U
ujo_n22
Vieras
Elikkäs olen 22 v melko ujo nainen. Minun on vaikea tutusua uusiin ihmisiin ujouteni ja jännittämiseni takia. Nyt olen tutustunut n. 5 kk sitten yhteen mukavaan mieheen ja ollaan tapailtu mahdollisuuksien mukaan, eri paikkakunnilla kun asutaan ja muutenkin välillä kiireitä. Ihastuin mieheen, hän on ajattelevainen ja tosi ihana ja ymmärtäväinen minua kohtaan, myös paljon sosiaalisempi.
N. kk sitten mies avautui tunteistaan minua kohtaan ja jotenkin hämmennyin. Hän sanoi, että tykkää minusta todella ja haluaisi seurustella kanssani. Säikähdin aluksi, koska en kuitenkaan tuntenut samoin häntä kohtaan. Tai siis tykkään hänestä ja hänen kanssaan on useimmiten hyvä olla, mutta en osaa ajatella, että meistä tulisi joskus pari tai että perustettaisiin joskus jopa perhe. En oikein tiedä mitä ajatella ja jotenkin tunteeni häntä kohtaan ovat hälvenneet. Välillä kaipaan häntä ja hänen läheisyyttään, mutta toisinaan hänen tunteensa ahdistavat minua ja haluan vain paeta. Muutenkin kun mietin suhdettamme, niin tämä ei ole mielestäni lähtenyt oikein käyntiin niin kuin olisi pitänyt. Luulen, että syynä on ehkä ujouteni, en oikein osaa puhua asioista vaikka mies haluaisikin. Nyt hänenkin keskusteluyrityksensä ovat vähentyneet, kai sitten huomasi, että kun ei onnistu niin ei onnistu. Toisaalta haluaisin avautua enemmän, mutta en kai osaa vain luottaa tarpeeksi, vaikka mies ei ole antanut mitään syytä minun olla luottamatta häneen. Vähän epäilyttää se, että hän on turhan hyvä ja huomaavainen minua kohtaan. Tunnen itseni jotenkin huonoksi enkä missään nimessä halua häntä loukata millään tapaa.
Nyt olen miettinyt, että onkohan hän minulle ollenkaan se oikea vai estääkö ujouteni suuren rakkauden syntymisen. En oikein uskalla heittäytyä suhteeseen. Tuntuu siltä, että välillemme olisi pitänyt jo syntyä syvempi side, ja luulen, että ehkä jonkun muun kanssa se voisi syntyä luontevammin. Mutta tämä mies on kuitenkin tähän mennessä ollut todella kärsivällinen ja huomaavainen minun kanssa. Tunnen myös itseni huonoksi kun tuntuu, että satutan häntä, koska olen pelkuri enkä pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa. Mitä teen ja mistä tämä johtuu? En haluaisi häntä menettää, mutta ei tästä näinkään tunnu mitään tulevan kun tunteet ovat tällaiset
N. kk sitten mies avautui tunteistaan minua kohtaan ja jotenkin hämmennyin. Hän sanoi, että tykkää minusta todella ja haluaisi seurustella kanssani. Säikähdin aluksi, koska en kuitenkaan tuntenut samoin häntä kohtaan. Tai siis tykkään hänestä ja hänen kanssaan on useimmiten hyvä olla, mutta en osaa ajatella, että meistä tulisi joskus pari tai että perustettaisiin joskus jopa perhe. En oikein tiedä mitä ajatella ja jotenkin tunteeni häntä kohtaan ovat hälvenneet. Välillä kaipaan häntä ja hänen läheisyyttään, mutta toisinaan hänen tunteensa ahdistavat minua ja haluan vain paeta. Muutenkin kun mietin suhdettamme, niin tämä ei ole mielestäni lähtenyt oikein käyntiin niin kuin olisi pitänyt. Luulen, että syynä on ehkä ujouteni, en oikein osaa puhua asioista vaikka mies haluaisikin. Nyt hänenkin keskusteluyrityksensä ovat vähentyneet, kai sitten huomasi, että kun ei onnistu niin ei onnistu. Toisaalta haluaisin avautua enemmän, mutta en kai osaa vain luottaa tarpeeksi, vaikka mies ei ole antanut mitään syytä minun olla luottamatta häneen. Vähän epäilyttää se, että hän on turhan hyvä ja huomaavainen minua kohtaan. Tunnen itseni jotenkin huonoksi enkä missään nimessä halua häntä loukata millään tapaa.
Nyt olen miettinyt, että onkohan hän minulle ollenkaan se oikea vai estääkö ujouteni suuren rakkauden syntymisen. En oikein uskalla heittäytyä suhteeseen. Tuntuu siltä, että välillemme olisi pitänyt jo syntyä syvempi side, ja luulen, että ehkä jonkun muun kanssa se voisi syntyä luontevammin. Mutta tämä mies on kuitenkin tähän mennessä ollut todella kärsivällinen ja huomaavainen minun kanssa. Tunnen myös itseni huonoksi kun tuntuu, että satutan häntä, koska olen pelkuri enkä pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa. Mitä teen ja mistä tämä johtuu? En haluaisi häntä menettää, mutta ei tästä näinkään tunnu mitään tulevan kun tunteet ovat tällaiset