Minskin sopimus, jossa Donbassin venäläismielisille aluelle annettiin itsemääräämisoikeus ja Ukrainan hallinnon piti lopettaa omien kansalaistensa tappaminen alueella.
Kuka sopimuksesta hyötyy?
Suurin hyötyjä on Venäjä,
Sopimuksen kohdat ovat ristiriidassa maalaisjärjen kanssa. Ei voida olettaa, että alueilla voitaisiin järjestää
Euroopan standardien mukaiset vaalit niin, että ukrainalaiset puolueet pääsisivät asettamaan ehdokkaansa tai ihmiset saisivat puolueetonta tietoa.
Kapinallisalueiden palauttaminen osaksi Ukrainaa antaisi käytännössä Moskovalle mahdollisuuden vaikuttaa Ukrainan sisä- ja ulkopoliittisiin prosesseihin.
– Jos Minskin sopimukset pantaisiin täytäntöön sellaisenaan, Ukrainan nykyisestä perustuslaista tulisi pelkkä tyhjä paperi, koska silloin Ukraina menettäisi asemansa yhtenäisenä valtiona, Moshes sanoo.
Ukraina hautasi sopimuksen jo vuoden 2015 alussa, kun Venäjän tukemat kapinalliset aloittivat sotilaallisen eskalaation. Seitsemässä vuodessa suhtautuminen sopimukseen ei ole muuttunut. Ukraina vaatii venäläisjoukkojen vetämistä Itä-Ukrainasta, mutta Venäjä kiistää, että alueella on sen sotilaita.
Minsk II on juridinen asiakirja, jonka avulla Venäjä voi ajaa omia vaatimuksiaan, mutta lännen ja Venäjän väliseen tulehtuneeseen tilaan Minskin sopimukset tuskin vaikuttavat.
Venäjän ja lännen välisen konfliktiin ydin on turvallisuuskiistoissa. Venäjän näkökulmasta sotilasliitto Naton laajentumisen lisäksi konflikti koostu monista muista todellisista ja kuvitelluista uhkista.
Ukraina on vain yksi lännen ja Venäjän konfliktin näyttämöistä, vaikka Venäjälle se on erittäin tärkeä."
Venäjän uhan voimistuessa Ukrainassa esille ovat nousseet Minskin kaksi sopimusta, jotka solmittiin Itä-Ukrainan sodan alussa vuosina 2014 ja 2015. Venäjä on sopimusten suurin hyötyjä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
yle.fi
