Toggle sidebar

Ulkomaalainen isä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mama africa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
neuvolasta terveisiä täältäkin.
eli mistäs aloittais.

hb 108 tupla-annos rautaa sitten vaan kitaan.
sf-mitta 37 vaikka on laskeutunut
RR 120 / 86
PAINO vain 330 g viikko !!!! ihanaa...
Sokeria pissassa yhdellä plussalla, ens maanantaina tai tiistaina otettava uusi sokerirasitustesti.
lapsi pää alaspäin ja kiinnittynyt lähtökuoppiin, ilmeisesti haluaa tulla ulos. joten lepoa lääkärille asti viikolle 36 tasan.

neuvolan täti puhuu uudesta ultrasta nyt ton legurin kaa ja meinaa kumminkin pistää sinne jo se ett oli taas kasvanut ja tullut kumminkin reilusti jo alas..
ja sokeria löytyi pissasta.

liikkeitä pitää seurata enemmän. lapsen täytyy liikkua enemmän kun kerroin ett joka toinen päivä se on hiljaa.. se ei saa olla kuulemma.

tyttö karkas sydänääni koneesta koko ajan... päästään raukka on jo kii ettei ole enää mahdollista ett kääntyy..
neuvola oli huolissaan kun olen uudelleen synnyttäjä ja neiti tippunut lähtöasemiin jo viikoilla 33+3 todettu sanoin ett on viikolla 32 asti ollut näin...
voi kuulemma alkaa pakkailee varmuuden vuoksi sairaalakassia.
jos sokeria on ens viikolla sitt mennään jo terkkarin lähetteellä tonne ultraan muuten odotetaan sinne 36 viikolle. (jos vauva pysyy sisällä)

supistukset on näköjään tehneet tehtävänsä kuten täti mulle sanoi.... ett se on ajannut jo neidin lähtöasemiin.
 
Mulla on hyvä ystävä, jonka äiti on venäläinen ja isä suomen-ruotsalainen. Hänen vanhempansa ovat puhuneet hänelle pienestä pitäen englantia ja keskenään ovat puhuneet englantia myös. Kumpikaan ei siis ole äidinkieleltään englannin kielinen. Lisäksi ystävälleni on puhuttu myös ruotsia ja venäjää. Seurauksena tästä on, ettei ystäväni puhu eikä kirjoita kunnolla mitään kieltä. On kyllä edennyt elämässään yliopistoon saakka, mutta koko koulu- ja opiskeluelämä on ollut yhtä kamppailua, koska kielitaito on kaikilla äidinkielillä aivan vajavainen. Nyt kun hänellä on oma lapsi, niin aikoo puhua vain ja ainoastaan venäjää, sillä se on myös mummin kieli ja miehensä puhuu lapselle suomea.
 
meillä on yhteinen kieli enkku miehen kaa.
tyttö harjoittelee enkkua miehelle, isälle puhuu somaliaa ja tuleva pikkuneiti saa harjoitella isän kieltä eli igboa .
mulle ehdottomasti on puhuttava suomea. enkulle emme pakota, koska kolme kieltä ollut vaikeata jo isommallekin.. paitsi se ett se puhuu suomea ja somaliaa kotikielenään, sitt koulussa on ruotsi ja enkku sekä uskonnossa arabia.
 
Herättelen vähän ketjua...

Mun tulevan lapsen (la heinäkuun alussa) isä on myös ulkomaalainen. Me puhutaan keskenämme espanjaa (asumme pääasiassa siellä), tosin yritän kovasti opettaa hälle suomea. Hänen äidinkieliään ovat arabia ja ranska (on siis marokkolainen). Ja toivoisin lapsen oppivan varhain englantiakin. Toivottavasti ei käy niin, että lapsi osaa vähän kaikkea muttei mitään kunnolla... :)

Nimiasiasta... luin miehelleni Suomen nimipäivälistaa, jossa on tosin myös ruotsinkieliset nimet. Sieltä löytyi sitten parikin arabimaissa yleistä pojannimeä, joista olemme päätyneet sopivimpaan. Kirjoitusasuhan saattaa tosin olla erilainen. Vielä kun saisi perusteltua, että miksi lapselle annetaan enemmän kuin yksi etunimi... :/
 
totah. voi tulla hankaluuksia nimen kaa ? mun ekalla tytöllä on isän maan tapaan laitettu etunimi mun mieltymyksen mukaan ja loput tulee isästä... isä, isoisä ja isoisoisä. vaikka se järjettömältä kuulostikin isän nimi tuli tytölle mutta nimien perusteella ne tietää kenen lapsi.
 
tän lapsen nimestä ei päästä yhteisymmärrykseen ollenkaan.. ei toi keskustele. sanoi ett hän päättää .. ja se ei mee mun jakeluun. mie haluan päätöksessä olla mukana samoin on vanhempi tytärkin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja *tuija:
eli mulla on jo 13+ vuotias tyttö somalialaisen kaa. aivan ihanan kiltti tyttö
Click to expand...

Mun avomies on somalialainen ja me ollaan oltu yhdessä jo 12vuotta.
Toivon että kaikki menee hyvin tän raskauden kanssa, pelkään niin kovin keskenmenoa. No, onneksi minulla on aivan ihana tytteli joka menee jo syksyllä kouluun.

Terveisiä kaikille ja mukavaa keväänjatkoa!

p.s. olis kiva kuulla jos täällä olis muitakin joilla on somalialainen mies...
 
Mieheni on hollantilainen, olemme olleet Suomessa koko yhdessäoloaikamme ja odotamme toista lastamme. Kulttuuri- ym. eroja en ole juurikaan huomannut meidän kahden välillä, ja mies oppinut suomenkielen niin nopeasti ja hyvin, ettei tarvitse enää edes englantia käyttää kommunikoimiseen. Koska Hollantiin kumpikaan meistä ei halua muuttaa, ei miehenikään ole alkanut esikoiselle puhumaan hollantia, vaan pelkästään suomea. Nimiasiat olemme päättäneet yhdessä ja sovussa.

Ainoat kulttuurien törmäykset olen kokenut appivanhempien puolelta. He onnittelivat esikoistytöstämme hyvin vaisusti ja muodollisesti. Nyt toista vauvaa odottaessamme meitä on viikottain spammatty puhelinsoitoilla, jotka jo ensimmäisiltä raskausviikoilta alkaneet heti ensin tiedusteluilla, tiedämmekö sen olevan jo poika. Nyt kun rakenneultrassa paljastui pojan siis olevan tulossa, saimme aivan hillittömät onnittelut, ja myös vielä ihan kirjallisena..!!! Se vitutti mua suuresti, ihan kuin esikoisemme ei olisi tärkeä kun on tyttö. Nyt appivanhemmat spammaavat meitä, että poika täytyy nimetä heidän suvussaan etenevän nimen mukaisesti, (miehelläni sitä ei ole...) mikä itse asiassa on Suomen oloissa jo surkuhupaisa nimi. Menkööt vaikka välit anoppilaan, mutta lapseni nimeämme mieheni kanssa yhdessä ilman sukurasitteita.
 
...ulkopuolisesta kuulostaa ihan kamalalta noi jotkut juttunne. Mies haluaa määrätä nimen, mies haluaa pojan jne. jne. Toivottavasti olette todella valmiita huolehtimaan siitä, että perheissänne on tasa-arvo, eikä esimerkiksi mahdollista tyttölastanne sorsita poikien kustannuksella. Kulttuurierot tuonne Afrikkaan päin kun ovat aivan valtaisat. Naisilla ei ole siellä mitään asemaa perheen ulkopuolella, ja perheessäkin lähinnä palvelijan.

En kirjoita tätä millään pahalla, huolissani lähinnä. Itse en voisi koskaan alkaa suhteeseen miehen kanssa, joka ei arvosta naisia yhtä paljon kuin miehiä. Toivotan teille kuitenkin onnea ja iloa! :o) Saatanhan olla aivan väärässäkin suhteistanne, kun en koko totuutta tiedä, ainoastaan kirjoittamanne.
 
mulla on nykyjään nigerialainen mies jolle odotan lasta rv 37+3 tänään.

meillä ukko nyt sitt säikähti kun alkoi supistelee niin mieskin tajus jotain. nyt ei saa kävellä pahemmin ettei tule liian aikasin ulos.
vei tänäänkin neuvolaan mut...
ei ne aina pahoja ole.. kulttuuri erot on huimat ,.. nimestä ei olla puhuttu mutta selvästi miehelle tullut vaavi kuume.. lukee salaa juttuja netistä.. ei tajua ett jää historiaan.....
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa