Toggle sidebar

Ukko petti ja mua sattuu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lissu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
L

Lissu

Vieras
Vitsit et mä olen pettynyt!!! Ja tunnen itseni tosi paskaks! Mua on niin nöyryytetty... Ja hävettääkin.

Ukolla oli suhde itseään 15 vuotta nuorempaan tyttöön 2kk. Tyttö just ja just 20v.

Lopetti suhteen ja sanoi ettei tiedä mikä häneen meni. Ei halua menettää minua. Sanoo luulleensa minun elävän suhteessamme vain tavan vuoksi ei rakkaudesta.

päätimme jatkaa yhdessä. Yrittää tosissaan ja rakentaa uutta luottamusta.

Tuosta on nyt kulunut 2kk ja minuun sattuu yhä. Rakastan miestäni syvästi ja uskon hänenkin rakastavan minua. Silti minuun sattuu yhä. Toisinaan ei ole mielessä mutta sit taas toisinaan sydämeen sattuu niin että oksettaa.

Tuleeks täst enään mitään? riittääkö kova tahto ja rakkaus?
 
Mulla se alko sattuun ihan oikeasti vasta puolen vuoden jälkeen. Siihen asti kai jotenkin kielsin iteltäni tietyt negatiiviset tunteet, koska mies katui tosissaan ja halusi yrittää vielä jatkaa, koska ei halunnut menettää mua ja lapsia. Mutta yksi valhe muutti kaiken (ei edes liittynyt toiseen naiseen) ja kaikki vanhat haavat aukes ja minä muutin pois, koska oli liian vaikeaa antaa anteeksi.
 
Kyllä se sattuu vielä pitkään, mutta niin kuuluukin, eli anna sattua vaan ja kerro se myös. Siis miehellesi. Täällä sattuu edelleen ajoittain, ja aikaa kulunut jo useampi vuosi. Mulla ainakin vaati hitosti tahtoa jatkaa suhdetta, rakastin toki mutta kaikki sattui pitkään paljon. Jaksamista ja voimia, eipä sun tilanteessa nyt voi muuta toivoa. Ja muista, tunteisiin sulla on oikeus mutta se miten toimit jatkossa suhteessasi vaikuttaa paljon siihen tuletko ja tuletteko vielä onnellisiksi. Eli oikeastaan kunhan olet pahimman surusi surrut sun on päätettävä haluatko jatkaa vielä suhdetta, ja päättäväisyys sitten karsii katkeruutta ja vihaa osaltaan pois---ainakin mulla... että omasta tahdostahan sitä sitten jatketaan, jos jatketaan... Voimia!
 
Musta tuntuu et mä olen todella epäonnistunut. Jos toinen ei tajuu mun rakkauden määrää, niin silloinhan minä olen epäonnistunut. Ja hävettää ihan sairaasti. Hävettää, että mulle kävi näin, mikä mussa on niin hirveetä et vieraisiin täytyy mennä. Kaikki muut sen varmaan näkee, mutta en minä... Ja se kun tiedän mitä muut ajattelee. Pitää mua tyhmänä, sinisilmäisenä ja epätoivoisena kun en lähtenyt pois.

Mutta olen päättäny ettei muiden mielipiteillä saa olla merkitystä. Ja ollaan sovittu, että ammattiauttajalle mennään jos jommasta kummasta siltä alkaa tuntua. Ukko katuu ihan aidosti. Asiaa on puitu joka kantilta ja uskotaan että kyllä rakkaus kantaa eteenpäin eikä vielä heitetä pois sitä hyvää joka jäljellä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Musta tuntuu et mä olen todella epäonnistunut. Jos toinen ei tajuu mun rakkauden määrää, niin silloinhan minä olen epäonnistunut. Ja hävettää ihan sairaasti. Hävettää, että mulle kävi näin, mikä mussa on niin hirveetä et vieraisiin täytyy mennä. Kaikki muut sen varmaan näkee, mutta en minä... Ja se kun tiedän mitä muut ajattelee. Pitää mua tyhmänä, sinisilmäisenä ja epätoivoisena kun en lähtenyt pois.

Mutta olen päättäny ettei muiden mielipiteillä saa olla merkitystä. Ja ollaan sovittu, että ammattiauttajalle mennään jos jommasta kummasta siltä alkaa tuntua. Ukko katuu ihan aidosti. Asiaa on puitu joka kantilta ja uskotaan että kyllä rakkaus kantaa eteenpäin eikä vielä heitetä pois sitä hyvää joka jäljellä on.
Click to expand...

Täytyypä sanoa, että vaikutat tosi vahvalta naiselta! Mä olisin nimittäin lähtenyt jo. En pystyisi elämään sen asian kanssa saman katon alla, eli siis miehen :( Kaitpa olen niin epäkypsä etten sellaista tekoa pystyisi sulattamaan vaikka toinen kuink katuisi :/ Lähtisin samantien.
 
suhteessa se voi olla, mutta mikään syy ei oikeuta pettämään toista--- kyllä aikuisella ihmisellä täytyy olla reilut keinot lopettaa suhde ennenkuin ryhtyy uuteen ja loukkaa muita. Älä siis syyttele itseäsi, sä olet petetty et syyllinen--- näissä tilanteissa kyllä usein joutuu syytettyjen penkille, myös pettäjä osaa käyttäytyä niin että pian ongelma onkin petetyssä eikä pettäjässä. Älä suostu siihen, älä itsesi äläkä puolisosi toimesta. Älä suostu hoivaamaan ja voivottamaan kun toinen heittäytyy uhriksi- jos näin käy... Päätöksen sinun luottamuksesi pettämisestä ja suhteenne rikkomisesta teki hän, et sinä. Ja voimia taas!
 
Tapahtuneesta on vielä tosi lyhyt aika. Ja haavojen paraneminen vie varmasti pitkään -mutta on mahdollista. Toisinaan elämä satuttaa, harva meistä täysin ilman kolhuja selviää. Voimia teille molemmille. Varmasti selviätte, kun annatte ajan kulua ja tuette toisianne. Luulen, että miehesi kärsii tilanteesta yhtä paljon kuin sinäkin, pettäjän osakaan ei ole helppo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Musta tuntuu et mä olen todella epäonnistunut. Jos toinen ei tajuu mun rakkauden määrää, niin silloinhan minä olen epäonnistunut. Ja hävettää ihan sairaasti. Hävettää, että mulle kävi näin, mikä mussa on niin hirveetä et vieraisiin täytyy mennä. Kaikki muut sen varmaan näkee, mutta en minä... Ja se kun tiedän mitä muut ajattelee. Pitää mua tyhmänä, sinisilmäisenä ja epätoivoisena kun en lähtenyt pois.

Mutta olen päättäny ettei muiden mielipiteillä saa olla merkitystä. Ja ollaan sovittu, että ammattiauttajalle mennään jos jommasta kummasta siltä alkaa tuntua. Ukko katuu ihan aidosti. Asiaa on puitu joka kantilta ja uskotaan että kyllä rakkaus kantaa eteenpäin eikä vielä heitetä pois sitä hyvää joka jäljellä on.
Click to expand...

Huuma vois joskus viedä mennessään. Tärkeintä on että MIES ITSE TAJUS TYHMYYTENSÄ JA VALITSI SINUT. Kyllä hän varmaan sen tiesi että rakastat, yrittää nyt helpottaa omaa oloaan sillä ajatuksella ettei ollut varma sun rakkaudestasi.
Useimpiin pitkiin suhteisiin tulee jossain vaiheessa edes ajastuksen tasolla jonkin tasoista pettämistä. Muistan itse (yhdessä on oltu nyt 14 vuotta, naimisissa 12) ehkä noin 7 vuotta sitten että oli oma kipuiluni ja jotenkin kaipasin muuta, en pettänyt, mutta ajatuksissa oli kyllä muita miehiä. Myös miehellä oli jotain pientä sutinaa jossain vaiheessa (suukkoja) muttei muuta. Itse koin sitten jotenkin herätyksen että "kenen kanssa vaan voi olla hauskaa juhlassa, mutta se arki on tärkeintä" ja rakastuin jotenkin uudestaan ja tosi syvästi mieheeni. Sen jälkeen en ole edes hetkellisesti ihastunut kehenkään ja tuskin ihastunkaan, ihan kun olisin tajunnut jotain uutta parisuhteesta jne jne.
Eli jollain muotoa joskus jonkinlaiset kriisit myös vahvistaa suhdetta, auttaa tajuamaan mitä haluaa ja ponnistelemaan sen eteen.
En tiedä mistä sä saisit voimia, toiset haluaa puhua miehen kanssa, joku jonkun luotettavan ystävän/netissä purkaa tai ammattiauttajalle tai esim. mennä yksin matkalle ja kelata asioita tai kirjoittaa olojaan ylös tms.

Jollain muotoa toivon että pystyt tuostakin huolimatta olemaan miehelle läsnä, tarkoitan siis sitä että jatkuva syyllisyys ja huono olo ovat huonot kaverit myös miehelle, mielummin jotain millä hän voisi osoittaa rakkauden ja ansaita sun rakkautesi. Siis tietysti olet surullinen ja vihainen ja kaikkea tuota, mutta ettei nuo tunteet veisi ihan koko aikaa ja elämää. (varmaan kömpeölösti kirjoitettu, enkä tiedä ymmärrätkö mitä on pointtini)

Paljon voimia sinulle, uskon että voit asiasta selvitä ja teillä voi olla edessä vielä parhaimmat vuodet (kymmenet vuodet) yhdessä
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Musta tuntuu et mä olen todella epäonnistunut. Jos toinen ei tajuu mun rakkauden määrää, niin silloinhan minä olen epäonnistunut. Ja hävettää ihan sairaasti. Hävettää, että mulle kävi näin, mikä mussa on niin hirveetä et vieraisiin täytyy mennä. Kaikki muut sen varmaan näkee, mutta en minä... Ja se kun tiedän mitä muut ajattelee. Pitää mua tyhmänä, sinisilmäisenä ja epätoivoisena kun en lähtenyt pois.

Mutta olen päättäny ettei muiden mielipiteillä saa olla merkitystä. Ja ollaan sovittu, että ammattiauttajalle mennään jos jommasta kummasta siltä alkaa tuntua. Ukko katuu ihan aidosti. Asiaa on puitu joka kantilta ja uskotaan että kyllä rakkaus kantaa eteenpäin eikä vielä heitetä pois sitä hyvää joka jäljellä on.
Click to expand...

Menkää jo nyt ammattiauttajalle. Myöhemmin sitä on vaarana kaiken hautaaminen sisäänsä ja luottamuksenkin palautus ilman apua on vaikeaa. Jos todella haluatte pelastaa liittonne niin menkää vaikka parisuhdekurssille.
 
Perseestä tuollaiset ukot. Voin kokemuksesta sanoa, että luottamus ei palaa koskaan takaisin, ja että epävarmuus kun astuu sisällesi, se ei lähde koskaan. Elämässä taitaa käydä niin kaikille, suomut tippuu silmiltä. Seksuaaliasioissa se vaan koskee niin helvetisti.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa