerhoihin ja muihin.

 

[Lalaa]

Minusta päivähoito vois olla hyvä juttu. Kyllä tuon ikäisen pitäisi jo leikkiä muiden kanssa. Rohkastuisiko siellä sitten leikkimään. Sinäkin voit olla "esteenä" ettei ota kontaktia muihin. Äiti on kuitenkin aina se paras leikkikaveri. Mutta jos viet hoitoon, vie joka viikonpäivä älä osittain, ettei jää taas porukasta. Ja voi hoitajille selostaa vähän ongelmaa, että saa sopivan ryhmän ja paikan, jossa olisi ehkä joku toinen ujo tyttö leikkikaveriksi.